Mitä tiukemmalla rahat, sitä hienommat lelut
Kommentit (14)
Asutaan vuokralla. Rahat tiukalla. Lapsillamme paremmat lelut kuin monilla tuttujemme lapsilla.
Mitä ihmiset arvostavat? Me arvostetaan lapsuutta ja leikkiä. Laitetaan rahaa leluihin. Mutta eipä lapsilla muita harrastuksia juuri ole.
Asutaan vuokralla. Rahat tiukalla. Lapsillamme paremmat lelut kuin monilla tuttujemme lapsilla.
Mitä ihmiset arvostavat? Me arvostetaan lapsuutta ja leikkiä. Laitetaan rahaa leluihin. Mutta eipä lapsilla muita harrastuksia juuri ole.
jos arvostaisitte yhdessäoloa materian sijaan?
vasten tahtoaan vähävaraisia. (On myös meitä, joita raha ei kerta kaikkiaan kiinnosta :)
Vähän sama ilmiö kuin sotavuosien jälkeen. Kun oli koettu puutetta, niin materiasta tuli kaikki kaikessa. Tämä näkyy tänä päivänä hyvin esim. köyhemmistä maista tulleilla siirtolaisilla, joilla kaiken on kiillettävä uututtaan ja statusta on kohotettava tavaran avulla. Harmi vain etteivät tajua, että tämä kaikki ei tee suureen osaan suomalaisista vaikutusta. Suomalaiset ovat jo pitkälti päässeet yli tuosta ilmiöstä ja panostus alkaa kohdistua henkiseen hyvinvointiin ja ekologisuuteen. Tai näin ainakin toivon :)
leluja todella paljon, varmaan joku viidesosa on itse ostamiamme. Synttärit ja joulut kerryttää leluja kauheasti. On vaikka minkälaista. Meilläkin ollaan "köyhiksiä" mutta leluja piisaa, itse emme niistä suurinta osaa ole kumminkaan ostaneet. Ehkä muillakin voi olla niin?
Itse en osta lapsille lahjoja tänäkään jouluna, heiltä kuitenkin löytyy ties kuinka monet bratzit ynnä muut. Saavat lahjoja aivan tolkuttomasti.
"mitäs,jos arvostaisitte yhdessäoloa materian sijaan?"
Nuorempi lapsi kotona hoidossa. Hänen kanssaan on jompi kumpi vanhempi 24 tuntia vuorokaudessa. Ei voi jättää hoitoon kenellekään, kun on erityislapsi.
Vanhempi lapsi päiväkodissa. Ja illat kotona.
Eli ollaan kyllä lasten kanssa keskimääräistä enemmän. Lapset eivät koskaan ole olleet hoidossa mummolassa tms.
Mutta tylsäähän kotona olisi, jos lelut olisi surkeita. Kivempi rakennella dubloillakin, kun niitä on enemmän kuin yksi peruspaketti. Meillä meinaan rakentaa koko perhe yhdessä.
Asumme vuokralla ja lapselle olen ostanut kaikenlaista mielestäni hienoa ja kestävää kirpputoreilta kuten Brio:n junarataa, Little People -sarjaa, kunnon parkkitalon jne. Olemme saaneet leluja myös käytettynä lahjaksi. Lelujakin on paljon, mutta aika ajoin annetaan leluja eteenpäin muille köyhille, kun kasvetaan leluista ulos.
Ystäväni joka on nähnyt työssään paljon maahanmuuttajakoteja sanoi taas että monessa kodissa (eri kansallisuuksien, mutta erityisesti mainitsi somalit) oli todella vähän tavaraa suomalaisiin koteihin verrattuna. Ystäväni mukaan he eivät laita tavaralle niin suurta arvoa vaan rahat käytetään mielummin mm. matkusteluun ulkomailla asuvien sukulaisten luokse tai köyhempien sukulaisten avustamiseen. Siis vaikka 10 lapsinen perhe ja hämmästyttävän vähän tavaraa ja sisustus- ja koriste-esineitä ym ei juuri ole.
