Lue keskustelun säännöt.
Isoäidistä ei apua vauvaperheelle-normaalia?
06.12.2009 |
Onko normaalia ja tavallista, että isoäiti ei millään tavalla tue eikä pyri auttamaan tuoreen vauvaperheen elämää. Tulee kylään tunniksi silloin kun hänelle sopii, odottaa silloin palvelua itselleen, seurustelee hetken vauvan kanssa ja siinä se sitten onkin. Ei puhettakaan että esim keittäisi itse kahvit, korjaisi kupit pöydästä, vaihtaisi vauvan vaipan tai tarjoutuisi hoitoavuksi. Kerma vain kakun päältä ja taas tyytyväisenä omaan kotiin.
Kommentit (78)
hoitoapua isovanhemmilta, jokaisella on velvollisuus hoitaa itse omat lapsensa ja jos sitten mummo itse tarjoutuu apuun, niin sen kyllä kiitollisena otan vastaan.
Alkuun yritin ystävystyä anopin kanssa, mutta harmittavan etäisiksi olemme jääneet toisillemme. Niitä näitä puhutaan, mutta en voi sanoa tuntevani häntä. Enkä oikein osaa luottaa häneen, vaikka lapset sinne joskus hoitoon jäisivätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki vanhemmat eivät halua kasvattaa teidän lisäksi teidän lapsianne, vaan nimenomaan käydä nauttimasta siitä hetken ja poistua hymyillen: onneksi en enään ole itse tuossa tilanteessa, vapaus, jeee :)
ja voin kertoa.
Meillä vanhin lapsi 9 vuotta, seuraava 7 ja nuorin 4, ja tämän 9 vuoden aikana ollaan kerran, aivan kerran päästy miehen kanssa kahdestaan käymään ulkona, ja sekin 4 h illalla syömässä, oih mitä laatuaikaa ja näin usein ;)
Anteeksi valehtelen, ollaanhan oltu kahdestaan synnyttämässä keskimmäinen ja kuopus.
Ja eikö kaivata omaa aikaa? kaivataa ja aivan kamalasti, mutta kun ei isovanhemmat vahdi tai jos vahtivat niin ottavat vain yhden yökylään ;)
Välillä saatu yksi lapsi isovanhemmille ja toinen kummille ja kolmaskin ollut menossa, mutta viime hetkellä peruuntunut.
Eli ihan suoraan sanottuna, en jaksa teidän säälittävien itkuja siitä kun en pääse kampaajalle rauhassa silloin kun haluan tai ostoksille, kun mummi ei vahdi vauvaa kuin 2h jne..!
Mulla lapset aina mukana esim: gynellä, repikää siitä huumoria. Miehellä päivätyö niin eipä hirveesti siitäkään ole vahtijaksi päivällä, mutta onneks illalla maailman paras isä :)
Olen siis kateellinen teille jotka saatte vaikka kerran kuussa omaa aikaa tai lastenhoitoa ja silti kehtaatte valittaa että saatte liian vähän apua, naurettavia olette, teidän lapsia ne on.
Itseäni vaikka välillä harmittaa ettemme pääse, niin lapset on rakkainta ja parasta maan päällä. Ja onneksi osaamme iltaisin nauttia miehen kanssa toisista ilman hotellin seiniä jne...
Rakastan perhettäni *
vaaditte vanhoja (joo ei ehkä "vanhuksia", mutta itseänne vanhempia) ihmisiä keittämään kahveja ja vaihtamaan vauvojenne vaippoja?! Noinko käyttäydytte kaikkia vieraitanne kohtaan? Eikö teillä ole mitään kunnioitusta jäljellä? Minulle ei tulisi mieleenkään pyytää anoppiani "katsomaan vauvan perään kun minä nukun, kun olen niin väsynyt". Kyllä se pikkulapsiaika minuakin väsytti ja kärtin unen puutteesta, mutta ei siihen voi olla vastaus se että velvottaa mieheni äidin, siis henkilön jolle on jo muutenkin kiitollisuudenvelassa, vahtimaan pikkuvauvaa, sillävälin kun minä NUKUN?!
Isoäiti (eli oma äitini) tulee kyllä kylään mielellään ja kysyy usein, voiko auttaa/korjata astioita. MUTTA: ei jaksa lasta (2-vuotias, osaa käyttäytyä) varttia enempää. Kertaakaan ei ole pyytänyt tätä kylään, edes meidän vanhempien seurassa! Puhelimessa kyllä "kaipaa" ja lässyttää mutta sitten kun juteltiin joululahjoistakin (siis ihan yleisellä tasolla, en tod. vaadi häntä ostamaan meille yhtään mitään), tokaisi "noh, äiti katsoo sitten jonkun halvan lahjan niin minä ostan sen pojalle".
On omat lapsensa aikanaan hoitanut, ei hänen tarvitse sinun lasta/lapsia enää hoitaa.
