Lue keskustelun säännöt.
Apuja 2,5v-uhmistytön nukkumaanmenoon!
27.11.2009 |
Minkä keinon olet itse kokenut parhaaksi?
Meillä lapset nukkuvat yhteisessä huoneessaan, 4,5v omassa sängyssään ja 2,5v pinnasängyssään, ovat aina nukkuneet. Nyt meillä on 4kk vanha vauva, ja nukkumaanmeno 2,5vuotiaan kanssa on aikamoista taistelua.
Tyttö puuhastelee tai parkuu sängyssään parhaimmillaan kolme tuntia sekä päiväunille että iltaunille mentäessä. Kokeilee kaikki kikat: pissa- ja kakkahädän, akrobatiatemput pinniksessä, laulamiset ja leikkimiset, itkut, kiukut, pois kiipeämiset jne.
Olen kokeillut kaikkea keksimääni heikolla menestyksellä (kiristys lahjonta, huutaminen, hiljaa oleminen, pois meneminen, vieressä seisominen...)
Uskoisin että parasta olisi olla antamatta huomiota, mutta se on hankalaa kun tyttö joko kipuaa sängystä heti pois kun silmä välttää, tai leikkii omiaan sängyssä temppuillen. Isoveljensäkään ei nukahda kun koko ajan on hirveä härdelli.
Lopuksi neiti nukahtaa kun on aivan sippi...ja aamulla ei tietnkään haluaisi herätä.
Mikä teillä on parhaiten toiminut?
Nimim. neuvoton
Kommentit (3)
silittely saa hänet raivostumaan, huutaa "Ei saa koskea, mene pois!"
Rauhassa vieressä istuminen ei sekään auta kun toimii kuitenkin juuri mielensä mukaan jos vain istun ja katson. (Eli tulee pois sängystä, temppuilee, laulaa, itkee jne.)
Ei kai tässä muuta auta kuin toivoa pitkää pinnaa ja odottaa että tämä vaihe menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä keinon olet itse kokenut parhaaksi?
Meillä on molemmat isommat jossain vaiheessa yrittäneet tehdä nukkumaanmenosta showta, mutta siihen en mee mukaan.
Ennen nukkumaanmenoa normaalit iltasadut, hammaspesut, iltalaulut + käytin pissalla, kakalla, juotin... Ettei varmana voi olla mikään. Korkeintaan kerran sai lähteä käymään pissalla, mutta sen jälkeen ei mennyt enää läpi.
Istuin ite johonkin hieman kauemmaksi, mutta näkösälle, mitään en sanonut ja mahdollisimman vähäeleisesti kippasin muksun vaikka sen 700 kertaa takaisin petiin. Jos oli hiljaa ja vaan vähän touhusi, annoin touhuta, mutta sängyssä oli pysyttävä. Ens alkuun se oli se 700 kertaa minkä pukkasin takaisin maate, mutta kerta kerralta jäi paremmin ja alkoi nukkua. Toiselle auttoi myös yövalo, toiselle taas ei - hällä taas oli oltava mahd. pimeää, mikä nyt aiheutti omat ongelmansa, kun se yövalon kanssa nukkuva nukkui yläpuolella... Mutta mä sitten viritin paksut verhot alasängyn pimentimeksi ja se toimi.
Jaksamista Sinulle ap!