Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Huoli naapurin 7 v. pojasta, mutta mitä voin tehdä?

Vierailija
10.12.2009 |

Naapurissamme asuu perhe, jossa 12- ja 7-vuotiaat pojat. Isompi poika on ihan "tavis", eli touhuaa kaikkea ikäiselleen sopivaa jne.



Mutta mulla on vierestä seuratessa herännyt iso huoli tuosta 7-vuotiaasta ekaluokkalaisesta.



Poika ei ensinnäkään leiki mitään tavallisia poikien leikkejä, kuten nyt vaikka majan rakentelua ulkona, rosvoa ja poliisia, autoleikkejä sisällä jne.



Vaan tämä poika haluaa olla "kovis". Kulkee esim. pakkasellakin ilman ulkovaatteita, koska ulkovaatteet ovat "lällyjä". Ja sitten niitä, joilla on asianmukaiset toppavaatteet päällä, pilkataan ja heille nauretaan.



Kiusaa muita, varsinkin pienempiään tai muuten sosiaalisesti kömpelömpiä lapsia. Nimittelee, sulkee pois joukosta jne. Tällä pojalla on ihmeellinen "vetovoima" muihin kavereihin, jotka siis yksikseen ovat ihan kunnon, tavallisia pieniä poikia, muuttuvat ko. pojan seurassa syljeskeleviksi ja kiroileviksi ääliöiksi.



On jäänyt kiinni varastamisesta useammankin kerran, samoin valehtelee silmät kirkkaana.



Rikkoo ja vandalisoi yleisiä paikkoja; esimerkiksi leikkipuistossa pissailee liukumäkiin ja keinuihin - siis tahallaan, sotkeakseen ne, ja sitten nauraa räkättää pilkkanaurua kun joku pahaa aavistamaton lapsi menee keinumaan.



Pelit ja leikit eivät ylipäänsä tämän pojan kanssa suju, koska hän ei esim. myönnä jääneensä hipaksi tmv, vaan alkaa haukkua ja kiusata taikka fyysisesti satuttaa toisia. On esim. purrut rosvo ja poliisi -leikissä mun 6-vuotiasta poikaani käteen niin, että tuli verta. Ja näitä esimerkkejä riittää.



Nyt kuulin omalta tytöltäni, että koulussa ko. poika myös piirtää piirustuksia, joissa esim. leikkaa puukolla omaa peukaloaan irti tai kuristaa kaveria kaulasta tmv.



Pojan vanhemmat ovat todella mukavia ihmisiä, työssäkäyviä, kaikin puolin tavallinen keskiluokkainen perhe. Olen pojan äidin kanssa useamman kerran nostanut esille tätä huoltani, mutta vastaus kuuluu aina "Sillä nyt on niin voimakas tahto." tai "Se nyt on pienestä asti ollut niin voimakastahtoinen, että ei sitä pysty määräämään". Tms.



Mua vaan huolestuttaa, että poika on aivan väärillä raiteilla nyt. Nyt viimeistään tuo piirustus-juttu sai mut huolestumaan oikeasti. Mut voinko tässä tehdä yhtään mitään; vanhempien kanssa oon siis jutellut montakin kertaa, mutta ei ne ota asiaa ollenkaan vakavissaan. Poika osaa tietysti vanhemmilleen esittää kilttiä pikku kullannuppua; ja ne pari kertaa, kun on jäänyt "rysän päältä" kiinni, on kuitattu sillä voimakkaalla tahdolla :(.



Pelottaa, että se poika vielä satuttaa itseään - tai jotakuta muuta lasta - tai vähintäänkin ajautuu huonoille teille :(.



Ilmeisesti koulussakaan ei ole reagoitu mitenkään, vaikka kuulemma jotkut lapset pelkäävät mennä välitunnille tämän pojan takia.



Voiko tässä tilanteessa tehdä mitään? Huoli on suuri :(.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
10.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja/tai koulun terveydenhoitajalle.



Josko koulun taholta asiaan puututtaisiin, muiden lasten pelko riittää puuttumiseen & noi piirutukset.

Vierailija
2/8 |
10.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

voinko ihan ulkopuolisena mennä asiasta kertomaan? Otetaanko asia todesta?



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
10.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on opettajakin huomannut samanlaisia asioita lapsesta.

Kannattaa soitella koululle.

Vierailija
4/8 |
10.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan ulkopuoliset milloin mistäkin, usein lasten käyttäytymiseen liittyen.

Esim. semmoisesta on otettu yhteyttä kun koulun lapset sotkee paikkoja ostarilla.

Siitä rehtori piti puhuttelun koko koululle ja lapset joutuivat harjoittelemaan sopivaa käyttäytymistä.

Vierailija
5/8 |
10.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja huolissaan ja hakenut apua. Ehkä hän ei vain halua keskustella asiasta juuri sinun kanssasi, jos olette jotain puolituttuja.

Vierailija
6/8 |
10.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitten oikeasti puuttua toisten ihmisten asioihin. Mutta nyt alkaa tosiaan olla niin iso huoli tuosta lapsesta, joka ihan silminnähden tarvitsisi jotakin apua, että ajattelin jo ottaa härkää sarvista.



Itse asiassa tunnen jotenkuten koulun koulukuraattorin, josko hänelle sitten asiasta juttelisin... luulisi tosiaan, että pakkohan siellä koulussakin on jotain havaintoja pojan käytöksestä olla.



t. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
10.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuttuja, ihan kavereita (lenkkeillään yhdessä, istutaan joskus iltaa jne), ja on kertonut avoimesti esim. vanhemman pojan taannoisista ongelmista (jotka hoitivat, kävivät perheneuvolassa jne, siitäkin kertoi).



Jotenkin äiti vain tuntuu sulkevan silmänsä tältä asialta, enkä saata käsittää, miksi. Sekin huolettaa, että jos puutun asiaan, meneekö sitten välit poikki pojan vanhempien kanssa :(.



t. ap

Vierailija
8/8 |
10.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

meno on ollut samaa jo vuosia