Meillä ei vieraat keitä itse kahviaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myös tultiin aina lapsen vauva-aikana yllätys käynnille..... olit sitten imettämässä tai muissa hommissa. Vaikka kahvia ei koskaan halunnut, niin ärsytti se joka viikkonen vierailu. Koskaan ei kysynyt, että mitä apua tarvitaan ym. Ärsyttää niin vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotkut ei. Tuntemistani isovanhemista noin 20% on noita ei-avuliaita isovanhempia. Ei se ihmisen luonne siitä muutu jos isovanhemmaksi tulee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkkaa itsellesi apua äläkä marise. On tässä muitakin vanhempia samassa jamassa. Se, etteivät isovanhemmat tai sukulaiset auta, ei tarkoita sitä ettei "pääse" kahdestaan johonkin jos haluaa. Ja yksin gynelle yms.
kaikki vanhemmat eivät halua kasvattaa teidän lisäksi teidän lapsianne, vaan nimenomaan käydä nauttimasta siitä hetken ja poistua hymyillen: onneksi en enään ole itse tuossa tilanteessa, vapaus, jeee :) ja voin kertoa. Meillä vanhin lapsi 9 vuotta, seuraava 7 ja nuorin 4, ja tämän 9 vuoden aikana ollaan kerran, aivan kerran päästy miehen kanssa kahdestaan käymään ulkona, ja sekin 4 h illalla syömässä, oih mitä laatuaikaa ja näin usein ;) Anteeksi valehtelen, ollaanhan oltu kahdestaan synnyttämässä keskimmäinen ja kuopus. Ja eikö kaivata omaa aikaa? kaivataa ja aivan kamalasti, mutta kun ei isovanhemmat vahdi tai jos vahtivat niin ottavat vain yhden yökylään ;) Välillä saatu yksi lapsi isovanhemmille ja toinen kummille ja kolmaskin ollut menossa, mutta viime hetkellä peruuntunut. Eli ihan suoraan sanottuna, en jaksa teidän säälittävien itkuja siitä kun en pääse kampaajalle rauhassa silloin kun haluan tai ostoksille, kun mummi ei vahdi vauvaa kuin 2h jne..! Mulla lapset aina mukana esim: gynellä, repikää siitä huumoria. Miehellä päivätyö niin eipä hirveesti siitäkään ole vahtijaksi päivällä, mutta onneks illalla maailman paras isä :) Olen siis kateellinen teille jotka saatte vaikka kerran kuussa omaa aikaa tai lastenhoitoa ja silti kehtaatte valittaa että saatte liian vähän apua, naurettavia olette, teidän lapsia ne on. Itseäni vaikka välillä harmittaa ettemme pääse, niin lapset on rakkainta ja parasta maan päällä. Ja onneksi osaamme iltaisin nauttia miehen kanssa toisista ilman hotellin seiniä jne... Rakastan perhettäni *
Mä olen oman osuuteni jo tuosta vaipparumbasta tehnyt, nyt voin ns. kuoria kermat päältä isovanhempana ja olla sellainen kivoja tuliaisia tuova mummo joka sylittelee ja juttelee lapsille mukavia mutta siihen arkiseen aherrukseen en aio puuttua.
Kahvia ei mun takia tarvitse keittää, en juo sitä muutenkaan ja pullat voin kyllä tuoda tullessani uusien potkareiden kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma äitini auttoi vauvani pahimman koliikkivaiheen yli ja soitettaessa 400 km:n päästä tulee jopa viikoksi auttamaan
Meillä isovanhemmat ovat olleet kovasti avuksia aina.
Toki ymmärrän, jos isoäiti on huonokuntoinen tms.
Ja ei tietenkään isovanhempien tehtävä ole huolehtia lapsenlapsistaan, mutta toki kiva, jos haluavat olla apuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen lapsen la:n lähestyessä on ainoan kerran kysytty, voisiko hoitaa isompaa, ei voinut, koska ei ollut varma, ehtiikö tulemaan / onko muuta ohjelmaa tuolloin.
mikä helvetin velvollisuus isovanhemmalla on hoitaa sinun pentua?
hommaa nyt se ehkäisy kuntoon......ettet ainakaan lisää tee.
Mä just näin kaverin lapsen puistossa mummonsa kanssa. Mummo oli ottanut vuorotteluvapaata voidakseen hoitaa lastenlastaan että äiti pääsee töihin ja lapsi saa olla kotihoidossa. Voitteko kuvitella?!! Mä olin aivan mykistynyt ja liikuttunut. Ja noiden kahden välit oli silminnähden hyvin läheiset. Mun äiti ei koskaan tekisi mitään tuollaista, ei koskaan. Tuo pieni lapsi on todella onnekas, kun häntä rakastaa niin moni ihminen!
Onneksi oma äiti on aivan vastakohta ja auttaa tosi paljon ja mielellään.
mummilta outoa käytöstä, tosin ei harvinaista
Ei varmaan ollut aikanaan kun oli tapana hankkia lapset nuorena, mutta kyllä mun tuttavapiirissäni kun meidän vanhemmat ovat meitä 30+ vuotta vanhempia ja me ollaan itsekin 30+ on hyvin tavallista etteivät isovanhemmat osallistu missään määrin lapsenlapsiensa hoitamiseen.
Aika ymmärrettävää. Meillä ei kummistakaan isovanhemmista ole koskaan ollut pienintäkään apua lastenhoidossa, hehän ovat itse jo vanhoja. Ei tullut yllätyksenä.
vaaditte vanhoja (joo ei ehkä "vanhuksia", mutta itseänne vanhempia) ihmisiä keittämään kahveja ja vaihtamaan vauvojenne vaippoja?! Noinko käyttäydytte kaikkia vieraitanne kohtaan? Eikö teillä ole mitään kunnioitusta jäljellä? Minulle ei tulisi mieleenkään pyytää anoppiani "katsomaan vauvan perään kun minä nukun, kun olen niin väsynyt". Kyllä se pikkulapsiaika minuakin väsytti ja kärtin unen puutteesta, mutta ei siihen voi olla vastaus se että velvottaa mieheni äidin, siis henkilön jolle on jo muutenkin kiitollisuudenvelassa, vahtimaan pikkuvauvaa, sillävälin kun minä NUKUN?!