Muistaako joku 70-tai 80-luvulta suomalaisen kappaleen, jossa äiti teki paljon töitä ja lapsi kuoli?
Siis lapsi sairasti ja kaipasi äitiään, joka oli töissä.
Laulu kertoi äidin surusta, miten ei voinut olla tärkeimpänsä luona.
Näin minä tämän biisin muistan, mutta en löydä mistään.
Kommentit (7)
"Oi äiti, voitko hetkisen
sä viettää kanssain leikkien?"
Näin pyytää lapsi äidiltään,
on katse kirkas silmissään.
"Voi kulta, varmaan tiedät sen,
mun täytyy mennä, ehdi en!"
Pois kääntyy lapsi murheissaan,
vain pieni nalle seuranaan.
Niin yksin lapsi huoneessaan,
vain nalle on häll' seuranaan:
"Mua kuule nalle-ystäväin,
sä oothan aina lähelläin.
Mä toivon, että äiti vois,
mut äiti on niin paljon pois.
Mun äiti kaikkein tärkein on,
oon ilman häntä onneton."
Mut kerran lapsi sairastuu,
ja vieras hoitaa — kukas muu.
Ei ehdi äiti kiireiltään,
ei lasta pientä hellimään.
Kun sitten koittaa päivä uus,
on ympärillä hiljaisuus.
Nyt nalle yksin olla saa,
on lapsi mennyt rajan taa.
Nyt vasta äiti huomaa sen,
pois päänsä kääntää itkien.
Nyt saada ei voi takaisin,
pois on — pois kaikkein kallehin
Mä tunnen syvää surua kaikkien niiden pienten lasten vuoksi, jotka saavat liian vähän huomiota äidiltään. Siksi tämä koskettaa. Ei siksi, että itsellä olisi huono omatunto.
Eikä sillä silti ole ollut koskaan aikaa mulle. Että eipä kosketa noi laulun sanat.
Yhdenkään lapsen ei pitäisi tuntea jäävänsä viimeiseksi vanhempiensa elämässä.
Toivon sulle kaikkea hyvää!
Eikä sillä silti ole ollut koskaan aikaa mulle. Että eipä kosketa noi laulun sanat.
Voi että kun itketti...Oi voitko vielä hetkisen, sä viettää kanssain leikkien... yhyyyy