Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten suhtautua tyttöjen (lasten) juonitteluun kaverikuvioissa?
08.12.2009 |
Inhoan itse aivan kauheasti tuollaista säätöä kaversuhteissa ja kolmannen lapsen leikeistä pois sulkemista, joka valitettavasti taitaa olla tytöille tyypillistä (muistan inhonneeni sitä jo lapsena). Oman tytön kohdalla olen puuttunut kovalla kädella asiaan, ja hän ei sitä harrastakaan, mutta koulussa tuo kuvio on heillä mennyt ihan mahdottomaksi, ja lapsi on ihan stressaantunut siitä, vaikka se ei läheskään aina häneen kohdistukaan. Ärsyttää, kun opettaja ja osa vanhemmista ei näe asiaa minään ongelmana, vaan normaalina "tyttöjen juttuna". Tyttö puhuu ilta toisen jälkeen asiasta kotona. Kuulostaa siltä, että erityisesti yksi tyttö pyrkii pyörittämään koko luokkaa. Hän on menestyvä oppilas - siksikö opettaja ei välitä?
Kommentit (6)
Meillä päin on eräs tyttö, jonka "hoviin" pitää kuulua tai sitten jää enimmäkseen ilman kaveria...
Ketäänhän ei voi "pakottaa" olemaan kenenkään kanssa, mutta toisaalta jos joku sanoo että "ei olla sen kanssa", niin se kyllä tehoaa. Surettaa ja suorastaan veetuttaa tyttöni puolesta, mutta minkäs teet? Elämä on. (Opettajahan ei voi vaikuttaa siihen, mitä koulun jälkeen tapahtuu.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttäreni "paras kaveri" tekee sitä, että enimmäkseen haluaa leikkiä meidän tytön kanssa kaksin päiväkodissa, mutta joskus pyytääkin erään toisen kahdestaan leikkimään ja meidän tyttö jää ulkopuolelle. Tyttärenikin oikein rehenteli, kuinka haluavat olla kahdestaan, vaikka kolmanneksi on välillä tyrkyllä tämä samainen muuten ilman kaveri oleva ja osapäivähoidossa oleva tyttö. Olen monesti sanonut, että tunkee mukaan vaan, jos meinaavat jättää yksin ja toisaalta ei saa jättää sitä "Maijaakaan" yksin.
Jotain on nyt tapahtunut ja tytöt ovatkin alkaneet leikkiä kolmestaan. Väitän, että tässä priimusmoottorina on toiminut juuri tämä yksi ja nämä kaksi hiljaisempaa sopeutuneet.
jättämään ylimääräiset ulkopuolelle. Ja siitä ei saisi hänelle/lapsella sanallakaan sanoa. Omani itkee usein, kun häntä ei oteta leikkeihin, niin tämä äiti puolustaa lastaan, että hän on käskenyt jättämään muut pois ja olemaan kahdestaa, koska leikki ei ( hänen lapseltaan huom!) suju muuten. Erittäin hienoa toimintaa, etten sanoisi.
Meillä on tokaluokkalainen tyttö ja hänenkin kavereihinsa kuuluu yksi tällainen "hovin pyörittäjä". Nyt on onneksi käynyt niin, että tuon juonittelijan kanssa ei kukaan jaksa enää olla, vaan muut ovat alkaneet muodostaa kaveruussuhteita keskenään.
toki sitä tapahtuu koulun jälkeenkin. Itselläni on nolla toleranssi tuohon ja jos lapseni kertoo, että joku tuollaista harrastaa käsken vaihtaa fiksumpaan seuraan. Parempi yksin kuin huonossa seurassa. Jos useimmat toimisivat näin ongelma poistuisi itsestään, koska nuo "hovia" pitävät lapset joutuisivat korjaamaan käytöstään.
Oletteko äidit miettineet, että jos lapsenne lähtee mukaan tuohon "hoviin" on hän myös kiusaaja.
Alue: Aihe vapaa
opettajan ja vanhempien kesken että tajuavat!