Millainen koiranpentu kannattaa ottaa 3v ja 7v lasten perheeseen?

Mieti näitä kriteereitä:



- koon puolesta lapsen pitää pystyä hallitsemaan se taluttimessa kun on siinä iässä että käyttää sitä ulkona. Liian pieni koira tosiaan on haavoittuvainen pienten lasten kanssa, ja saattaa puolustaa itseään näykkimällä ja murisemalla; asia, jota isomman koiran ei tarvitse tehdä, koska se pääsee alta pois. Liian isojen koirien kanssa taas toi sun pikkuinen voi jäädä jalkoihin.



- Turkin pitää olla sellainen, että sinä jaksat sitä hoitaa. Älä ota työlästurkkista, trimmattavaa rotua, jos sulla on muutakin tekemistä kuin pestä ja puunata koiraa ihan joka ikinen päivä.



- On rotuja, joille on luontaisempaa käyttää suutaan, näykkiä, ottaa käsi suuhun jne. kuin toisille, esimerkiksi tilanteissa jossa ne ovat kiihtyneitä, kuten lasten leikittäessä ja riehuessa. Tarkista ettei teille tule tällaista yksilöä, joka mielellään esimerkiksi paimentaisi lapsiasi.



- tarkista rodun luonne; mäykyt ja monet terrierit ovat vahvatahtoisia, eikä ole mitenkään harvinaista että perheen koira kunnioittaa aikuisia mut pomottaa lapsia. Ota rotu jolta lapsiksin saa kohtuullisella harjoittelulla esimerkiksi lelun pois suusta, ja jolla ei ole taipumusta puolustaa ruokakuppiaan ym.



- Vältä myös herkkähaukkuisempia rotuja, jollet halua olla koko ajan kieltämässä, tai kuuntelemassa kun lapset inkuttaa eiei:tä koiralle 24/7



Mä miettisin vielä ihan hetken tuota koiran ottamista siihen asti, että toi vuosikas ymmärtää vähän paremmin puhetta. Hän on nyt sen kokoinen, että hyppivä ja näykkivä pentu voi tahattomasti aiheuttaa lapselle esimerkiksi haavoja kasvoihin, tai lapsi mielellään rutistelee ja paijaa koiraa turhankin kovakouraisesti, eikä ymmärrä miksei esimerkiksi koiran kosteaa, kauniina kimmeltävää silmää voi kaivaa esille lähempää tutkiskelua varten. ;)



Täytyy muistaa, että kun perheeseen tulee eka koira, on useimpien lasten tapa suhtautua pentuun hyvin alkeellinen; pentua provosoidaan ja katsotaan miten se reagoi. Lapset ei vaan malta jättää koiraa rauhaan vaikka aikuiset kuinka kieltäis. Siihen kannattaa varautua, että hermot ei mene niinkään pentuun vaan lapsosiin...

Millaista duunia te, joiden koirat eivät joudu olemaan 9h yksin, teette? Normaali työpäivä kuitenkin on 8h. Ideaalihan olisi, että voitaisiin kaikki olla kotona hoitamassa lapsiamme/koiriamme/kissojamme/kotiamme 24/7, mutta aika harvassa tapauksessa se ihan noin menee.



Olet ap saanut muutaman ihan hyvänkin vastauksen. Eli kannattaa oikeasti ajoittaa pennun hankinta sellaiseen ajankohtaan, jolloin sen ei tarvitse olla yksin (esim. loma). Yksinoloa toki pitää alkaa harjoittelemaan aika pian, pienissä pätkissä kerrallaan.



Rotua en osaa suositella, sitäpaitsi lapsiystävällisissäkin roduissa voi olla poikkeusyksilöitä. Kovapäinen terrieri ei ehkä ole paras valinta lapsiperheeseen, varsinkin jos vanhemmilla ei kovin paljoa ole kokemusta.



