Miksi äidit on niin äksyjä?

Vie äidin happamuus ilon lapsestakin.

Et voi tehdä johtopäätöksiä noiden ihmisten elämästä ja käytöksestä sen perusteella. Bussilla matkustaminen on monien mielestä stressaavaa. Itse inhoan busseja (se jatkuva jarruttelu ja heiluminen, haisevat ihmiset yms.) enkä varmasti olisi parhaimmillani jos joutuisin lapsen kanssa sellaisilla kulkemaan.



Jokainen äiti rakastaa lastaan ja haluaa tälle parasta. Huono hetki bussissa ei merkitse huonoa vanhemmuutta. Se on inhimillistä.

Uskon, että valtaosa Suomen äideistä on lievästi masentuneita eivätkä kertakaikkiaan jaksa kuunnella oman lapsen juttuja vaan ovat puolipöperöisiä ja omissa ajatuksissaan valtaosan päivää.

Tästä johtuu siis äksyily.

Vie äidin happamuus ilon lapsestakin.

Kun lähdet kotoa on pimeää.

Kun tulet kotiin on pimeää.

Kaikki ovat koko ajan sairaana.



Olkaahan nyt naiset vähän armollisempia sekä itsellenne että muille!

Luuletko sä ap, että muut ihmiset on tehneet lapsensa, koska haluavat kiukutella itseään pienemmälle ihmiselle? Ei KUKAAN ole ajatellut, että minustapa tuleekin sitten tosi veemäinen äiti. Kaikki yrittää parhaansa.

Sitä pikkuhiljaa kertyvää fyysistä ja psyykkistä väsymystä, mikä lapsen myötä tulee, ei voi käsittää ennen kuin on itse samassa tilanteessa.

Mä olen ihmisenä hyvin rauhallinen, lempeä ja kärsivällinen. Silti en ole äitinä mikään pyhimys, ja minulle on ollut järkytys kuinka totaalisesti pinna voi palaa pienen uhmaikäisen kanssa. Suhdetta lapseen, sen primitiivisyyttä ja intensiteettiä ei vaan pysty kuvittelemaan ennen kuin on itse äiti. Ei hyvässä eikä pahassa.

Joskus luin vertauksen, että lapsi on kuin kirkas valonheitin, jonka valossa ihminen näkee itsensä tasan juuri niin heikkona, viallisena, nuhruisena ja epätyydyttävänä kuin mitä oikeasti onkin, mut jonka on pystynyt itseltää peittämään, siihen asti.

mut kotona kyllä. ihan uusi puoli on itsestä löytynyt kun kohta vuosi menty about 4 h yöunilla. minusta on tullut äksy! pystyn kyllä edelleen olemaan äksyilemättä julkisilla paikoilla.

Oltiin lähdössä lapsen harrastukseen. Hyvissä ajoin sanoin, että nyt on aika vaihtaa housut. 5-v touhuaa omiaan. Odotin vähän. Pyysin uudestaan vaihtamaan housut. Ei vaikutusta. Menin ottamaan lapsen leikistä ja talutin housujen luo, lapsi kiukuttelee. Autoin pukemaan housut ja sanoin, että nyt on 5 min aikaa lopettaa leikki, sitten pitää lähteä harrastukseen. Kysyin, onko pissahätä. Ei kuulemma ollut. OK.



Lapsi leikkii, kunnes 5 min on kulunut, minkä jälkeen ilmoitan, että nyt on aika lähteä. Lapsi jatkaa leikkimistä. Käyn hakemassa lapsen kädestä taluttaen, lapsi alkaa kiukutella. Yritän jutustella harrastuksesta (joka on lapselle mieluinen kun ollaan paikan päällä), mutta lapsi kiukkuaa. Puen ulkovaatteita päälle vastustelevalle lapselle, joka täydet tamineet päällä keksii, että nyt on pissahätä. No vessaan. Vaatteet uudelleen päälle, alkaa olla jo niukasti aikaa, lapsi vastustelee edelleen. Kun päästään ulos, lapsi juoksee takapihalle, josta jahtaan hänet ja kannan sylissä autoon, tahimista turvavöiden kanssa.



