Tunnetko 'onnellisia' ison ikäeron pariskuntia?

isoissa ikäeron pariskunnissa se nuorempi on usein tosi aktiivinen ja roikkuu aikansa perässä ennen kuin suhde oikeasti alkaa. Mielikuva vanhasta, joka jahtaa nuorta on mun kokemusten mukaan väärä. Vanhempi varmaan rakastuu, mutta on vain yksinkertaisesti epäluuloinen pitkään.

ja yhteistä taivalta 7 vuotta takana. miehellä kolme 18-14 vuotiasta lasta edellisestä liitosta ja meillä yhteisiä kohta 3. Onnellisia olemme, enkä miestäni toiseen vaihtaisi:) Ainoa mitä hänessä muuttaisin, olisi juurikin tuo ikä, eli voisi olla 10 vuotta nuorempi, niin olisi tilastollisesti enemmän yhteistä elämää edessä...

Entä jos se olisi 50 vuotta? Itse en todellakaan hyväksyisi, jos tyttäreni toisi omia vanhempiaan vanhemman vävypojan oven taakse.

Mies on vanhempi. Olen aina, jostain syystä, en tiedä mistä, seurustellut vanhempien miesten kanssa. Tuo mies sitten vaan kolahti. Mies kuvitteli, ettei koskaan halua lapsia, mutta mulle ne oli tärkeitä. Nyt kaksi lasta.

Ainoa, mistä ikäeron huomaa on se, että miten esim. 90-luvun lama vaikutti ja muutenkin nuo miten muistaa 25 vuotta vanhat jutut.

Kuolema tai vastaava ei pelota. Kukaan ei tiedä, koska joku kuolee.

rakastua 80- vuotiaaseen vanhukseen romanttisessa mielessä.

Olen vajaa nelikymppinen ja niin rakastunut 18-vuotta vanhempaan mieheen että sukat pyörii jaloissa.

Ainakin meidän tapauksessa nuorempi osapuoli on se aktiivisempi. Ensimmäisen kerran kun yritin päästä sänkyyn ei onnistunut, mies kommentoi tuntensa itsensä pedofiiliksi. Toisaalta tiedän että myös toinen osapuoli on hyvin kiinnostunut, mutta hän ajattelee vielä enemmän mitä muut ajattelee. huoh.

ap.