Mitä kertoo ihmisestä se, että ei katso silmiin
kun puhuu minulle? Kyse on kollegastani, toista sukupuolta. Usein välttelee katsettani kun puhuu minulle. Se tuntuu hämmentävälle.
Kommentit (13)
että tuntuu että he katsoisivat jonnekin muualle koko ajan vaikka oikeasti varmaan katsovat minuun päin.
Ujo, nolo, jännittynyt, ihastunut, epärehellinen, häpeissään jostain mitä on tapahtunut välillänne, pelokas, aspergerin syndrooma, yrittää peitellä vihaisuuttaan jne.
ihmiseen hiljattain, tuli ekaksi mieleen jotenkin ylimielinen.
Myönnän, että minulla on vähän tunteitä häntä kohtaan. Hänestä en tiedä.
Se voi olla ihan mitä vaan. Todennäköisesti edes av-mammat ei keksi edes puoli niistä syistä miksi joku ei katso silmiin.
Minulla on tasapainoelimessäni sellainen vika, etten voi katsoa pitkään pientä kohdetta joka liikkuu, eli esim. toisen ihmisen silmä.
Kärsin myös voimakkaasta matkapahoinvoinnista, en voi kuvitellakaan istuvani lasten keinuun, keinutuoliin tms. Laivaristeilyllä pystyn olemaan pahoinvointilääkkeen avulla, mutta silloinkin pystyn syömään vain hyvin kevyesti tai voin heti pahoin.
Vaivani taitaa olla aika harvinainen, joten en väitä, että kollegasi kärsisi tästä myös. Mutta toivon, ettei minua kukaan tuomitse epärehellisenä tai häpeilevänä sen vuoksi, että en katso yhtäjaksoisesti kovin kauaa ketään silmiin.
kiinnostunut, kertoo todennäköisemmin siitä ettei hän ole kiinnostunut. Toisaalta jos on kovin ujo, voi ollakin kiinnostunut. Sitä ei vaan voi tietää nettipalstakysymyksen perusteella.
on vaikeuksia katsoa ihmisiä silmiin, en nyt tarkalleen tiedä, mistä se johtuu. En myöskään tykkää puhua puhelimessa. En tiedä, miten kauan sitä sitten pitäisi katsella toista, ja missä vaiheessa on soveliasta kääntää katse muualle, ja milloin sen taas voi palauttaa silmiin. Ei kai koko aikaa voi vain tuijottaakaan?
itse olen ujo ja minun on vaikea katsoa ihmisiä silmiin.
että ihmettelen miksi anoppi ei katso mua ja tervehdi kun tullaan lasten kanssa käymään tai jossain vastaan kadulla. Puhuu heti suoraan lapsille. Mulle tulee olo että ei tykkää musta. Ja on kyllä aika epäkohteliastakin. Huomaan että olen alkanut vältellä itekin katsekontaktia. Ja se vähän harmittaa.
mä en katso yhtä työkaveriani silmiin ihan siitä syystä että mua ahdistaa sen utelut ja tuijottelut koko ajan, joka tauolla..
ja ite hän ei kahteen vuoteen ole kertonut yksityiselämästään mitään meille muille..
en siis HALUA että hän utelee!!! se on raivostuttavaa.
mutta, tämä on vaan mun ja hänen välinen ongelma (juontaa juurensa eräästä kiivaasta työriidasta josta sain sitten tarpeekseni)...
eli yleisesti ottaen tuo ujous jne on varmaan se oikeempi syy!!!!!
Siihen kuuluu katsekontaktin välttely. Monet aikuiset (ns. hyvätasoiset) as-tyypit ovat normaalisti töissä ja selviytyvät arjesta ihan hyvin, mutta tuollaiset pikku jutut voivat jäädä ihmetyttämään muita. Itsekin kummastelin tuota kun tutustuin aviomieheeni. Hänellä on myös tavallista herkemmät aistit: valo koskee silmiin, vaatteet raapivat ihoa ja kovat äänet ärsyttävät.
Tuntuu ahdistavalta jos joku tuijottaa kiinteästi koko ajan. Toki välillä vilkaisen, mutta en katso montaa sekuntia.