Ihanasta miehestä ja isästä tullut kiukuttelija :(
Meillä on yhteiseloa takana reilu 20v ja tästä suurimman osan ajasta mies on ollut hyvä mies ja isä, nyt kuitenkin hänestä on tullut kiukuttelija ja mikään ei tunnu koskaan olevan hyvin ja jos yrittää keskustella niin häntä ei mikään vaivaa. Pikkasen vaan vaikea uskoa kun on nyt oikeastaan täysi vastakohta mitä ollut aiemmin.
Lapsia meillä on kuusi, kolme erityislasta (adhd+asperger+down) ja muut on ihan normaaleja. Arki siis on välillä aika rankkaakin ja vuosi sitten mies jäi yllättäen työttömäksi kun firma, jossa oli töissä meni konkurssiin ja sen jälkeen mies ei ole töitä löytänyt. Nuorimmat lapset on 4v ja 1,5v kaksoset. Mies jäi vuosi sitten lasten kanssa kotiin, koska joutui työttömäksi ja minä palasin töihin oletettua aiemmin, koska emme pärjäisi, jos molemmat olisi kotona. Vanhimmat lapset on siis 14v, 10v ja 8v.
En haluaisi heittää pitkää liittoamme roskikseen eroamalla, mutta tuntuu, että jos miehen kiukutteluun ei tule muutosta niin ei ole paljon vaihtoehtoja. Yleensä ei kiukuttele lasten nähden, onneksi, mutta luulen, että lapset aistivat, ettei ilmapiiri ole samanlainen kun aiemmin.
Tiedän, että työttömänä olo ottaa miehellä koville kun on ikänsä tehnyt töitä, mutta ei se kiukuttelu sitä asiaa auta, ettei töitä löydy. Jossain vaiheessa mies pohti uudelleen kouluttautumistakin, mutta nekin puheet on nyt jäänyt.
Kommentit (13)
Oletko varma, että kiukuttelu johtuu "vain" työttömyydestä?
Kun mies tulee keski-ikään, hänenkin testosteronitasonsa laskee. Siitä seuraa ihmeelllistä kärttyisyyttä ja kiukkuisuutta. Olen nähnyt sen oman isäni kohdalla, appiukosta, muista lähellä olevista vähän vanhemmista, eli keski-ikäisistä, miehistä. Toisilla voi tuo tuolla jo aiemminkin. Aika on vähän kuin miehen vaihdevuodet. Tämä on ihan totta muuten.
miehen kiukuttelu johtui siitä, että hällä oli toinen nainen. Nyt on siis ex, en vaan kyennyt antamaan pettämistä anteeksi.
miehellesi kova paikka kun joutuu työttömäksi, vaimonsa elättämäksi ja lastenhoitajaksi. Ei ehkä tunne oloaan kovinkaan miehiseksi.
tätä oikeastaan pohdinkin ja mietin, että mistä muusta se voisi johtua. En oikeen usko pettämiseenkään, mies käy harrastuksissaan ja tarvittaessa työhaastatteluissa, mutta muuten on pääsääntöisesti kotona.
Masennuksesta en tiedä, voisko olla. Mies tekee asioita kuten ennenkin, mutta tuollaista kiukuttelua ei ole ollut aiemmin. Riitoja on kyllä ollut, mutta ne on aina selvitetty ja anteeks annettu. Välillä vaikuttaa siltä, että mies on kun pikkulapsi.
Ja sen verran selvennän, että mies on ollut muidenkin lasten kanssa kotona muutamasta kuukaudesta lähes pariin vuoteen ja itse on halunnut jäädä kotiin lasten kanssa ja minä oon päässyt välillä töihin.
Millä perusteella olikohan nro 5 sanot, että mies on joutunut lastenhoitajaksi? Hänhän on lasten isä siis toinen vanhemmista eikä mikään lastenhoitaja.
ap
miehellesi kova paikka kun joutuu työttömäksi, vaimonsa elättämäksi ja lastenhoitajaksi. Ei ehkä tunne oloaan kovinkaan miehiseksi.
