Saako toisen sektion sillä perusteella että ensimmäinen lapsi oli iso?

Tyttö tuli. =O)

Syntyi 39+5. Ja kaikki meni hyvin. Tosi hyvin. Kuuntelin vaan kätilön ohjeita ja luotin häneen. Ei yhtään tikkiä. Vauva painoi 4kg. Onneksi ei mennyt yliaikaiseksi.



Mitäs sulle kuuluu?



-Mimmuska ja tyttönen

Oi ihanaa!!! tosi,tosi,tosi paljon onnea!!!!! :)



Tuo sinun synnytys siis kuulostaa todella onnistuneelle! :)



Ja jotenkin helpotti hieman omiakin mietteitä synnytyksen suhteen!



Mä olen menossa huomenna sinne naikkarille, siihen toiseen kontrollikäyntiin... et huomenna sitten selviää miten jatko menee...

Jännittää ihan hirveästi tuo huominen, melkeinpä enemmän kuin kenties itse synnytys (toistaiseksi), mutta toivon että se alkuperäinen kanta käynnistämisestä olisi mahdollinen!!

Muutamana yöna olen jo herännyt, kun on supistellut aikas kipeästi, mutta sitten ne on loppunut...et ainakaan ei vielä ole halunnut tulla.

No huomenna olen viisaampi....!!!!

Mutta toivottavasti minäkin saan hyvin pian oman nyyttini syliin :)



merili&möhkö 38 +5

Kiitos kovasti onnitteluista!! Olen itse niin helpottunut, kun kaikki meni hyvin ja ylipäätänsä neiti tuli ulos..=O) On se niin ihana!!



Toivottavasti sulla on kaikki menny haluamallasi tavalla.

Ilmoittele!!!=O)



-Mimmuska ja neiti 11pv

Poika syntyi 1.4 :) 3436g 51cm!!



Synnytys siis käynnistettiin kalvot puhkaisemalla, sitten oksitosiinilla omia supistuksia vahvistaen kesti synnytys vain alle 4 tuntia!!

Ulos tuli alakautta!!! Ja olikin siis huomattavasti pienempi mitä oli arvioitu, mutta onneksi heitti näin päin.



Aikas vauhdilla tosiaan annettiin tulla, kun tuli vauvalla sydänäänten laskuja supistuksen jälkeen.



Ja kaveri olikin todella "kietonut" itsensä napanuoraan.



Nyt siis tarvitsee parannella paikkoja...repesin suht paljon sisältä, mutta vaikka on kipeä, eikä saa tai edes pysty istumaan on olo paljon parempi kuin sektion jälkeen...



...nyt tuli maito tilaus... :)



Merili&möhkö 5pv

Ihana juttu ettei poju ollut tuon isompi, aika vauhdilla kyllä tuli! Meilläkin kesti synnytys n. 4ja puol tuntia. Tosi kiva että kaikki meni hyvin repeämisistä huolimatta..=O)

Meillä tytsy syö 2 tunnin välein ja välvoo päivisin jopa 4 tuntia. Katselee maailman menoa..

Mun on pitäny kysyä, että missä päin asut?



-Mimmuska ja neiti 15pv

SORRY, SORRY, SORRY...

En ole ehtiny oikein koneelle ja sitten olen yrittänyt vastata niin sivu kaatuu... :(



Toivottavasti tämä nyt onnistuu...



Me asumme Vantaalla, lähellä Tikkurilaa. Missä sinä??



ps. voit vastata vaikka txt vietillä

p. 044 3333122



T:merili

..esikoinen oli suht iso kokoinen (4200g, 53cm, pää 38cm). Synnytys oli vaikea heikkojen supistusten takia ja ponnistusvaihe kesti 45min. Vaikka sanoin monta kertaa etten jaksa ja että ei se sieltä tule, minua vaan kehoitettiin ponnistamaan. Lopuksi lapsi "revittiin" imukupilla ulos. Tuloksena 3. asteen repeämät, ulompi peräaukon sulkijalihas repes kokonaan, sisempi melkein kokonaa. Että näin.=O(



Olin kahdessa eri jälkitarkastuksessa ja toisessa todettiin, etten enää saa synnyttää alateitse, koska jos repeän uudelleen, eivät paikat arpeudu enää niin hyvin kuin ensimmäisellä kerralla.



Nyt vähän pelottaa, että miten asiat menevät. Menen synnytystapa-arvioon viikolla 36, mutta minua jännittää suostutaanko sektioon. Jos he vetoavat siihen, että esikoisen synnytyksestä on jo 5v ja paikat synnytyskunnossa...



Itse synnyttäisin paljon mielummin alateitse, jos ei ekan kanssa olisi ollut mitään ihmeellistä. En kuitenkaan halua ottaa riskiä, että vietän loppuelämäni "rikkinäisen alakerran" kanssa.



