Miksi monilla nykyajan lapsilla ei ole kuria?

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 17:08"]

käyttäytymään, jollei äidit uskalla edes kaupassa käydä :))) voi hyvät hyssykät sentään.

Minä käyn kolmen lapsen kaksoset (juu, ollut aikamoista kurinpitoa jo alusta lähtien tietystä syystä..) sekä pikkusisko. Käyn kaupassa, käyn lääkäreissä milloin missäkin pitää käydä. Kyllä, uskallan komentaa, huutaakin jos karkuteille lähdetään. Pidän tiukkaa kuria ja se on vain pakko, muuten olisin pulassa lasteni kanssa. Uskon, että kun käymme arkisia asioita hoitamassa lauman kanssa yhdessä, he oppivat miten käyttäydytään ja teini-ikäisenä kaikki on jo ohi ja voin vain nauttia työni tuloksesta.

Meillä itketään, nauretaa, huudetaan, suututaan ja rakastetaan. Kaikki tunteet ovat sallittuja.

[/quote]

Millä estät lasten huutamisen kaupassa? Muiden ei tarvitse kunnella lapseisi huutamisia

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 21:08"]

niin onko se mikään ihme, että koulussa lapsi sitten päästelee vähän höyryjä. Luulet olevasi niin ehdottoman oikeassa sinäkin, mutta asiat eivät ole noin yksinkertaisia kuin luulet.

Tuo on juuri kouluilla ongelma, että vanhemmat syyttelevät kaikesta koulua, että kun siellä ei tehdä tarpeeksi hyvin. Vaikka oikeesti se syy löytyy kotoa. Ja kuten joku toinenkin sanoi, niin pahimpia ovat ne, joiden kotona on supertiukka kuri.

Rajat ja rutiinit tiukilla juuri siksi että arki toimii, on kohtelias ja kiltti kotona, välillä kiukuttelee juuri siksi, testaa rajoja mutta tahtoaan ei saa juuri siksi läpi että oppii tavoille ja ymmärtää miksi on rutiinit. Mutta koulussa sitten on kuin perkele kun siellä ei ehditä välittää ja puuttua joka asiaan. Tappeluissa ja nimittelyissäkinkin sanotaan että setvikää itse isot lapset.

Mutta kun mitään höyryjä EI pidä päästellä vaan ajatella loogisesti ja järjellä. 

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 21:44"]

Joillakin tuntuu olevan sellainen ajatusmaailma, että lapset pitää kasvattaa olemaan hiljaa ja paikoillaan.
Lasten kanssa ei saa käydä edes ravintolassa syömässä ettei joku häiriinny lasten äänistä :( Tästä oli joku aika sitten keskustelua ja joidenkin mielestä lasten on osattava olla hiljaa esim. ravintolassa, muu on kurin puutetta.

Mielestäni kuria on se, että lapset osaavat olla satuttamatta muita, eivät riko paikkoja ja omaavat ikätasolleen sopivat käytöstavat. Tietyt säännöt on ja niistä pidetään kiinni. Se, että lapsi puhuu ja nauraa ravintolassa, ei ole kurin puutetta. Se on normaalia elämää. Lapset saavat näkyä ja kuulua siinä missä me aikuisetkin. Saavat kokeilla rajojaan ihan vapaasti eri paikoissa (ikätaso huomioitava) ja näissä tilanteissa aikuinen ottaa lapsen huonon käytöksen vastaan ja ohjaan sitä oikeaan suuntaan.

[/quote]

Hyvin kasvatettu lapsi Ei kokeile rajoja. Ravintolassa EI saa riehua, huutaa tai muuten terrorisoida muita ihmisiä

[quote author="Vierailija" time="30.11.2009 klo 08:50"]

Miksi aikuiset saavat puhua ja nauraa, keskustella kovaäänisesti, mutta lasten on oltava hiljaa?

ravintolassa syömässä ei pidä ravintolaan viedä,oli hänen ikänsä mikä tahansa.

Olin tässä tutulla vierailulla ja paikalla oli 2v poika joka käyttäytyi ikänsä mukaisesti, mutta käyttäytyikö lapsen 30v äiti kun antoi pojan litistää nenänsä ja nuolla välioven lasia? Äiti vaan hymyili lapsen tempulle, en tiedä minkä ikäisenä hän ajatteli kertoa lapselle että laseja ei ole tapana nuolla.