Ihan perus kotiäiti se on. Ainut hoito: töihinlähtö.
Voihan se olla vaikka lievää masennusta kun ei töitä löydy tai turhautumista. Sinuna keskustelisin miehen kanssa esim. siitä uudelleen kouluttautumisesta, jos siitä olisi apua.
työttömyys stressaa ja masentaa ajanoloon. Lisäksi voi tietysti olla muuta keski-iän kriisiä, mutta jos olette ennenkin selvinneet kriiseistä niin en usko että se pääsyy olisi. Turhautuminen ja elämän toimetttomuus saa kiukkuamaan, samaa tukee tuo että ei ole jatkokouluttautumassa. Passivoituu. Olen siis itse mies ja samassa tilanteessa, keväällä mennen uudelle alalle jos ei löydy töitä. Lisää parisuhdeaikaa ja tue kurssittautumista niin pääsee takaisin töihin mies.
tilanne miehellä ja työttömyys kun kesti tarpeeks kauan niin mies muuttu kiukuttelevaks pikkulapseks ja "parani" tuosta kun kouluttautui uudelleen ja pääsi töihin
työttömyys stressaa ja masentaa ajanoloon. Lisäksi voi tietysti olla muuta keski-iän kriisiä, mutta jos olette ennenkin selvinneet kriiseistä niin en usko että se pääsyy olisi. Turhautuminen ja elämän toimetttomuus saa kiukkuamaan, samaa tukee tuo että ei ole jatkokouluttautumassa. Passivoituu. Olen siis itse mies ja samassa tilanteessa, keväällä mennen uudelle alalle jos ei löydy töitä. Lisää parisuhdeaikaa ja tue kurssittautumista niin pääsee takaisin töihin mies.
dementian alkuvaiheita kenties aina vakavampaan muistihäiriösairauksiin viitaten
Nämä alkavat pikku hiljaa ja kuin huomaamattaan etenevät kumppanin ajatellessa että kiukuttelee ja muuta.. Hän ei itse voi sille mitään jos on oikeasti kyseessä jokin aivoperäinen sairaus tulossa, tuskin vielä kovin varmaa.
Joskus on niin, että kun on piilevänä esim. dementiaa, niin muutokset elämässä saattavat "puhkaista" sen, ja miehelläsi on työttömyys tullut uutena asiana hänen elämäänsä. Seurailisin ymmärtäväisenä ja kärsivällisenä ennen eroon ajautumista kaiken sen hyvän ajan jälkeen jota teillä on ollut. Ei hätiköityjä päätöksiä.
Hän reagoi nykyiseen tilanteeseen kiukuttelemalla. Mun mielestä ihan normaalia, vaikkakaan ei kovin järkevää. Keskustelkaa.
Ehkä olisi fiksua mennä johonkin työllistymiskurssille vaikka. Onhan selvää, että jos elämä muuttuu toivottomalta tuntuvaksi työpaikan metsästykseksi, kaikki voi alkaa tympiä ja se purkautuu tuolla tavalla. Masennusta hyvinkin mahdollisesti, kannattaisi tarttua toimeen muutenkin kuin vain kahdestaan keskustelemalla.
mies kiukuttelee. Kyllä hänellä on aika rankkaa olla kotona lasten kanssa. annatko hänelle tarpeeksi tukea ja oletko tarpeeksi ylpeä hänestä. Miehen tarpeet ovat erilaisia kuin naisen tarpeet. Miehen elämästä selvästi puuttuu jotain mitä hän tarvitsisi.
kahtena iltana viikossa ja lauantaina. Osaan myös arvostaa sitä, että mies on kotona ja sen oon myös miehelle kertonut ja parhaani mukaan tukenut. Eikä meillä oikeastaan muuta ongelmaa ole, muuten elämämme on ennallaan, myös seksiä on säännöllisesti, sekään ei ole kauheasti vähentynyt.
Pitää varmaan vielä miehen kanssa keskustella siitä koulutuksesta ja muustakin.
ap