Lue keskustelun säännöt.
En halua saada tyttölasta.Olenko erikoinen
02.12.2009 |
tapaus?
Mä olen niin täynnä sitä millanen maailma tää on naisille.Itte oon kamppaillu ulkonäkö ongelmien kans koko elämäni ja en haluis katsella oman tyttäreni itsetunto jne.ongelmia.Naisille on mun mielest nykyaikana liian suuret vaatimukset ulkonäköasioissa ja kaikessa muussa.Miehet ne vaan on ja menee,Itsetunto ja itsevarmuus on kuin syntymälahja heille.
Onneksi mulla on kaksi poikaa ja kolmatta lasta en uskalla tehdä jos oliskin tyttö.
Ei tytössä muuten mitään vaan tämä ajan henki!!!
Kommentit (22)
Mäkin olen aina toivonut poikalasta. Mulla ja mun äidillä ei ollut mitenkään lämmin suhde kun olin pieni ja nuori, veljeni olivat äidille ihan a ja o. Ehkä sen takia en itsekään toivonut tyttöä? Sen nyt kuitenkin sain esikoiseksi ja tyttö on mulle oma rakas lapsi, olen onnellinen että hänet sain. Hassua sinänsä mutta tytön syntymä lähensi mun ja mun äidin välejä ja tyttäreni on aina ollut äidilleni myös rakas ja tärkeä.
Tulin uudestaan raskaaksi ja synnytin pojan, siinä raskaudessa olin jo valmis ottamaan toisenkin tytön vastaan ilomielin. Silti oli todella ihana yllätys se että synnytin tytön jälkeen pojan.
Molemmat on yhtä rakkaita ja mä olen todella onnellinen ja ylpeä lapsistani, mä sain ne maailman parhaat muksut :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus nuorena ajattelin, että olisi kamalaa saada poika. Sitten kun 32 vuotiaana olin raskaana eka kertaa, toiveissa oli enemmän tyttö. Kun poika sitten syntyi, tunsin lievän pettymyksen. Kun sain lapsen syliini ja sen ekan päivän aikana häntä hoidin, syttyi rakkaus niin suuri häneen ja olin onnellinen pojastani. Turha liikaa vaivata päätään minusta.