vasten tahtoaan vähävaraisia. (On myös meitä, joita raha ei kerta kaikkiaan kiinnosta :)
Vähän sama ilmiö kuin sotavuosien jälkeen. Kun oli koettu puutetta, niin materiasta tuli kaikki kaikessa. Tämä näkyy tänä päivänä hyvin esim. köyhemmistä maista tulleilla siirtolaisilla, joilla kaiken on kiillettävä uututtaan ja statusta on kohotettava tavaran avulla. Harmi vain etteivät tajua, että tämä kaikki ei tee suureen osaan suomalaisista vaikutusta. Suomalaiset ovat jo pitkälti päässeet yli tuosta ilmiöstä ja panostus alkaa kohdistua henkiseen hyvinvointiin ja ekologisuuteen. Tai näin ainakin toivon :)
mutta venäläiset, virolaiset ja kaakkoisaasialaiset tuttavani ovat ainakin täsmälleen tällaisia...
Rahat panen lapsiin, koska se on kivaa ja kirpparit todella kerryttää. Tänä syksynä löytyi tyttären viime jouluksi haluama 60 euron lelu 20 eurolla, joten sai sitten vähän myöhemmin haluamansa ja näin on käynyt usein ja yleensä paljon halvemmalla, harvoin 20 eurolla mitään kirppikseltä ostan. Ostan itselleni lähinnä vain kun tarvitsen. En itseni takia edes tylsiä kauppoja jaksaisi kiertää. Nyt kyllä huimaa, kun yksi sun toinen uusi lelu kaupassa maksaa vähintään 40 euroa (sekä synttäri-& joululahjoa etsiskellessä). Tällä hetkellä ei lasten vaatteisiin mene rahaa. Isompi tyttö haluaa pitää samoja vaatteita koko ajan (pesussa välillä)pienempi ei halua pitää vaatteita kotona ollenkaan päällä.
Mä jaksan aina ihmetellä tuttua joka elää velkakierteessä mutta silti ostelee lapsilleen kaikki viimeisimmät lelu-villitykset.
voiva keskittyä omien lastensa hoitamiseen myös vauva-ajan jälkeen - se voi olla mahdollista juuri siksi, ettei ota järjetöntä ja musertavaa asuntolainaa. Jos toimii lapsilähtöisesti, niin ehkä sitä on valmis myös satsaamaan lapsen laadukkaisiin leluihinkin eri tavalla kuin ihminen, joka ei arvosta lapsutta ja lapsen tarpeita samassa määrin?
No joo, minusta leluja näyttää olevan runsaasti ihan kaikenlaisissa perheissä, oli asumismuoto mikä tahansa. Paitsi ehkä niissä aivan köyhimmissä tai talouksissa, missä lelujen vähyyttä selittää jokin ideologinen valinta.
vieraillessani ekaa kertaa erään tuttavani luona. Tiesin heillä olevan taloudellisesti tosi tiukkaa (isä opiskelija ja äidilla pieni palkka) kahden lapsen ja talolainan kanssa. Mutta voi älytöntä sitä lelujen määrää, en ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Ei ihme ettei äidillä ollut varaa ostaa itselleen usein uusia vaatteita...
leluja saa erittäin edullisesti kirppiksiltä, siksi meilläkin on voitu satsata leluihin - ja nimenomaan laatuleluihin ja -peleihin, ei mihinkään krääsään. Minusta on tärkeää, että lapsella on kivoja ja kehittäviä leluja.
Leluja tulee myös syntymäpäivinä ja jouluna ja välillä muuten vaankin lahjoina, kun on paljon sukua ja ystäviä.
leluja todella paljon, varmaan joku viidesosa on itse ostamiamme. Synttärit ja joulut kerryttää leluja kauheasti. On vaikka minkälaista. Meilläkin ollaan "köyhiksiä" mutta leluja piisaa, itse emme niistä suurinta osaa ole kumminkaan ostaneet. Ehkä muillakin voi olla niin?