Mitä mieltä olette pakkoruotsista?
Mielestäni ei ole kohtuullista. Kuitenkin ruotsinkielisiä on vain 5% kansasta.
Kommentit (56)
ja tuttavani puhuvat englantia tarvittaessa. Jopa äitini, joka ei ole eläissään koulussa (saanut) opiskella tuntiakaan englantia.
Ja aika suuri osa suomalaisista työskentelee nykyään kansainvälisissä yrityksissä, esimerkiksi kahdessa isossa N:llä alkavassa yrityksessä, joissa yrityksen virallinen kieli on englanti ja tiimit monikansallisia. Itseen kirjoita sanaakaan työhön liittyvää tekstiä, maileja tai muutakaan suomeksi (ruotsista nyt puhumattakaan!), koska käyttökielemme on englanti. Kaikki kokoukset ovat myös englanniksi.
Nyt kyllä hymyilyttää.. Lukekaa vaan ihan mitä kieliä haluatte Suomessa, teistä ei kuitenkaan edes 10% uskalla myöhemmin käyttää sitä niin tärkeänä pidettyä englantia! Sitä vaan änkytetään sanoja ja nolostellaan, uskallus 0! Ei se ihme että sitä ruotsinkieltäkin pitää pelätä.. Ei paljon auta vaikka englantia olisi lukenut 3:lta luokalta asti ja läpi lukion ja kirjottanut vielä vaikka L:n, suutanne ette hitto vie auki saa kun tulee tarpeeseen.
tuntien lisääminen mitään auttaa, jos ihmiset eivät ihan oikeasti käytä oppimiansa kieliä millään tavalla koulun loputtua. Tai jos kielen puhumista pelätään tavalla tai toisella.
Aikaisemmin sen ymmärsi, kun Suomi pyrki profiloitumaan osaksi muita Pohjoismaita pois Neuvostoliiton vaikutuspiiristä, mutta eiköhän meidän viitekehyksemme ole nykyisin EU ja siellä ruotsi on samanlainen marginaalikieli kuin suomikin. Ilman muuta pakkoruotsi pitäisi poistaa, jotta nuoret voisivat keskittyä tärkeämpiin kieliin (ja valitettavasti kaikki eivät ole sellaisia älypäitä, että oppisivat useita vieraita kieliä sujuvasti). En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä siihen, miksi enemmistön pitäisi pakolla opiskella 5% vähemmistön kieltä. Toivottavasti seuraavissa eduskuntavaaleissa tästä tulee yksi vaaliteema.
Jopa turistiranskalla ja -italialla käyn monipuolisempia keskusteluja kuin ruotsiksi.
Sama ilmiö on hyvin yleinen suomenkielisten joukossa ja väitän, että se johtuu juuri ruotsin pakollisuudesta ja ruotsinkielisten ylivertaisen oloisesta asemasta Suomessa. Suomalaisilla on ruotsikompleksi ja siksi ruotsin puhuminen on muita kieliä vaikeampaa.
JK. Enkä kyllä kenenkään muunkaan alle viisikymppisen ole kuullut erityisesti änkyttävän tai nolostelevan englantia puhuessaan - päin vastoin, suomalaisten englannin osaamista pidetään yleisesti hyvänä.
Nyt kyllä hymyilyttää.. Lukekaa vaan ihan mitä kieliä haluatte Suomessa, teistä ei kuitenkaan edes 10% uskalla myöhemmin käyttää sitä niin tärkeänä pidettyä englantia! Sitä vaan änkytetään sanoja ja nolostellaan, uskallus 0! Ei se ihme että sitä ruotsinkieltäkin pitää pelätä.. Ei paljon auta vaikka englantia olisi lukenut 3:lta luokalta asti ja läpi lukion ja kirjottanut vielä vaikka L:n, suutanne ette hitto vie auki saa kun tulee tarpeeseen.
Suomen ruotsinkielisiä.
Miten nyt vaikka valtion virastoissa pystyttäisiin jokaiseen osastoon valitsemaan kaikille tasoille ruotsinkielinen. SEhän sitäpaitsi sortaisi suomenkielistä samantasoista tai parempaa hakijaa.
Eli, jos Suomessa olisi kaksikeilisyys ja ei-pakkoruotsi, niin suomenkielisten asema työmarkkinoilla huononisi. Ruotsinkielisille tulisi kiintiöpaikat johtotehtviin. (VAltiolla korkeimmissa asemissa vaaditaan ruotsin taito.)
lahjakas ja reaaliaineista kirjoitin laudaturin todella helposti. Mutta kielet...
Todella tympäisi lukea ruotsia, koska tiesin, että siitä ei tule olemaan minulle ikinä mitään hyötyä. Englannin kanssa sain jo tehdä todella töitä ja yritin saksaa lukea kolmantena.
