Anoppikiistoista.
Miten se voi olla mahdollista, että anopit ovat aina hankalia? Tuleeko kilteistä miniöistä aina vaikeita anoppeja? Ja eikö kenenkään oma äiti ole hankala, vaikka onkin puolison anoppi? Olisiko miniöillä ja vävyillä peiliin katsomista. Minulla on oikein hyvät välit kaikkien anoppieni kanssa.
Kommentit (19)
että ei ole tarkoitus keräillä anoppeja, vaan luoda pysyviä ihmissuhteita...
huolen omista asioistaan.
t. Miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon
Mutta sehän on vain yksittäinen asia ja anoppi varmaankin tarkoitti hyvää.
oma äiti on maailman hankalin tapaus, me ei oikein olla enää edes väleissä sen temppujen vuoksi. Onneksi äidilläni ei ole kuin yksi lapsi, ei tarvii muiden kärsiä.
Mutta sehän on vain yksittäinen asia ja anoppi varmaankin tarkoitti hyvää.
että mitä tahansa saa tehdä ja toisia loukata jos kuitenkin tarkoittaa hyvää ;)
jotka eivät ole elämässään saaneet toteuttaa itseään muuttavat helposti katkeriksi ämmiksi. Ja miniäänhän se katkeruus on helppo purkaa. Tarkemmin ajateltuna kaikki on kuitenkin aina sen miniän syytä.
Yllättävän moni nainen muuttuu vanhetessaan vihaiseksi ja hankalaksi ihmiseksi.
Voin vain toivoa ettei itselleni kävisi niin.
Miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon
Kiititkö lahjasta vai mitä sanoit?
jos olisin ensin avannut paketin. Ehkä, että hm, kivat värit. Tai että kiva, näkyy olevan nuo isommat lukemat valmiiksi päälle päin.
t. Miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-kortin
huolen omista asioistaan.
t. Miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon
Olet itkenyt tätä IS.n palstalla ja jokaisessa anoppiketjussa käyt tätä samaa asiaa volisemassa.
Sinulla on kyllä ongelma. Tai sitten kaipaat huomiota ja käyt tämän jutun kokeilemassa joka ketjuun.
Huomio, tää on jo vanha juttu, eikä enää naurata.
palstailijoita ja keskustelupalstoja, millä saat tällä samalla kitinällä huomiota ja empatiaa.
Jotenkin olemme anopin kanssa enemmän samalla aaltopituudella ja minun on helpompi jutella hänen kanssaan lähes kaikesta, koska hän ei koskaan tuomitse suoralta kädeltä ja tuputa omia jyrkkiä käsityksiään esim. siitä, kannattaako joka ikinen sentti laittaa säästöön vai pitäisikö välillä vähän elääkin.
luen aina kiinnostuksella näitä anoppi-miniä kommentteja, kun anoppeja (ja miniöitä) on varmasti moneen veneeseen... mun anoppi yritti hukuttaa itseään meidän lasten nähden, jonka jälkeen (selvittyään) totesi sitten, että eihän sitten muistella pahalla...
Mutta sitä nyt ajan takaa, ettei aina automaattisesti voi olla niin. Joskus tuntuu, että on valmiina se anoppiviha asenne.
huolen omista asioistaan.
t. Miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon
Olet itkenyt tätä IS.n palstalla ja jokaisessa anoppiketjussa käyt tätä samaa asiaa volisemassa.
Sinulla on kyllä ongelma. Tai sitten kaipaat huomiota ja käyt tämän jutun kokeilemassa joka ketjuun.
Huomio, tää on jo vanha juttu, eikä enää naurata.
tai sitten on jäänyt jotain huomaamatta...
olen ollut yksissä mieheni kanssa vajaa kaksi vuotta ja ensimmäinen vauva tulossa. Itselleni on perhe ja suku tärkeät ja haluan, että tämä vauvakin oppii tuntemaan "juurensa". Ongelma on vain mieheni. Hänen mielestään ei ole mitään kiirettä minun tavata hänen äitiään tai sukuaan. Kuulemma ehtii vielä... Suku tietää kyllä olemassa olostani, mutta minua ei ole mihinkään perhejuhliin kutsuttu, tai ainakaan viety... se on mielestäni vähän outoa. mieheni mielestä ei... Harmittaa jo tämän vauvelin puolesta... oppiikohan ikinä tuntemaan isänsä äitiä, mummoaan...
tämän alla kirjoittaneen vai tuom BMI-taulukon saaneen miniän, mä valitsisin kyllä BMI-taulukkominiän!! :D
Tä menee jo sairauden puolelle, eikä oo enää hauskaa
huolen omista asioistaan.
t. Miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon
Olet itkenyt tätä IS.n palstalla ja jokaisessa anoppiketjussa käyt tätä samaa asiaa volisemassa.
Sinulla on kyllä ongelma. Tai sitten kaipaat huomiota ja käyt tämän jutun kokeilemassa joka ketjuun.
Huomio, tää on jo vanha juttu, eikä enää naurata.
itse en ole koskaan edes anoppiani nähnyt ja koen sen kyllä isona puutteena elämässäni. Ja myöskin lasteni elämässä.
Toivoisi jonkinmoista kunnioitusta kuitenkin sille naiselle joka on poikanne maailmaan saattanut ja kasvattanut.