4D:Lapseni pelkää ruokaa. Kyseessä ruokafoobikot lapset. Mitä mieltä?

http://www.ruutu.fi/video?vt=video_episode&vid=162221

Ei suostu kiinteitä aloittamaan useista yrityksistä huolimatta vaikka kaikki houkuttelut on kokeiltu, vajaa 3 v tytteli elää punaisella maidolla tuttipullosta..

Vakava juttu.



En katsonut linkkiä. Mutta ehkä näillä "ruokafoobikoilla" on jotain vikaa nielussa, ruokatorvessa tms. ja heille oikeasti kiinteän ruoan nieleminen on epämiellyttävää??

Tarkoitan sitä poikaa, joka joi pelkästään korvikemaitoa tuttipullosta, kun sillä oli maitoallergia. Ja se äiti oli ihan hysteerinen siitä, että lapsi saa väärää ruokaa ja sairastuu taas pahasti. Siinähän lapselle alkoi maistumaan välittömästi kiinteä ruoka, kun pulloja vähennettiin ja lapsi ei täyttänyt pelkällä maidolla masua. Jos perhe olisi tehnyt tuon jo aikoja sitten, ongelma olisi ratkaistu. Ja eihän se mamma edes laskenut poikaa tarhaan (eskariin?), kun eihän se voi syödä muiden lasten kanssa!!! Oikeestihan muiden lasten esimerkki saattaa auttaa nirsoa lasta..



Sitten se 2,5 vuotias (Billy?? Äh, en mä muista noita nimiä). Sehän oli normaalia 2 vuotiaan uhmaa ja vanhemmat vaan pahensi ruokailua pakottamalla syömään ja suuttumalla taaperolle.



Mutta sitä tyttöä, jolla oli oikeasti ruokakammo, ymmärrän kyllä, mutta vanhempia en. Miksi hitossa lasta ei jo taaperona totutettu syömään kaikkea.

Lapset syö just tasan mitä niille annetaan. Se on vanhemmista kiinni jos eivät saa lastaan syömään tavallista ruokaa.

Lapset syö just tasan mitä niille annetaan. Se on vanhemmista kiinni jos eivät saa lastaan syömään tavallista ruokaa.

Sanotaan että terve lapsi ei kuole nälkään ruokalautasen ääressä. Niin, mutta entäpä jos lapsi ei olekaan terve?

Lapset syö just tasan mitä niille annetaan. Se on vanhemmista kiinni jos eivät saa lastaan syömään tavallista ruokaa.

av-mamma paskaa, haha.. lasten syömiseen erikoistunut lastensairaalan psykologi oli ohjelmassa eri mieltä.

Meidän 3v lapsi ei tähän asti ole saanut syödä kuin paria ruoka-ainetta ja nyt tässä iässä tottuminen uusiin makuihin ja rakenteisiin on vaikeaa. Odotettiin sitä hetkeä, että saataisiin antaa kaikkea mitä muutkin syö ja nyt tilanne onkin todella hankala, kun tämän ikäinen onkin tosi epäluuloinen ja ei haluakaan maistella kaikkea, kuten vauvana.

Lapset syö just tasan mitä niille annetaan. Se on vanhemmista kiinni jos eivät saa lastaan syömään tavallista ruokaa.

Vaikka sun mussukkasi olisi syöneet kaikkea mahdollista sammakonreisistä mustekaloihin taaperona, niin ei kaikki lapset ole samanlaisia..

Meillä 5 lasta ja 3 syö mitä tahansa mitä nenän eteen laitetaan, ovat olleet vauvasta asti samanlaisia. Ulkomaillakin haluavat ainakin maistaa aikuisten lautasilta mustekaloja ym. "outoja" ruokia.

Mutta 2 taas, noh. Samanlaisen kasvatuksen ovat saaneet kuin veljensä eikä ruokailusta tehdä mitään numeroa, jos ei maita, niin ruoka korjataan pois ja seuraavan kerran saa ruokaa seuraavalla kerralla, kun syödään.

Mutta kaikki uusi ja "outo" ruoka on pahaa eikä kelpaa.

juustoa, sitrushedelmiä, rypäleitä, viiliä, täysjyväriisiä tai tummaa riisiä, marjoja, jogurttia jossa on isompia paloja. Vauvasta asti niitä on yritetty monin keinoin saada hänen ruokavalioonsa mukaan, mutta tulos on aina sama. Suu kääntyy väärinpäin kun hän maistaa uuden maun ja tulee oksennusrefleksi. Onneksi nuo ruoka-aineet eivät ole niin välttämättömiä etteikö niiden sisältämiä ravintoaineita saisi muualtakin.

mitään marjoja tai hedelmiä. Ei ole koskaan syönyt, vaikka niitä on aina tarjottu.

näkkileipää ja ranskanperunoita.