Odotettavisaa on iso vauva, lapsillani on eri isät ja nykyinen mieheni on 2m pitkä ja oli syntyessäänkin 5kg.



Näin meillä..jatkan tätä jännittävää odotusta..



Vimpula: Luulisi, että saat toisenkin sektiolla, varsinkin, jos lapsi on arvioitu yhtä isoksi kuin esikoinen. =O)

Olen lääkärin kanssa puhunut, että haluaisin suunnitellun sektion sen perusteella että esikoinen oli niin iso. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että ensin pitäisi mennä synnytystapa-arvioon ja jos mahtuu syntymään, niin alakautta olisi hyvä yrittää. Olin vähän pettynyt. No, katsotaan miten asia etenee. En tiedä pystynkö enää yrittää alakautta synnytystä, kun viime kerrasta jäi niin kauhea pelko :-(



Kiitos mimmuskalle vastauksesta :)

että riippuu vauvan painoarviosta. Jos hänet arvioidaan isokokoiseksi, varmasti sektiota harkitaan vakavasti koska esikoinen ei mahtunut tulemaan. Jos sen sijaan hänet arvioidaan pienempi kokoiseksi, ei sektiolle todennäköisesti ole mitään lääketieteellistä perustetta.

Meillä heitti ihan päälaelleen synnytystapa, kun arviossa oltiin. Eli sektiota ei tehdä, vaikka olis revenny edellisessä synnytyksessä pahasti.(jos ei pysty pidättämään isoa hätää, sitten olisi vaihtoehto) Sitä kuulemma tutkittu, että toisessa ei repeä niin pahasti, koska paikat jo venyny.



Tuli aika shokkina, mutta nyt olemme miehen kanssa asiaa sulatelleet ja asia ok. Odottelemme synnytyksen käynnistymistä. Olen ottanut positiivisen asenteen ja päättänyt luottaa kätilöön. Lääkäri sanoi, että voin kieltäytyä imukupista. vauvan kokoarvio la päivänä olis 3,7kg eli ei mikään mahdoton...saas nähdä miten käy. Menemme tarkastukseen LA viikon alussa ja jos vauva lähentelee 4kg, meinaan ehdottaa käynnystystä..



Että ei näköjään sektioon pääse vaikka tavallaan se oli jo sovittu juttu..



-Mimmuska ja masu

Toivottavasti näet tämän viestin ja ehdit vastailla!! :)



Olen itse menossa ensi vkolla myös tuohon synnytystapa-arvioon, naistenklinikalle. Missä sairaalassa sinä olit??



Olitko millä vkolla, kun olit synnytystapa-arviossa? Mitattiinko sinulta lantiota esim. magneettikuvassa? vai oliko vain tav ultra?? kun mietin, että voiko vauvan asento vaikuttaa tuohon, että repesit niin pahoin, jos ei oikein meinannut kunnolla kuitenkaan mahtua..



Hieman itseäni myös jännittää tuo vauvelin koko, oli rv33 +6 n.2.6-2.8kg,(kävin siis "ylimääräisessä" lääkärissä yksityisellä oman lääkärini luona) joten on taas iso vauveli tulossa... :) Ja itse siis olen huimat 162 cm ja paino ennen odotusta n. 65kg, että en niin kovin iso ole, paitsi siis nyt kun mahani on AIVAN VALTAVA :) !!



Ja kaikesta huolimatta en itse sinällään haluaisi sektiota, koska toipuminen on ainakin minun mielestä kuitenkin aika pitkä ja kivulias, mutta EN MISSÄÄN nimessä halua enää kuitenkaan edes yrittää synnyttää alakautta yhtä isoa, kuin esikoinen 4350g. Ja otin puheeksi tuon käynnistyksen tuolla omalla lääkärilläni... mutta käynnistystä ei kuulema tehdä kuin esim. raskausmyrkytyksessä tai sitten yliaikaisena eli 41-42 +



Ja kuulema tuohon "ennen aikaiseen" käynnistykseen liittyy usein se, että synnytys ei kuitenkaan kunnolla käynisty ja päädytään sektioon...



Että odotan todella innolla ja jännityksellä tuota mun lantion koko arvoita ja sitä miten vauveli syntyy, no kunhan tulee ehjänä maailmaan... :)



Mutta tuota hieman pelkäään, että jos on "kenties" mahtuu niin laittavatko mieluummin yrittämään silloinkin eka alakautta... vai voinko silloin itse sitten valita sen sektion...