Erityisen tärkeää on tietenkin opettaa lapsille miten koirien kanssa ollaan. Ei mennä päälle istumaan jne

on shetlanninlammaskoira eikä mun mielestä mikään lapsiperheen koira. Ne on aika haukkuherkkiä ja epäileviä vieraita kohtaan.



Kyllä meidän koiran joutuu olemaan 9 tuntia yksin kotona, mutta se on aikuinen. Pentuna on ehkä vähän eri asia. Ja kyllähän monella koiralla myös ilta- ja aamukäytön väli voi olla 9 tuntia, joten aikuisella sisäsiistillä koiralla ei varmasti tuo ole kynnyskysymys. Tai meidän koira ainakin yksin ollessaan paastoaa eli ei syö eikä juuri juokaan mitään.



Ja paimenkoirissa saattaa tosiaan olla niitä yksilöitä, jotka oikeasti paimentaa lapsia. Eli lähtevät juoksevan lapsen perään ja ottavat nilkasta tai kädestä kiinni.



Varmaan joku perus labbis tai kultainennoutaja voisi olla hyvä ensimmäiseksi lapsiperheen koiraksi. Kun ottaa sellaiselta kasvattajalta joka kasvattaa nimenomaan "seurakoiria" eikä käyttökoiria.

Hyviä pikkukoiria lapsiperheeseen ovat mm schipperke eli laivakoira, mittelspitz, corgi..



Monet puuterihuiskat (esim cotton de tulear) ovat myös lapsiperheeseen hyviä koiria, niistä en kommentoi enempää kun en tykkää itse ko. roduista.

Kyllä, työskentelen ihan normaalia toimistotyöaikaa mutta kotona. Olen yrittäjä. pystyn siis hoitamaan päivälläkin koiran ulkoilutuksen.



Itsekin olen miettinyt lasten ja terrierin yhteensopivuutta. Terriereillä, kun esim. keppileikit eivät ole välttämättä kaikista "parhaita" leikkejä ja niitä sekä juoksuleikkejähän lapset herkästi tykkäävät leikittää.



Meillä on kyllä luettu (lasten kanssakin) koirakirjallisuutta ja tutustuttu eri rotuihin ihan tuttavakoirien kuin kasvattajienkin luona. Olemme pohtineet myös omia harrastuksiamme ja eri rotuja niiden valossa. Näistä pohdinnoista olemme aiemmin mainitsemiini rotuihin mieltyneet.

No, tässä on vielä ensi syksyyn aikaa, ennekuin meidän talossa koira tassuttelee, joten aikaa lasten "valmentamiseen" on.

Koiran voi ottaa lomalla.



Ja naapurustosta löytyy takuulla joku koululainen, joka voi sitten käydä ulkoiluttamassa koiraa.



Minullakin on käynyt useampikin koiranulkoiluttaja tässä vuosien saatossa.



Ja aika vähän tunnen koiranomistajia, jotka onkaan normaalisti töissä. Valtaosa on opiskelijoita, eläkeläisiä, kotona työtä tekeviä, perheenemäntiä yms. Tai sitten perheessä on reilusti yli 10-vuotiaat lapset, jotka huolehtivat siitä koiran ulkoiluttamisesta.

Lapsemme ovat 7vuotta ja 3 vuotta (ei siis 1 vuotta!)

lasten pyynnöstä koiraa ei hankita vaan aikuisten päätöksestä! aikuiset hoitavat koiran.

tässä malliesimerkki: ma koira yksin 3 tuntia, ti koira yksin 9 tuntia (naapurin koululaista kyselty jo ruokkijaksi/ulkoiluttajaksi päivästä), ke koira yksin 4 tuntia, to koira yksin 9 tuntia(ks. ulkoilutus yllä), /isäntä kotona (riippuu työvuoroista), pe koira yksin 5 tuntia, la kaikki kotona, su kaikki kotona. Otan ensin viikon lomaa kun koira tulee taloon ja sitten totuttelun jälkeen olen töissä 3 viikkoa ja sitten joululoma 2 vkoa ja sitten taas töissäkäyntiä hiihtolomaan (1viikko) asti, sitten työssäkäyntiä kesälomaan (1kuukautta) asti. Minusta tämä on aika hyvin. Kuinka moni muu pystyy samaan ja käy töissä?