Kuinka moni aikuinen huutaa ravintolassa tai kiljuu? 

Moni vanhempi ei ymmärrä kasvatuksesta ja ohjauksesta yhtään mitään. Rangaistus ei myöskään ole sama kuin pahoinpitely ja kuri ei ole paha asia. Vapaa kasvatus sen sijaan on huonosta. Lapset pitää opettaa kunnioittamaan vanhempiaan. On käsittämätöntä, että jotkut sallivat minkään ikäisiltä lapsilta haistattelut, potkimiset ja läpsimiset. No parivuotinen uhmaikäinen voi yrittää potkia, kun rajoitetaan, mutta sen verran voimaa löytyy jokaiselta äidiltäkin, ettei anna potkujen osua itseensä. Osa lapsistani on teini-ikään ehtineitä poikia ja kertaakaan ei ole haistatteluja tullut. Suuttua saa ja olla vihainen, mutta haistatteluja en sietäisi. Minuun sattuisi kovasti, jos oman kasvatukseni tuotos niin tekisi.

Kasvatusohjeeni ovat pitkälti olleet ajan antaminen lapsille, jaetut kotityöt, kannustus ja puhaltaminen yhteen hiileen. Ja pikkulapsiaikana hyvin säännöllinen päivärytmi (ruokailu, ulkoilu, lepo, lukeminen aina samaan aikaan).

up

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 16:45"]

kakara on nykyisin "virallisesti" adhd eikä niitä siksi tarvitse kasvattaa. Kuria ja herran nuhdetta tarvittais nykykakaroille!

Rajat ja rutiinit tiukilla juuri siksi että arki toimii, on kohtelias ja kiltti kotona, välillä kiukuttelee juuri siksi, testaa rajoja mutta tahtoaan ei saa juuri siksi läpi että oppii tavoille ja ymmärtää miksi on rutiinit. Mutta koulussa sitten on kuin perkele kun siellä ei ehditä välittää ja puuttua joka asiaan. Tappeluissa ja nimittelyissäkinkin sanotaan että setvikää itse isot lapset.

Mä asun 50 000 ihmisen kaupungissa. Teen töitä lasten parissa, opiskelen, käytän lapsiani harrastuksissa ja minulla on paljon ystäviä. Silti tiedän poikani lisäksi ainoastaan yhden lapsen, jolla on diagnosoitu adhd. Miksi ihmiset väittää, että adhdon joka toisella? Sopeutumisvalmennusleirin luennolla arvioitiin, että 5-10% lapsista on, mutta aina ei saa diagnoosia. Diagnoosin saaneet pääsevät kuntoutumaan ja vanhemmat saavat tukea kasvatukseen

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 16:33"]

Tähän sopii eräs eipsodi eräänä päivänä linja-autossa :
lapsi istui äitinsä kanssa bussissa ja heidän edessään istui mies henkilö. Lapsi alkoi potkia edessä istuvan miehen istuimen selkänojaa. Kun tätä oli aikansa jatkunut kääntyi mies äidin puoleen ja pyysi tätä sanomaan lapselle et tämä lopettaisi potkimisen.
Tähän äiti vastasi et ei sille lapselle voi mitään sanoa kun sillä on vapaa kasvatus.
Huokaisten mies kääntyi,sillä mitäs siihen olisi voinut enään sanoa.
Myöhemmin eräs teinipoika nousi lähteäkseen pois bussista ja sylkäisi samalla äidin pääälle ja sanoi:"minullakin on ollu vapaa kasvatus".
Äiti oli sen jäälkeen hyvin hiljaa. Pieni hyväksyvä tunnelma vallitsi bussissa sen jälkeen.
Siis eihän tuo sylkäiseminen ollu fiksua mut sopi jotenkin hyvin tuohon tilanteeseen.

Noita vapaan kasvatulksen saaneita vain on niin paljon. Ja miksi monet alkuopettajat eivät osaa kasvattaa omia lapsiaan.

Meillä on kuri ja säännöt omalla lapsella ja välillä tuntuu et onkohan liiankin tiukat kun vertaa muihin.

[/quote]

Mä kuulin tuon saman sadun jo 90-luvulla, kun oli puhetta lastenkasvatuksesta. 

Älkäähän ottako noita urbaanilegendoja omiin nimiinne, joohan?