Kun tuskin tämä niin pieni oikeasti on, että "helposti" mahtuu...



merili& möhkö rv 35 +2

Olin synnytystapa-arviossa naistenklinikalla, kun sinne synnyttämäänkin menossa. Mulle arvio tehtiin 36+1 viikolla. Lantiota ei mitattu millään tavalla, teki sisätutkimuksen ja mittaili vauvaa ultralla. Sanoi, ettei tunne mitään kovia arpeutumia edellisistä synnytyksestä(siitä aikaa reilu 5v) ja hyvä niin. Eli sen puolesta pitäis kaiken mennä hyvin. En osaa ihan tarkkaan sanoa, että mikä oli suurin syy repeämiseen, mutta kun oli heikot supistukset, niin otettiin avuksi se ihanainen imukuppi. Itse luulen että se että lapsi tavallaan "väkisin" revittiin maailmaan teki eniten tuhoa.=O(



Kysele siel arviossa siitä käynnystämisestä, jos vaikuttaa kauhean isolta...(Tahtoisin itsekkin tietää mitä Naikkarilla ovat mieltä käynnistämisestä, jos vauva iso) Infoa mua!=O)



Mulle sanottiin et voin kieltäytyä imukupista, jos haluan(mutta minkäs teet jos se nopein tapa saada lapsi maailmaan, jos vauvalla esim. sydänäänet laskee?!?). Vaikea tilanne. Ja muistaakseni(olin koko lääkärikäynnyn aika järkyttynyt) lääkäri sanoi, että jos ei mahdu tulemaan, sitten leikataan.



Kirjasi vielä ylös että mun repeytymiä ja ylipäätänsä ajakertaa tarkkaillaa erityisen tarkasti ja pitää myös itse mainita edellisestä synnytyksestä ja sen ongelmista.



Yritämme saada vauvan ulos ennen laskettua aikaa(kolmea "ässää" käytetty viimeisten päivien aikana ahkerasti) =O)

Saas nähdä onko mitään apua...



Tsemppiä sulle! Kysele ja kyseenalaista sua mietityttäviä asioita!



Ilmoittele miten kävi!!!=O)



-Mimmuska ja masukki 37+4

Mä olin nyt kans siel naikkaril, synnytystapa-arviossa.

Mulla oli rv 36 +0, vauvan koko oli reilu 3 kg, syntymäpaino laskettuna aikana olisi n. 3.8-4 kg ja sanoin, että EN TODELLAKAAN LÄHDE SYNNYTTÄMÄÄN neli kiloista alakautta... ja nyt menen 38 +6 vielä vastaanotolle jossa vauvan koko ultrataan. Jos on kasvanut "normaalisti" niin käynnistys 39 +0, jolloin pitäisi syntymäpaino olla 3.6-3.8kg mun lantio myös kuvattiin magneetilla ja on ihan normaalikokoinen. Että sen puolesta ei hätää pitäisi tulla.



Ja lisäksi olin sype-polilla seuraavana pvänä kätilön kanssa puhumassa peloistani ja tuleva synnytys "suunniteltiin" eli just sitä jos ei etene hyvin, ponnistusvaiheessa ei tule pää alas ym. niin sitten sektiopäätös on "tavallaan jo nyt valmiina"



Ja sain vielä puhelin ajan lääkärille joka sitten oli perehtynyt tilanteeni: eli painoarvio synnytystapa-arviosta, kätilön kanssa käytyyn keskusteluun ja magneetin tulokseen... ja hän tuki täysin minua siinä, että ilman muuta kannattaa edellisestä kokemuksesta huolimatta yrittää alakautta.



Ja kyllä se rauhoitti omaa mieltä, että vielä edellisenä pvänä eli 38 +6 vauvan koko tarkastetaan, ja sitten käynnistys seuraavana pvänä, niin ei ainakaan mene yliaikaiseksi.



Tosin tuota mun käynnistystä "auttaa" se, että kanava oli jo nyt auki(ulkosuu 2 sormelle, sisä 1:delle ja kanava 2-2,5cm, että edistystä on tapahtunut) kun on supistellut jo aikas napakastikin

Ihan epäkypsässä tilanteessa siis eivät kai kuitenkaan välttämättä ala käynnistää...vaan sitten olisi suunniteltu sektio lähellä laskettua pvää.

Merili&möhkö rv 36 +3

Tosi kiva kuulla että sun huoli iso kokoisesta vauvasta on otettu vakavasti! Hieno homma!=O)



Tuli vaan nyt tyselle olo, että on jätetty ihan "heitteille" lukuunottamatta 39+4 tapahtuvaa kontrollikäyntiä. Ei mulle kyllä mitään sype-juttuja tai puhelinaikoja edes ehdotettu..HÖH! Se lääkäri ei löytäny edes mun papereita missä oli siitä synnytyksen jälkitarkastuksesta mustaa valkoisella.