Tulos oli se, että kirjoitin ruotsista cum lauden, mutta en ole sitä tarvinut kertaakaan 40 ikävuoteni aikana. Mutta saksaa olisin tarvinnut ja siihen ei pään kapasiteettini riittänyt, koska ruotsin kieli vei ihan liikaa energiaa.
itse ruotsinkielisenä olen lukenut suomea kolmannesta luokasta lähtien, englantia viidennestä, saksa kahdeksannesta ja ranska lukiossa
ja ruotsi ei ole mikään ongelma. Mitä useampi kieli sen parempi! Monessa työpaikassa vaaditaan myös ruotsinkielen osaamista eli lapsen tulevaisuuttakin ajattelen. Kertokaa millaisiin töihin pääsee, joihin ei pääkaupungissa vaadita ruotsin taitoa? Eikös kaupankassankin pidä jo osata?
suomenruotsalaisten pitäisi osata suomea. Virallista kieltämme.
Viittaan tuohon aiempaan vähemmistökieliajatteluun, vain vähemmistökielen alueella olisi saatavilla ruotsinkielistä palvelua. Mallia voi hakea Ruotsin kielilaista.
Suomen ruotsinkielisiä.
Miten nyt vaikka valtion virastoissa pystyttäisiin jokaiseen osastoon valitsemaan kaikille tasoille ruotsinkielinen. SEhän sitäpaitsi sortaisi suomenkielistä samantasoista tai parempaa hakijaa.
Eli, jos Suomessa olisi kaksikeilisyys ja ei-pakkoruotsi, niin suomenkielisten asema työmarkkinoilla huononisi. Ruotsinkielisille tulisi kiintiöpaikat johtotehtviin. (VAltiolla korkeimmissa asemissa vaaditaan ruotsin taito.)
kielitaitoisia, eivät opiskele turhaketta pakkoruotsia. :-))
Mitä kielitaitoa pakkoruotsi nyt on; itä-ruotsin murre, jolla ei edes Ruotsissa pärjää.
Omista lapsistani ei tule lellityn vähemmistön piikoja ja renkejä. Jos ei bättre folkilta kieli käänny kaupan kassalla ymmärtämään Suomessa suomea, niin huonosti on asiat.
Pakkoenglanti, pakkoäikkä, pakkobilsa, pakkomatikka, pakkoliikunta..
Ei oppi ojaan kaada, eikä ylimääräisen kielen opettelu ole poissa muiden aineiden oppimisesta. Mitä useamman kielen oppii, sitä helpompi on uusia kieliä oppia. Ja kun opiskelun vielä tekee nuorella iällä, on se paljon helpompaa kuin aikuisena työn ohella.
Ei nykyisessä globaalissa maailmassa kannata kieltenopiskelusta alkaa kiristämään. Suomea puhutaan maailmassa paljon vähemmän kuin ruotsia tai sen sukulaiskieliä.
Olen kuullut tätä ritirimspua lueteltavan moneen otteeseen ruotsin kielen opetusta perusteltaessa. Valitettavasti nuo ovat tyhjiä lauseita, kehäpäätelmiä, jotka vain torppaavat fiksun keskustelun aiheesta.
Otetaan yksi kerrallaan.
Pakkoenglanti, pakkoäikkä, pakkobilsa, pakkomatikka, pakkoliikunta..
Näitä aineita ei voi rinnastaa ns. pakkoruotsin kanssa. Näitä aineita opiskellaan kouluissa kaikkialla maailmassa Kiinasta Yhdysvaltoihin ja Norjasta Etelä-Afrikkaan. Oman äidinkielen, maailman tämänhetkisen lingua francan (englanti), biologian, matematiikan ja fyysisten taitojen harjoittaminen on osa koko ihmiskunnalle olennaista osaamista. Ruotsin kielen rinnastaminen näihin ontuu pahasti mittasuhteiltaan ja arvoasetelmiltaan.
Ei oppi ojaan kaada, eikä ylimääräisen kielen opettelu ole poissa muiden aineiden oppimisesta.
Kyllä ylimääräisen kielen opettelu todellakin on poissa muiden aineiden oppimiselta! Miten voi edes väittää, ettei olisi? Jos oppilas käyttää viikoittain tietyn tuntimäärän ruotsin opiskeluun, se aika on tasan tarkkaan poissa johonkin muuhun käytetystä ajasta. Esim. 200 tuntia huonolla motivaatiolla opiskeltua ruotsia on 200 tuntia poissa päämäärätietoisesta saksanopiskelusta. Oppiakseen molempia saman verran pitääkin käyttää yhteensä 400 tuntia, ja se onkin jo aika paljon. (Esimerkkituntimäärät hatusta repäistyjä.)
Mitä useamman kielen oppii, sitä helpompi on uusia kieliä oppia.