Suomessa on koira joka viidennessä perheessä. Ehkä he kaikki tosiaan ovat sitten opiskelijoita ja kotimammoja, mutta ainakaan meidän naapurustossa ei ole näin.

Ja aika vähän tunnen koiranomistajia, jotka onkaan normaalisti töissä. Valtaosa on opiskelijoita, eläkeläisiä, kotona työtä tekeviä, perheenemäntiä yms. Tai sitten perheessä on reilusti yli 10-vuotiaat lapset, jotka huolehtivat siitä koiran ulkoiluttamisesta.

Ja väestö ikääntyy hurjaa vauhtia. Ehkä se oma kortteli ei ole koko maa tai maailma.

Pentu ehtii oppia sisäsiistiksi ja saa olla kanssanne useamman viikon ennen kuin alkaa arki.



Se on kaikille helpompaa!

kenellä on varaa pitää 2kk kesälomaa??

se oppii kesäaikaan kyllä sisäsiistiksi 4 - 5 viikossa.

Paljonhan se on koulutuksestakin kiinni, mutta saattaa kyllä mennä lähemmäs vuodenkin ikään joillakin. En siis halua maalata piruja seinille, ihan varmasti VOI oppia noin pian, mutta ei tosiaankaan välttämättä opi.

se oppii kesäaikaan kyllä sisäsiistiksi 4 - 5 viikossa.

jos vielä vähän on epävarma, jos kuitenkin käy ulkoiluttaja.



Minulla on nyt kahdeksas koira menossa ja kyllä tuo koko lailla on pätenyt.



Viimeisin koirani tuli jouluaattona ja oli loppiaisena sisäsiisti.

Joo ihan totta, eihän se mitään haittaa, ajattelin vain sanoa, ettei tule kellekään väärinkäsityksiä. Itsellä on kaksi koiraa ja molemmat oppineet kyllä aika äkkiä sisäsiisteyden periaatteen mutta vahinkoja on kyllä tullut siitä eteenpäin vielä jonkin aikaa. (Meillä siis kerrostalo eikä mahdollista tuosta vaan tyrkätä pentua pihalle.) Meillä ei ole ollut ulkoiluttajia mutta pennuilla on ollut aika pitkään paperi lattialla "varavessana", jos hätä yllättää kesken päivän.

jos vielä vähän on epävarma, jos kuitenkin käy ulkoiluttaja.

Minulla on nyt kahdeksas koira menossa ja kyllä tuo koko lailla on pätenyt.

Viimeisin koirani tuli jouluaattona ja oli loppiaisena sisäsiisti.

asioista vaikeita. Kyllä se koira oppii sisäsiistiksi sitten aikanaan ja jos se joskus lattialle lirit/kakat päästää, niin so? Ei sekään ole maailmanloppu ja osaahan se todnäk jo lirittää sentään paperin päälle. Seitsemänvuotiaskin on jo koululainen, hänkin on varmaan kohta kotona yksin (=koiran kanssa) koulun jälkeen, joten sekin tuo jo helpotusta asiaan.



Ei tarvitse kuunnella näitä joka asiaan ylireagoivia tyyppejä.

se oppii kesäaikaan kyllä sisäsiistiksi 4 - 5 viikossa.

kasvatan koiria. Ihan ensimmäinen koira tuli minulle aikoinaan itsenäisyyspäivänä ja jouluna se oli sisäsiisti.

Mutta on ollut esim. uros, joka oli sisäsiisti vasta 9 kk ikäisenä. Se nyt ei ollut muutenkaan mitenkään välkky rotunsa edustaja..Homman tajuaminen vaihtelee koiran älykkyyden mukaan.

