Pitääkö uskomus sunnuntailapsen helppoudesta paikkaansa?

on hyvä ja kaunis ja huoleton aina :)



Minä olen sunnuntain lapsi ja äitini mukaan olen ollut sangen helppo tapaus.

meidän sunnuntailapsi on ainakin vaikeampi tapaus kuin muuna päivä syntynyt

Olivat munkin vanhempani varmasti hyvin onnellisia sinä sunnuntaina kun synnyin, sitten taas vastaavasti paljon vähemmän onnellisia monena muuna päivänä esim. murrosikäini aikana...

Aivan mielettömän helppo ollut ekat viisi vuotta. Sellainen kiltti, empaattinen ja rauhallinen.

Olen sunnuntailapsi, sairaalan papereistakin olen saanut lukea olleeni "aina vaikea lapsi", kun olin 4-vuotiaana tutkimuksissa. Esikoinen on myös sunnuntailapsi. Ja aivan kamalan temperamenttinen on ollut nämä yhdeksän ensimmäistä vuotta ainakin.

Onnen se toki toi, kun sattui olemaan esikoinen, mutta niin toi kyllä harmaat hiuksetkin :)



Ja äiti oli tuona sunnuntaina vasta 20-vuotias, joten ei voi pistää harmaantumista edes mummoäitiytymisen piikkiin.

ei kyllä ole tuo meidän 5 v. vauhtiviikari ja ainainen sähläri.

Kaunis, helppo ja huoleton:)

Just kaikkea tuota on meidän rakas 7v poikamme:)

Mun pitäisi kai olla sit surullinen kun molemmat lapset on syntyneet keskiviikkona ja "keskiviikon lapsi murheita saa".

mutta epäilen et ois pitäny kuitenkii tulla joku muu päivä, siis jos niiden helppoja piti olla! Tai sit se oon vaan mä jonka piti olla maanantaikappale ja tulinki lauantaina. Enkä edes ollu poika!