Nykyisin kuulemma myös neulamuikut kelpaa.

Lasta oli tutkittu ja mitään "rakenteellista" vikaa ei ollut.

Useammat lääkärit ovat tutkineet ja todenneet että tälläinen on suht yleistäkin, eikä todellakaan ole vanhemmista kiinni tai vanhempien syy.

näkkileipää ja ranskanperunoita. Nykyisin kuulemma myös neulamuikut kelpaa. Lasta oli tutkittu ja mitään "rakenteellista" vikaa ei ollut. Useammat lääkärit ovat tutkineet ja todenneet että tälläinen on suht yleistäkin, eikä todellakaan ole vanhemmista kiinni tai vanhempien syy.

ei saisi nauraa vakavalle asialle, mutta nauran kuitenkin :)

joiden lapset kieltäytyy syömästä ruokaa, mutta sitten niille annetaan kuitenkin esim. suklaata, sipsejä tai keksiä.....

joiden lapset kieltäytyy syömästä ruokaa, mutta sitten niille annetaan kuitenkin esim. suklaata, sipsejä tai keksiä.....

joiden lapset kieltäytyy syömästä ruokaa, mutta sitten niille annetaan kuitenkin esim. suklaata, sipsejä tai keksiä.....

Jos mun 1-vuotias, 3-vuotias tai 4-vuotias kieltäytyy syömästä ruokaa, niin en todellakaan anna tilalle suklaata.

Ei lapset "kehitä" näitä fobioita, vanhemmat ovat syypäitä lastensa ruokatottumuksiin ja siihen mitä ne syö.

pisti todella silmään se, kuinka epäterveellistä ruokaa lapsille yritettiin tarjota. Kaikki oli jotain upporasvassa paistettua, yök! Vihreää tai muita värejä ei näkynyt.

Eli jos ei lapselle ruoka maistu ei anneta mitään sen tilalle. Seuraavalla aterialla jo luulisi jotain maistuvan. Ja ei anneta muuta kuin on tarjolla.



Ei ylimääräisiä mehulaseja tai keksejä.

Ei lapset "kehitä" näitä fobioita, vanhemmat ovat syypäitä lastensa ruokatottumuksiin ja siihen mitä ne syö.

[/quote]

Oikeesti tää asia ei mee näin, en osaa sanoa mistä johtuu ja esim minun kohdalla kaikkea on kokeiltu. Olin lapsena sairaalloisen laiha ja lempinimeni oli riisitautinen tyttö eli en saanut mitään tilalle ja näin ollen söin ainoastaan aamupalan, leipä ja jogurtti, välipala jos jotain syömäkelpoista ja illalla iltapala esim muroja. Koulussa en syönyt mitään, koskaa leipääkään ei saanut jos lautanen ei ollu tyhjä. Olen jo kolmekymppinen, eikä ruoka maistu vieläkään...

Eli jos ei lapselle ruoka maistu ei anneta mitään sen tilalle. Seuraavalla aterialla jo luulisi jotain maistuvan. Ja ei anneta muuta kuin on tarjolla.

Ei ylimääräisiä mehulaseja tai keksejä.

Eli jos lapsesi ei kuukausiin ole syönyt juuri mitään, on kooltaan huomattavasti ikäisiään pienempi (esim. 3 vuotiaana 1 vuotiaan kokoinen) ja paino -25%, niin edelleenkään et kokeilisi sattuisiko lapsi syömään vaikkapa suklaata tai mehua.

Kyllä meille ainakin suositeltiin ravitsemusterapeutin ja lääkärin käynneillä että energiansaanti turvataan keinolla millä hyvänsä. Jos jokin ruoka (esim. suklaa) menee alas niin sitä sitten tarjotaan.

Silloin kun taistelimme lapsemme syömishäiriön kanssa ketutti kyllä ankarasti tuollaiset "älä anna välipaloja -neuvot". lapsi kun ei suostunut syömään niitä välipalojakaan. Itkin ilosta kun hän ensimmäisen kerran nakersi osan keksistä. Hän oli myös jo varsin vanha kun ensimmäisen kerran joi kokonaisen lasillisen mehua.