Eilen oli suhtkoht säännöllisiä supistuksia, ei kauhean kipeitä, mutta olipahan kuitenkin. =O)

Sitten menimme miehen kanssa saunaan, ajattelin et siellä ne voimistuu, kun ottaa kunnon löylyt. No ei! Ne loppu ihan kokonaan! Lisää odotellaan!!



Terkuin: Kärsimätön Mimmuska ja asukas 38+3

Voi, että ei kiva kuulla, et susta tuntuu että on jätetty "heitteille" ...se ei varmasti helpota oloa yhtään :(



Ja toi on kyllä aika outoa, ettei sun papereita löytynyt. Kyllä lääkäreiden mun mielestä pitäisi saada aina tiedot näkyviin.



En tiedä minkä verran sillä on ollut vaikutusta, että mut on huomioitu "enemmän" kuin sut, kun on se yksi sektio takana, kun ainakin mulle sanottiin jo neuvolassa, että sitten loppuvaiheessa on synnytystapa-arvio edellisestä sektiosta johtuen. Ja kävin siis lisäksi myös yksityisessä nlassa sekä yksityisesti ne neuvolalääkärit ja olen koko odotusajan puhunut synnytyspelosta...ja sektiopelosta...

(...en siis todellakaan osaa olla hiljaa ;) )



Mutta mietin, et jos itse soittaisit sinne naikkarille, vaikka keskuksen kautta eli (09) 4711 ja selittäisit, että haluaisit vielä ehtiä puhua synnytyspelostasi ennen synnytystä, niin yhdistäisi sinut varmasti jollekin joka voisi kenties varata jotain "kiire" aikaa, jos sellaisia on, niin pääsisit käymässä siellä. Se SYPE-käynti oli ainakin mun mielestä tosi rohkaiseva.

Tosin mä sain ajan sinne lähetteellä ja se varattiin jo tammikuulla.



merili&möhkö 36 +6

Mulla on esikoisen suhteen samanlainen tausta kuin sinulla. Tosin itse en ikinä päässyt synnytystapa-arvioon, vaikka sitä nlasata kahteen otteeseen pyydettiin.

Synnytykseni oli toooooosi pitkä ja ponnistusvaihekin lähes kaksi tuntia, mistä seurasi meidän molempien tilan heikkeneminen ja mun kamalan korkealle nousseet tulehdusarvot, olivat jotai reilusti yli 220 :(

Ja sitten jouduttiin kiireelliseen sektioon, mutta kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin ja syntyi terve tyttö. Reili 4,3kg 53cm pää 37cm.



Nyt odotan toista ja olen menossa synnytystapa-arvioon naistenklinikalle. Esikoisen sain kättärillä.



Ja ainakaan itse en siltikään suoraan haluaisi sektiota, vaikka tottakai sitten jos synnytystapa-arviossa sanotaan ettei voisi mahtua.

Kantani oli ensin VAIN JA AINOASTAAN SEKTIO.



Mutta voit tietenkin vaatia sektiota, tietääkseni ketään ei kuitenkaan loppupelissä voida väkisin vaatia synnyttämään ja pakkohan se vauveli on pois saada, tosin kannattaisi kenties sanoa nlassa synnytyspelosta, saa lähetteen sype-poliklinikalle ja sitä kautta puhua edellisestä ja tulevasta synnytyksestä. Sektiosta ja sen mahdollisuudesta yms.



Itse ainakin olen sype-poliklinikalle menossa ja pelkojani sekä avoimia kysymyksiä on auttanut kun käyn yksityisellä AIVAN ihanalla lääkärillä, on erikoistunut mm. synnytyksiin, ja toimii siis myös Naistenklinikalla lääkärinä.

Ja hänenkin kantansa kuitenkin pääsääntöisesti on, että ensisijaisesti alakautta, mutta tulevaa synnytystäni seuraataan kuitenkin erilailla kuin ekaa ja jos heti on havaittavissa sama kaava kuin ekassa niin ei silloin synnytystä yhtään pitkitetä vaan sitten pääsee nopeasti sektioon synnytyssalista.



merili&möhkö 26 +2

Meillä esikoinen oli 4,7 kg, 55 cm ja pää 38 cm. Mulla jäi synnytyksestä niin kauhea pelko etten edes uskalla yrittää enää alakautta. Ponnistusvaihe mullakin kesti silloin vajaa kaksi tuntia ennen kuin siirryttiin kiireelliseen sektioon. Silloin todettiin ettei vauva olisi mahtunut syntymään alakautta. Siitä jäi pelko että mitä olisi käynyt vauvalle (ja minulle) jos olisi väkisin yritetty (esim. imukupilla) alakautta (vauva olisi voinut vammautua ym.). Sen vuoksi en uskalla enää synnyttää. Olen kyllä jo neuvolassa puhunut asiasta, joten rauhallisin mielin odotellaan. Nyt siis rv. 14+1.