Lue keskustelun säännöt.
Pettymys puolisoon.... olisitko sinä pettynyt?
13.12.2009 |
Edellinen raskauteni päättyi keskenmenoon raskauden puolivälissä. Yhdessä päätimme vielä yrittää ja nykyinen raskauteni on vajaata kahta viikkoa vajaa lasketussa ajassa.
Raskauden aikana lääkäri määräsi lepoon, wc-käynnit olivat sallittuja ja kevyt jaloittelu. Kotitöissä mies ei auttanut, joten niitä olen tehnyt tuosta lepo määräyksestä huolimatta koko ajan. Lisäksi hoitanut nuorimmat lapset.
Lääkäri varoitti syöksy synnytyksen mahdollisuudesta ja mies oli mukana, kun sain ohjeet miten olla loppuraskaus. Ihan sen takia mukaan otin, että jos kuuntelisi lääkäriltä paremmin viestin kuin minulta... Tuntuu, että hänelle on ihan sama miten tämän raskauden kanssa menee ja pelkäänkin välittääkö hän lapsesta lainkaan. Nuo kaksi vanhempaa ovat hänelle kyllä tärkeitä.
Työpaikalla ei vastaa puhelimeen, jos satun soittamaan... on kuulemma välillä niin kiireistä. Toki voi ollakin en sitä ajattele, mutta kun lapsilla on ollut tapana syntya hieman ennen aikojaan, ajattelisin, että haluaa tietää, kun supistuksia on tullut jonkin ajan taajaa, jotta pystyy tarvittaessa varautumaan töistä sairaalaan lähtöön.
Kotiin tullessa ei kysy lainkaan enää minkälainen vointi tai kokeile edes vauvan liikkeitä, joita aiemmissa raskauksissa seurasi paljonkin. Kotitöissäkin aiemmin auttoi... En häneltä paljon ole pyytänyt apua, kun tekee kuitenkin töitä n. 8-10h 5 päivänä viikossa. Silti toivoisin hänen joskus huomaavan, että kaipaan apua. Jos sitä pyydän hän suuttuu, siksi kai mieluummin jätän pyytämättä. (Normaalioloissa minäkin olen töissä vien aina lapset aamuisin hoitoon, haen heidät ja laitan ruuat sekä vien harrastuksiin. Huolehdin myös lasten tarpeista, vaate ym. hankinnoista. Vanhempani ovat hätäapu, jos apua tarvitsen)
Nyt, kun supistuksia tänäänkin ollut pitkin päivää ei kysynyt mitään äsken lähtiessään pelaamaan, et mikä olo uskaltaako hän lähteä. Lähti vain. Supistukset tulleet viimeisen tunnin 10 min välein ja nyt sitten alkaneetvälit lyhentyä 5min.... toisaalta toivoisin,etten häntä vauvan syntymän hetkellä tavoita, jotta saisi olla omissa kiireissään ja ehkä huomaisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Olenko odottamuksineni jotenkin kohtuuton, kun toivon, että toinen ojentaisi auttavan kätensä?
Kommentit (16)
Nyt sinun on kuitenkin tärkeintä huolehtia itsesi sairaalaan, miehen kanssa tai ilman. Saatko lapset jonnekin hoitoon niin että pääset näytille?
Ehkäpä mies herää siinä vaiheessa, kun tajuaa vauvan syntyneen ilman häntä. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sellaista osaa kysyä mitä ei tiedä.
jotenkin pelkää tämänkin kohdalla keskenmenoa. Vaikka nythän enää hyvin harvoin vauvalle mitään sattuu.
Mies varmaan alitajuisesti on ottanut keskenmenon rankemmin kuin on antanut näkyä.
Ikävää tietenkin sinun kannaltasi, mutta eiköhän kaikki muutu lapsen synnyttyä. Sinuna tekisin nyt vain miehelle selväksi, että tositilanne on edessä pian.
supistuksista sen verran kipsakoita olleet tänään et aika kuuro jos ei ole vaikerrusta kuullut...
ap. vielä ja nyt matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sellaista osaa kysyä mitä ei tiedä.
ei sen miehen sentään tarvitse olla mikään ajatustenlukija... Vaikka muuten tyhmää käytöstä mieheltä toki..