Kurittomuus johtuu vanhempien saamasta vapaasta kasvtuksesta. Lisäksi monilla on sumentunut käsitys oikeasta ja väärästä, itselle kaikki on sallittua, muut tekevät virheet. Kanssaihmisiä ei kyetä huomioimaan, vaan omien lasten riehuminen on oikeutettua paikasta ja ajasta riippumatta.. Ruokailutilanteet ovat osalla täyttä kaaosta ja valtataistelua; pennut kiukuttelevat ja sanovat tarjottavista tyyliin yäk. Noissa tilanteissa vanhemmat eivät osaa toimia eli pentu viedään pöydästä pois ja ruoka tarjotaan pari tuntia myöhemmin. Osa vanhemmista hyvittelee lapsia eli ensin on aiheesta moitittu ja kun n ähdään lapsen mielipaha, annetaan karkkipussi tv. Aika ovela keino lapsen oppia karkille. Onneksi valtaosa on vanhempia, jotka osaavat kasvattaa lapsensa tavoille. Jos ote puuttuu alle kouluikäisten kanssa, on tuha valittaa teiniajan mahdottomuudesta.

Minua jotenkin ärsyttää, että nykyvanhempia vertaillaan kasvattajina edelliseen sukupolveen. Tuskin se edellinenkään polvi oli kasvatuksen saralla mitenkään superlahjakas, lapset vaan laitettiin kuriin keinoilla, jotka ovat nykyään laissakin kiellettyjä.

Onkohan tämä lasten tapojen puute muuten erityisesti isojen kaupunkien ongelma? Me asutaan maalla ja tavataan muita lapsia kotikunnan lisäksi läheisessä pikkukaupungissa, ja ainakin taaperoikäisillä tuntuu olevan täällä ihan järkevät rajat. En halua tehdä tästä mitään kaupunki/maaseutu-riitaa, ihmettelen vaan mistä niitä kurittomia kakaroita niin paljon löytyy. Tulee vaan mieleen, että kun täällä maalla keskimääräinen koulutus- ja tulotaso on matalampi ja elämäntyyli muutenkin vähän erilainen kuin vaikkapa Helsingissä, niin ehkäpä se sitten näkyy kasvatustyylissä.

Lapset ovat muuten jo syntyessään erilaisia keskenään ja toisia on helpompi kasvattaa. Meillä on hyvin aktiivinen ja vilkas lapsi, joka onneksi on lähes aina hyvällä tuulella. Ei kuitenkaan jaksaisi olla pitkään paikoillaan. Me olemme asettaneet pienestä pitäen rajoja ja selittäneet aina samalla, miksi mikäkin sääntö on olemassa. Samalla sanoittaneet lapsen tunteita. Esim. kun lapsi ei saa mennä isoon kiipeilytelineeseen ja saa itkukohtauksen, kerromme että lasta harmittaa kun ei saanut kiivetä isoon telineeseen, mutta sinne ei pääse kun se on tarkoitettu isommille lapsille. Tämä toimi meillä tosi hyvin, lapsi saattoi yksivuotiaana mennä puistossa ison liukumäen luokse ja kun minä pyysin tulemaan pois, lapsi istui hetkeksi maahan ja huusi että harmittaa. Sen jälkeen pettymys oli käsitelty ja lapsi jatkoi jotain muuta leikkiä. Tietysti lapsen synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, miten hyvin tuo toimii. Minua vaan ärsyttää, kun usein vanhemmat kieltävät lapsia perustelematta mitenkään eikä lapsen kiukkua pyritä selittämään millään tavalla (ei se lapsi osaa syntyessään tunnistaa omia tunteitaan).

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 16:19"]

osaavat käyttäytyä kyläpaikoissa ihmisiksi. Sen sijaan koulussa on aivan toinen meininki, siellä meidänkin lapset juoksee muiden mukana ympyrää, kun opettajat eivät saa minkäänlaisa jöötä pidettyä. Lapset on vielä senikäisiä, että ovat hyvin muiden lasten johdateltavissa, jos ei ole jämptiä aikuista paikalla.

[/quote]

Just joo, sun muksujen huono käytös on siis opettajien syytä! Aika kohtuutonta väittää noin. Ja opettajilla on vaikea pitää kuria, kun heti on joku ylimielinen ja kaikkitietävä vanhempi torumassa opettajaa, jos tämä yrittää pitää sitä jöötä.