Fakta on, että kaikki EIVÄT ole verbaalisesti tai muuten kielellisesti lahjakkaita. Osalle tuottaa ongelmia oppia se yksikin vieras kieli, saati hallita oma äidinkieli täydellisesti. Minusta on kohtuullista rasittaa koko ikäluokkaa suomenruotsin kielen kaltaisen kuriositeettikielen opiskelulla, kun se väistämättä tarkoittaa sitä, että monet merkittävämmät kielet (venäjä, kiina, saksa, ranska, espanja JNE.) jäävät lähestulkoon vaille suomalaisia taitajia.
Ja kun opiskelun vielä tekee nuorella iällä, on se paljon helpompaa kuin aikuisena työn ohella.
Niinpä - miksi tämä herkkyyskausi hukataan takomalla vastahakoisiin päihin suomenruotsin alkeita, kun se voitaisiin käyttää hyödyllisempien kielien tavoitteelliseen oppimiseen? Itse olen joutunut näkemään paljon vaivaa opiskellessani aikuisena saksaa ja italiaa, JOITA OIKEASTI OLISIN TARVINNUT sen aikaisin aloitetun ruotsin sijaan, jota en siitä huolimatta täydellisesti osaa.
Ei nykyisessä globaalissa maailmassa kannata kieltenopiskelusta alkaa kiristämään. Suomea puhutaan maailmassa paljon vähemmän kuin ruotsia tai sen sukulaiskieliä.
Nimenomaan nykyinen pakollinen ruotsin opetus syö suomalaisten kilpailukykyä ja menestysmahdollisuuksia tässä globaalissa maailmassa. On jo tutkimuksin todettu, että muiden, ns. kolmantena kielenä luettavien kielten opetus on Suomessa pudonnut ihan minimiin, kun oppilaiden aika ja voimavarat on väkisin ohjattu ruotsin opiskeluun. Ruotsin valta-asema on siis saanut aikaan sen, että muusta kielenopetuksesta on kiristetty. Todella lyhytnäköistä! Ruotsia ja sen sukukieliä ei puhuta "maailmalla", vaan sen yhdessä kolkassa nimeltä Skandinavia. Sen sijaan englantia, espanjaa, ranskaa ja kiinaa osaava pärjäisi aika monessa maanosassa.
Herätkää jo 2000-luvulle!
Kertokaa millaisiin töihin pääsee, joihin ei pääkaupungissa vaadita ruotsin taitoa? Eikös kaupankassankin pidä jo osata?
Kaupan kassan ei tarvitse pääkaupunkiseudulla osata ruotsia kuin Stockmannilla ja Kauniaisissa, näin kärjistäen. En tod. usko meidän lähi-Alepan kassojen puhuvan sujuvaa ruotsia, kun en itsekään akateemisena kansalaisena puhu. Virkamiesruotsi on suoritettu, käytännön kielitaito on alakoululaisen tasolla.
Ei ole estänyt oman alan työnhakua tai työn saamista Helsingissä tähän mennessä. Olisi ihan kiva osata ruotsia sujuvasti, mutta vielä mieluummin osaisin sujuvasti saksaa.
Minusta on kohtuullista rasittaa koko ikäluokkaa suomenruotsin kielen kaltaisen kuriositeettikielen opiskelulla, kun se väistämättä tarkoittaa sitä, että monet merkittävämmät kielet (venäjä, kiina, saksa, ranska, espanja JNE.) jäävät lähestulkoon vaille suomalaisia taitajia.
Piti tietysti sanoa, että minusta on kohtuuTONTA rasittaa... jne.
ruotsinkielisen väestön määrällä, niin eikö kohtapuoliin pitäisi myös venäjän kieli säätää pakolliseksi?
Te, jotka väitätte, että jokaisella on mahdollisuus opiskella niin montaa kieltä kuin haluaa: lukiossa väistämättä tulee tuntiraja vastaan tai on karsittava jostain muusta kuten matemaattisista aineista. Kaiken kaikkiaan Suomelle olisi edullisinta satsata matemaattisiin taitoihin enemmän. Jo nyt taidoissa jäädään jälkeen muista maista.
pakkoruotsilla pääsee kaupan kassaksi Närpiöön.
Vähänkään kunnianhimoisempi valitsisi tärkeän eurooppalaisen/maailman kielen. Valitsisi, jos voisi.
riittää takaamaan ruotsinkielisen palvelun omalle joukolle. Suomessa ei todellakaan tarvita 95% palveluarmeijaa takaamaan 5%:lle ruotsinkielistä palvelua.
Ja Suomen kunnista
Manner-Suomessa on 332 kuntaa, joista
- 294 suomenkielistä kuntaa
- 3 ruotsinkielistä kuntaa
- 16 kaksikielistä kuntaa, joissa ruotsi on enemmistökielenä
- 19 kaksikielistä kuntaa, joissa suomi on enemmistökielenä, osassa näistä kaksikielisyys on tekemällä tehtyä esim. Lohja, joka ei edes täytä kaksikielisyyden virallisia vaatimuksia