Mies ei osaa lukea ajatuksiasi.
Mies ei osaa lukea ajatuksiasi.
Mies ei osaa lukea ajatuksiasi.
Etkä sinä hänen ajatuksiaan.
Supistukset tulleet viimeisen tunnin 10 min välein ja nyt sitten alkaneetvälit lyhentyä 5min.... toisaalta toivoisin,etten häntä vauvan syntymän hetkellä tavoita, jotta saisi olla omissa kiireissään ja ehkä huomaisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Olenko odottamuksineni jotenkin kohtuuton, kun toivon, että toinen ojentaisi auttavan kätensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehille on vaikeaa myöntää omat pelkonsa. Edellinen keskenmeno on hällä varmaankin käsittelemättä.
Syntyikö vauva jo? Ehtikö mies paikalle?
Paljon onnea joka tapauksessa.
Aika ikävää oli lukea viestisi. Toivottavasti miehesi herää tuosta "koomasta" edes kun vauva syntyy. Tuli itselle mieleen, että ehkä häntä satutti tuo keskenmeno, että hän jotenkin on yrittänyt olla tuntematta mitään tässä uudessa raskaudessa, että jos siinäkin menee jokin pieleen, niin ei enää satu niin paljon... Tuollainen nyt mulle tuli mieleen.
Itse olisin kyllä hyvin pettynyt mieheeni, jos tuollaista tekisi. Jos ei miehesi "kerkee" synnytykseenkään, suosittelen lähettämään sille tekstiviestinä lapsen mitat ja sukupuolen. Lopuksi kirjoitat, että "jos sua sattuu kiinnostamaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei osaa lukea ajatuksiasi. Mies ei osaa lukea ajatuksiasi. Mies ei osaa lukea ajatuksiasi. Etkä sinä hänen ajatuksiaan.
Jos sitä pyydän hän suuttuu, siksi kai mieluummin jätän pyytämättä.
mies suuttuu jos häneltä kysyy
täydelliseen lepoon mutta ei auta kotitöissä tai lastenhoidossa.....onko sillä kaikki kunnossa siellä yläkerrassa?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisit silti mielestäni voinut kysyä apua vaikka neuvolan kautta, eikös sieltä yleensä saa kodinhoitoapua niin olisi noita ÄIDIN JA SIKIÖN TERVEYDENTILAA vaarantavia huolenaiheita vähän vähemmän.
Mies hieroi aiempien raskauksien aikana kipeitä jalkoja, selkää. Laittoi käden vatsalle. Ei hän ollut mikään onnesta mykkyrällä oleva tuleva isä, mutta osallistui kuitenkin vähän.
Viimeisin raskaus ei olisi häntä voinut vähemmän kiinnostaa. Tuntui välillä, että vihaa minua. Ja en tehnyt itsestäni tai avun tarpeesta edes numeroa. En vinkunut, vonkunut. Jos jotain pyysin tein sen nätisti. Apua ei tietenkään tullut.
Mutta kun vauva syntyi meni isä ihan sekaisin. Hänellä on ollut jotenkin parempi kontakti nuorimmaiseen, on ollut kiinnostunut siitäkin ajasta kun vauva ei vielä juurikaan juttele ja liiku.
Kummallisia ovat miehet. Ei heitä voi ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Av:lla usein vakiokommentti että eihän miehet ole ajatustenlukijoita mutta pitääkö olla sellainen, että pystyy olemaan tukena, osoittaa välittävänsä tekemällä kotitöitä ja kuuntelemalla lääkärin ohjeita? Minusta ei. Koska oma mieheni kuuluu myös luokkaan "ei tajua mitään ennenkuin joka ikisen yksityiskohdan kertoo hänelle ja sitten selittää miten siihen pitää reagoida", pettymyksiä on tullut vastaan aika paljon :(. Tänäänkin lähti töihin taas kerran minun Visani taskussaan kun ei sitä osannut/älynnyt antaa takaisin eiliseltä (kävi siis nostamassa tililtäni eilen rahaa)....huoh.
No onko tullut mieleen, että miehesi voi olla ylityöllistetty ja rasittunut kaiken tuon rumban jälkeen. Vituttaisi minuakin jos eukko makaa kotona ja sit vielä kitisee päälle
kuin että lähdet sairaalaan?