Mun kokemuksen mukaan nartut saa nopeammin sisäsiistiksi ja ok-taloissa asuvat koirat älyävät tämän homman vikkelimmin, jos ne saavat olla päivät ulkona ja viedään iltaisin ja aamuisin sisältä pissalle. Jos ne on jatkuvasti ulkona unohdettuina koppirakkeina, ei niistä tule sisäsiistejä.

Minusta tämä lainaamani vastaus oli loistava.

Terriereiden ja lasten kanssa olisin hieman varovainen. Teillä tuskin ongelmia tulisi isomman lapsen kanssa, mutta tuo 3v voi olla hitusen pieni ja riehakas. Joten välttäisin koiraa joka voisi näykätä yms. antaa takaisin, jollaisia terriereiden on taipumus hitusen olla (tosin osa jalostettu aika pitkälle alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan pois). Myös paimenkoirat sulkisin paimentaipumusten takia, juosta lapsen perässä ja näykkiä.

Kannattaisin mahdollisimman "pehmeää" koiraa. Eli sellaista joka on lapsenkin "hanskattavissa" eikä vahinkotilanteessakaan anna takaisin. Lisäksi jos haluaa että isompi lapsi voi ulkoiluttaa, niin koko pitäisi olla siedettävä.

Itse lisäksi varoisin ihan pienimpiä rotuja, ettei jäisi helposti lasten leikkien jalkoihin ja lapset eivät niin nostelisi. Pienet rodut ovat usein myös hitusen ärhäkämpiä (tai sitten vaan vähemmän koulutettuja).

Se mitä et kirjoittanut oli mitä itse haluat koiralta? Paljonko olet valmis lenkkeilyttämään tai harrastamaan? Tämä vaikuttaa minusta pajon rodun valintaan.

Kaikilla roduilla joista olitte kiinnostuneita on yhteisenä tekijänä metsästysvaisto. Eli ei välttämättä hirveästi voi koiraa vapaana pitää. Tuosta beaglesta sanoisin että on käyttökoira ja tarvitsee paljon aktiviteettia.

Jos sinulla ei tarvetta harrastaa tai todella paljon lenkkeillä/ulkoilla, niin katsoisin lähinnä seurakoiria, pieniä spanieleja (valitettavasti molemmissa usein karvarotuja). Toisaalta vinttikoirista kävisi whippet tai sitten jos isommat rodut kävisivät niin noutajat.

Eli ensisijaisesti kannattaisi katsoa rodun käyttötarkoitusta ja luonnetta. Ulkonäöstä sitten viis. Ja tutustumaan kasvattajilla rotuihin. Se kertoo paljon enemmän kuin kirjat.

Itse etsimme meille sopivaa rotua aikanaan 9v, 7v ja 3v lasten perheeseen. Meillä ollut aikaisemmin liuta irlanninsusikoiria ja borderterrieri. Katsastimme amerikankääpiöterrierin, tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran (nämä rodut kävimme katsomassa koska olivat vieraita meille ja luonnekuvaukset olivat loistavia), mutta olivat kuitenkin meille ei niin sopivia koiria (esim. kääpiöterrireissä hirveä hajonta luonteessa ja näimme muutaman pahan rähisijän ja tanskalaisruotsalaisen pihakoiran aktiviteettitaso sisällä oli meille ihan liikaa). Näitä asioita mitä näimme rotuun tutustuassamme ei näe lukemalla. Päädyimme sitten hyväksi todettuun vinttikoirarotuun whippettiin (kokotoive meni hitusen yli etsityn, mutta luonne on tärkeämpi). Itse kaipasin lenkkikaveria ja myös jotain harrastekoiraa ei liian vakavaan harrastamiseen.

Joo ja kyllä tuo meidän nuorin vääntää ja kääntää koiraa kaikesta opetuksesta huolimatta. Ja meillä aika kiltti lapsi, ei pahimmasta päästä. Eli koiralta vaaditaan meidän perheessä tiettyjä ominaisuuksia, tervepäinen ja kestävä on oltava.

