Olenko hullu? Tutustuin netissä amerikkalaiseen mieheen ja pääni on ihan sekaisin! ;)
Lähdin ihan uteliaisuuttani tutkailemaan erästä jenkkien deittisivustoa, ja puoliksi leikilläni kirjoitin eräälle miehelle. Hänpä vastasi minulle ja nyt olemme vaihdelleet maileja, mesettäneet ja soitelleet skypellä kuukauden päivät.
Onko tämä täysin tuhoon tuomittu yritys?! Jos kotimaisistakin nettiromansseista valtaosa kariutuu, niin miten käy meidän? Emme edes voi tavatakaan noin vain työpäivän jälkeen.
Lopettaisitteko minuna tähän vai antaisitteko jutulle tilaisuuden? Ja kyllä, olemme tietenkin vapaita.
Kommentit (33)
tavattiin 15 vuotta sitten netissä.
Oletko valmis muuttamaan jenkkilään?
Onko hän valmis muuttamaan Suomeen?
Jos vastaus on molempiin ei, niin mitä muuta tuosta voi seurata kuin sydänsurua...
jälkeenkin.
Kälyllä jenkkimiehen kanssa lapsi ja onnelisen tuntunen suhde.
Onnea teille!!
jälkeenkin.
Kälyllä jenkkimiehen kanssa lapsi ja onnelisen tuntunen suhde.Onnea teille!!
Haluaisin kovasti tavata miehen saadakseni selville onko tässä tosielämässäkin aineksia johonkin... mutta toisaalta taas en halua järjestää näin isoa tapaamista ennen kuin olen melko varma... Monimutkaista!
ap
Mulla ainakin on sen verran vanhat vanhemmat, että sydän kyllä särkyis jos niitä tapaisi vain kerran, pari vuodessa.
I S O L L A kauhalla. Elä ja katso tuleeko mitään.
Jos ei tule muistele lämmöllä ja ole onnellinen kun uskalsit mennä.
tuttava löysi miehen Intiasta, toinen asuu nykyään brittimiehensä kanssa Englannissa. Netin välityksellä molemmat tavanneet, niin se vaan maailma pienenee. Anna palaa! Ja onnea matkaan. :)
mutta tuntuu vain että nettiromanssi toisella mantereella asuvan kanssa on hyvin riskialtista touhua... vaikka mies mitä kertoisi itsestään niin et voi mistään saada tietää onko hän todella se joka väittää olevansa.
sama riskihän se tietty on kotimaisessakin nettiromanssissa mutta täällä on sentään helpompi järjestää livetapaaminen tai yrittää hankkia toisesta tietoa muuta kautta.
jos olisin tilanteessasi niin pitäisin suhteen hyvin kevyellä tasolla tuttavuutena toistaiseksi. ja sitten jos alkaisi tuntua että haluaisin syventä ä suhdetta niin pitäisi lähteä ihan amerriikkaan asti tutustumaan siihen mieheen livenä ennenkuin uskaltaisi suunnitella mitään muuta.
Hän tapasi ulkomaalaisen miehen, johon ihastui kovasti. Kun tapaaminen ei ollut aluksi mahdollista, niin he soittelivat videopuheluita. Lisäksi he kuvasivat elämäänsä videolle ja lähettelivät niitä pätkiä toisilleen. He jopa pyysivät kavereitaan tutustumaan toiseen netin kautta. :D
Ja hyväähän siitä seurasi, nyt he ovat seurustelleet jo pari vuotta. Kaveri sai töitä miehen kotimaasta.
kuin että matkustaa maapallon toiselle puolelle tapaamaan elämänsä rakkautta ja joutuu toteamaan, että ei tässä mitään ollutkaan?
Sitä paitsi minä olen vähän suunnitellut ehdottavani, että mies tulisi käymään täällä. Miksi minun pitäisi olla se, joka matkustaa? ;)
ap
Sitä paitsi minä olen vähän suunnitellut ehdottavani, että mies tulisi käymään täällä. Miksi minun pitäisi olla se, joka matkustaa? ;)ap
Sano miehelle, että jos haluat minut, niin tule hakemaan! :)
et mitään menetäkään, vaikka mies ei olisikaan elämäsi rakkaus. Pääset reissuun ja olet taas yhtä kokemusta rikkaampi. toisaalta voit hyvin kutsua miehen Suomeen, silloin sinulla on "kotikenttäetu".
En itsekään ennen uskonut, että suhde ulkomaalaisen kanssa voisi toimia, mutta niin vain olen onnellisesti naimisissa Keski-Eurooppalaisen miehen kanssa. Onnea, ap. Kannattaa tarttua hetkeen! :)
Joku ehdottikin videokuvallista keskustelua netin välityksellä, siitähän saisi selkeämmän kuvan toisesta, kannattaa kokeilla! Yleltä tuli muuten muutama kuukausi sitten ihan Tosi elämä (?)-dokkari parista, jotka olivat tutustuneet netin välityksellä. Mies tuli sitten Kanadasta Suomeen vierailulle. Katoppa löytyiskö se vielä jostain Areenan arkistosta. Ihana juttu!
Elämä on lyhyt, kannattaa ottaa riskejä, etenkin rakkauden suhteen. :)
Jenkeissähän asuu paljon suomalaisnaisia, joilla on paikallinen puoliso. Luulisi, että nykyaikana aika monetkin heistä ovat voineet tavata netin kautta.
Jos mies tulee tänne, niin ei hän ainakaan ihan leikkimielellä liikenteessä ole. :)
Minäkin olen jo yli 7 vuotta ollut naimisissa ulkomaalaisen miehen kanssa. Tosin emme tavanneet netissä, vaan ihan täällä Suomessa. Arjessamme toisen kansallisuutta ei edes ajattele - kun kemiat natsaavat, niin passin tekstit ovat sivuseikka. ;)
mutta missä romanssissa ei olisi?
syystä tai toisesta tuli kauhea tunne siitä, että mies saattaa olla psykopaatti. alkuun erittäin lipeväkäytöksinen ja hurmaava herrasmies mutta jossain vaiheessa...
hui. ihan vatsanpohjaa kouraisee.
otathan ap varovasti, ettet joudu ojasta allikkoon?
Ei kai seuran etsiminen netistä vielä psykopaattia tee. Tai sitten kuulun kyseiseen sarjaan itsekin.
Mutta ei luovutakaan kannata, jos yhtään tuntuu että suhteessa olisi aineksia enempään!
Miten olisi kesälomareissu...?