Paljonko sinulla ja puolisollasi ikäeroa? Minkä

mä olen 26v ja miesystäväni 34v. Hyvin sujuu eikä ikäero haittaa, mutten usko että ikäerolla paljon on muutenkaan vaikutusta suhteessa vaan ihan muilla seikoilla :)

Miksi kolmikymppinen mies on neljäkymppisen kanssa? Miten se on hyvä ikäero? Seksin takia?

Miksi kolmikymppinen nainen on neljäkymppisen miehen kanssa?

Ja kypsempi. Mutta miksi mies ottaa vanhemman naisen?

Ja kypsempi. Mutta miksi mies ottaa vanhemman naisen?

ne on henkisesti samalla tasolla?

Jos nyt tässä iässä (36) tapaan itseäni nuoremman miehen (esim. 31 vuotiaan) jonka kanssa minulla synkkaa todella hyvin niin kyse on silloin siitä tärkeimmästä: henkilökemioista! eikö se ole keskeisintä niissäkin suhteissa joissa MIES on vanhempi?

Ja kypsempi. Mutta miksi mies ottaa vanhemman naisen?

ne on henkisesti samalla tasolla?

ihan vakavissani. Kyllä mä uskon että se toimii oli ikäeroa miten paljon tahansa ja mihin suuntaan jos ihmiset ovat henkisesti samalla tasolla tai miten se nyt sitten ilmaistaankaan. Ikähän on vain numeroita.

Minä 19v ja mies 47v. Hyvin menee meillä.

ihan vakavissani. Kyllä mä uskon että se toimii oli ikäeroa miten paljon tahansa ja mihin suuntaan jos ihmiset ovat henkisesti samalla tasolla tai miten se nyt sitten ilmaistaankaan. Ikähän on vain numeroita.

Mies 34 v.

eli minä miestäni sen kymmenen vuotta vanhempi, mies vähän alle 40v. Ihastuttiin aikoinaan toisiimme ja erilaisten mutkien jälkeen päädyttiin seurustelemaan. Sittemmin on perheemme kasvanut kolmella pojalla. Emme koe ikäeroamme ongelmallisena, pääosin emme sitä edes muista. Joillekin tuttaville se oli alkuun ongelma, muttei enää vuosiin heillekään.

ei vaikuta mitenkään. Minä olen miestäni vanhempi, mutta leikkimielisempi ja lapsenmielisempi :)

olen 35 v ja mies 34 v

Ollaan 33 ja 35 nyt siis. Olotila on ihanteellinen!



Edellisessä suhteessani ikäeroa oli enemmän, mies oli 7 vuotta vanhempi, ja hän on nyt siis ex. Tosin tuo ikäero ei varsinaisesti ollut miehen epäsopivuuden syy vaan minun puoleltani liian nuorena aloitettu suhde ja siksi ihmistuntemuksen, itselluottamuksen ja itsenäisyyden puute. Ihan väärän miehen valitsin liian nuorena siis (yllätys yllätys!) ja nyt kolmekymppisenä sitten sen oikean, kun tiesin mitä haluan...

Onhan sitä kyllä enemmän kuin tarvis olla, mutta rakkaus vei mukanaan ja olen saanut maailman parhaan miehen. Mies on aika nuorekas ikäisekseen ja minä tätiinnyn hyvää tahtia, joten kaipa se tasaa noin ulkoista näkymää.:) Mies on kypsä perhe-elämään, omistautuu lapsille, kunnioittaa minua ja on tosi energinen vieläkin. Mies on meillä se, joka luo lapsille juhlat, menot ja elämykset eli veto ei lopu kesken. Miehen suvussa kaikki elää 90-100 -vuotiaiksi ja mun suvussa kaikki kuolee alle kahdeksankymppisenä, joten kaipa me mennään samaan tahtiin...

minä 26, mies 31. oikein sopiva ikäero, en kyllä haluaisi nuorempaa.

Mies 36 ja minä 22.

Ikäero ei haittaa suhdetta mitenkään. Perhettä perustettu ja naimisissa ollaan.

Joskus kyllä mies luulee että en tiedä kaikista asioista yhtä paljon kuin hän iän takia. Tästä olenkin joskus hiukan huomauttanut.

Mieheni on 46v, ei 48v, kuten aiemmassa luki

16v - Minä 30v ja mies 48v.

48-30=16

??