Lyhyen automatkan jälkeen muistutan lapselle, että hän ei saa lähteä juoksemaan parkkipaikalla, vaan hänen pitää odottaa, että kävelemme yhdessä. Lapsi tietysti juoksee. Saan hänet kiinni harrastuspaikan ovella.



Harrastukseen lapsi menee iloisena, juttelee minulle normaalisti ja kyselee asioita.



AP: ONKO IHME JOS EN VASTAILE ILOISESTI JUURI TUOSSA HETKESSÄ? Saa kai äitikin olla ihminen, vai saako?

Me kuvitellaan asuvamme jossain lintukodossa... Muualla maailmassa on lastenhoitajat ja siivoajat tai kodinhoitajat jotka tekevät kotitöitä, avustavat lasten kanssa ja antavat äideille myös sitä omaa aikaa. Lisäksi muualla on tulotaso erilainen, eli ei tarvitse kylmässä ja sateisessa ilmastossa laskea pennejä ja miettiä mikä puuro olisi halvinta...



Oikeesti, meidän elinolot on paljon ankeemmat kuin monessa muussa maassa. Muualla ei edes tarvitse olla miljonääri että apua on, vaan se kuuluu kulttuurin! Meillä taas ei välttämättä edes rikkaat hanki siivoojaa "koska se ei kuulu tapoihin".



Voi kuinka monet riidat meidänkin perheessä jäisi pois jos joku ulkopuolinen siivoaisi. Ja kuinka paljon paremmin jaksaisinkaan lasten kanssa, kun joku muu hoitaisi puuduttavan rutinoituneet ja hankalat aamut. Itse voisin sillä aikaa kohotella kuntoani jumpassa tai punttiksela. Sen jälkeen voisin virkeänä viettää päivän kohokohdat lapsteni kanssa.



Mutta kun ei vaan meinaa avun puutteessa siihen virtaa riittää, valitettavasti.

Ammatissani lastentarhanopettajana voin sanoa että en koskaan ole äksyillyt ja tiedän olevani ammatillinen työssäni. Ensimmäisen lapsen synnyttyä lapseen kohdistuvaa äksyilyä ei ollut ja toki kotona kolme vuotta lapsen kanssa ollessani, olin melko tyytyväinen edelleen itseeni äitinä :) MUTTA kun toinen lapsi syntyi ja omaa aikaa oli entistä vähemmän, yövalvomista, kahden eri ikäisen lapsen eri ruokien valmistamista vauva-aikana jne. jne. jne. huomasin olevani tuo äksy äiti myös minä. Minä joka en koskaan työssä ollessani, ennen omien lapsien syntymää, myöskään ymmärtänyt "noita äksyjä äitejä". Nyt ymmärrän =)



Pitääpä pistää itselle tavoite tähänkin asiaan ja yrittää heti huomenna olla vähemmän äksy äiti :)

suuresti näitä "superhyper"mammoja, jotka arvostelevat täällä jos lapsei/lapset on vaikka joka toinen viikonloppu mummolla! Vaikka olis koko viikonlopun,niin minusta se olisi aivan mahtavaa. Ei lapsiaan tarvii jatkuvasti hyysätä itse ja se on lapsillekkin rikkaus kun saa tutustua omiin isovanhempiinsa. Tämä myös vähentää vanhempien väsymystä ja strssiä, antaa heille mahdollisuuden hoitaa omaa suhdettaan, eivät ole niin äksyjä, koska saavat joskus aikaa myös itselleen! Näin kaikki ovat onnellisempia. Mut nää supermammat haluaa olla 24h/vrk muksujensa kanssa, jotta voivat sitten valittaa väsymystään ja syyllistää niitä fiksuja ihmisiä, jotka antavat mahdollisuuden lapsilleen tutustua myös omiin mummoihinsa ja pappoihinsa.

Jos lapsensa näkee bussissa ja joka toinen viikonloppu, se on etävanhemmuutta.



Ja jos olisit aikuinen, käsittäisit että vaihtoehtoja on muitakin kuin 24-tuntinen vuorokausi tai tuo.