Vai että NYKYAJAN... Tiedoksi vaan, huonosti käyttäytyviä lapsia ja aikuisia on ollut aina, ei mitenkään enempää nykyisin. Joka viosikymmenellä on sanottu samaa "nykylapsista". Älä kuitenkaan yleistä, suurin osa lapsista on ihan kunnollisia.

Hyvin monet vanhemmat panostavat tänä päivänä kasvatukseen ja yhdessäoloon paljon enemmän kuin meidän vanhempamme. Joilla oli enemmänkin hälläväliä asenne, jota yritettiin paikata väkivaltaisella kasvatuksella. Nykyajan vanhemmat ovat suurimmaksi osaksi näitä itsekseen kasvaneita/huoltapitäneitä väkivallalla kuritettuja. Ei se ollut yhtään parempi tapa, kertovat mielenterveystilastot.

Missä näitä tosi kamalia lapsia kasvaa? En tunne yhtäkään. Vain yhden adhd-tapauksenkin tiedän.

mutta lapsen pitää jo pienestä oppia tekemään ja olemaan sääntöjen mukaan. Mitä tästä muuten tulisi?



Esim. just se on paha jos ei äiti tai isä saa lastaan edes päiväkodista kotiin. TIedän tapauksia joissa äiti on todellakin lähtenyt pois ja tullut takaisin vasta ½ h päästä hakemaan lastaan "kun Liisa nyt halusi vielä leikkiä". Tuollaiset on mun mielestä pahoja!



Sitten tiedän perheen jossa tuntuu ettei äidillä ole auktoriteettia ollenkaan. Jotain lässyttelee vain lapsille. Esim. perheen 8-v ei mielestäni käyttäydy yhtään ikäisensä tavoin, vaan uhmailee ja yrittää rikkoa sääntöjä minkä kerkeää. Ja näin on aina ollut niin kauan kun olen nuo tuntenut! Viimeksikin äitinsä pyysi tyttöä hakemaan tuolin pöytään kun olimme juomassa kahvia. Ei hakenut tietenkään, kuten ei koskaan tee mitään palveluksia tms äidilleen. Minusta isossa perheessä kaikkien pitäisi vähän autella toisiaan, ainakin jos on jo 8-v. Eikä vain vastustella ja uhmailla. Silloin on jotain mennyt pieleen!



Tuon tytön huoneeseen ei myöskään kukaan koskaan saa mennä sisälle, komentelee aikuisetkin sieltä heit pois. Mä en suostuisi ainakaan siihen että mun lapsi komentelisi joitain vieraita aikuisia pois sen huoneesta. Rauhassa omassa huoneessaan saa kyllä olla muutenkin, mutta käytöstavat ovat huonot jos annetaan noi käyttäytyä.

up

Onneks meillä päikässä on selvät rajat ja säännöt. Meidän ryhmän lapset tottelevat ja muistavat, ja muistuttavat muitakin! Kun mekin syksyllä jaksamme pitää kiinni siitä mitä sanomme, toimimme sen mukaan ja muistutamme, niin slkutalvesta sujuu jo leikiten. Ihan omankin jaksamisen kannalta, tämä on kannattavaa. Lapset kokevat että on turvallista ja viihtyvät!

Toista on naapurissa! 😂

Hmm itse en usko vanhan ajan alistamis kasvatukseen, enkä myöskään vapaa kasvatukseen. Itse kasvoin talossa jossa vallitsi herran pelko ja muksut suut supussa. Juu toimii jonkun aikaa javoi mitä mahdollisuuksia ja ristiriitoja tuo kasvatus tekee. Ja loppu viimeks tyrannia vastaan käännytään ja jopa uhmataan joka pelotetta. Vanhemmuus on järjen käyttöä tiettyä tiukkuutta tiettyihin asioihin. On monta tapaa johtaa tai kasvattaa. Itse käytän inspirointia johdattelua oikeeseen suuntaan. Niin lasten kuin aikuisen kanssa. Jokaisella niin lapsella kuin aikuisella on tiukan paikan tullen akileen kantapää millä pystyy vaivattomasti saamaan luotua hierarkia. Itsella erittäin itsepäinen ja villi tyttö jonka tunteet heiluu 0-100 sekunnissa. Oikeilla metodeilla tyttö nykyään tietää et riehumalla ja kiehumalla kaivaa ittelleen kuoppaa. Joten tottelee ja käuyttäytyy ihmisiksi ilmaan mitään kummempaa provoilua.