Mieti näitä kriteereitä: - koon puo

lesta lapsen pitää pystyä hallitsemaan se taluttimessa kun on siinä iässä että käyttää sitä ulkona. Liian pieni koira tosiaan on haavoittuvainen pienten lasten kanssa, ja saattaa puolustaa itseään näykkimällä ja murisemalla; asia, jota isomman koiran ei tarvitse tehdä, koska se pääsee alta pois. Liian isojen koirien kanssa taas toi sun pikkuinen voi jäädä jalkoihin. - Turkin pitää olla sellainen, että sinä jaksat sitä hoitaa. Älä ota työlästurkkista, trimmattavaa rotua, jos sulla on muutakin tekemistä kuin pestä ja puunata koiraa ihan joka ikinen päivä. - On rotuja, joille on luontaisempaa käyttää suutaan, näykkiä, ottaa käsi suuhun jne. kuin toisille, esimerkiksi tilanteissa jossa ne ovat kiihtyneitä, kuten lasten leikittäessä ja riehuessa. Tarkista ettei teille tule tällaista yksilöä, joka mielellään esimerkiksi paimentaisi lapsiasi. - tarkista rodun luonne; mäykyt ja monet terrierit ovat vahvatahtoisia, eikä ole mitenkään harvinaista että perheen koira kunnioittaa aikuisia mut pomottaa lapsia. Ota rotu jolta lapsiksin saa kohtuullisella harjoittelulla esimerkiksi lelun pois suusta, ja jolla ei ole taipumusta puolustaa ruokakuppiaan ym. - Vältä myös herkkähaukkuisempia rotuja, jollet halua olla koko ajan kieltämässä, tai kuuntelemassa kun lapset inkuttaa eiei:tä koiralle 24/7 Mä miettisin vielä ihan hetken tuota koiran ottamista siihen asti, että toi vuosikas ymmärtää vähän paremmin puhetta. Hän on nyt sen kokoinen, että hyppivä ja näykkivä pentu voi tahattomasti aiheuttaa lapselle esimerkiksi haavoja kasvoihin, tai lapsi mielellään rutistelee ja paijaa koiraa turhankin kovakouraisesti, eikä ymmärrä miksei esimerkiksi koiran kosteaa, kauniina kimmeltävää silmää voi kaivaa esille lähempää tutkiskelua varten. ;) Täytyy muistaa, että kun perheeseen tulee eka koira, on useimpien lasten tapa suhtautua pentuun hyvin alkeellinen; pentua provosoidaan ja katsotaan miten se reagoi. Lapset ei vaan malta jättää koiraa rauhaan vaikka aikuiset kuinka kieltäis. Siihen kannattaa varautua, että hermot ei mene niinkään pentuun vaan lapsosiin...

millaisia te olette kasvattajina, mikä rotu teille sopii!! Monen rodun saa pilalle sillä, että on joko liian lepsu tai liian jyrkkä kasvatus - samoin mitä ajattelitte koiran kanssa touhuta? Lenkit asfaltilla eivät sovi kaikille koirille.. kannattaisi tutustua rauhassa eri rotuihin. Moni ottaa koiran loma-aikana, kuten mekin aikoinaan jotta koira tottuisi meihin . Pentukoiralle 2 tuntia voi olla pitkä aika, koirat kun eivät aikaa tunne.



Spanielit ja mäyräkoirat eivät ole välttämättä teidän koirarotu.

ja varmasti whippet-pentu on helppo opettaa lapsirakkaaksi, mutta vinttikoirina ne ovat kuitenkin aika herkkiä eivätkä ehkä ihan loputtomiin kestä sellaista "päällä mylläämistä" kuin mitä esim. kultainennoutaja kestäisi. Toki tietty lapsillekin pitää rajat opettaa, että mitä koiran kanssa saa tehdä.



Mulla on kaksi whippetiä, jotka ovat tottuneet lapsiin mutta eivät asu lasten kanssa. Sellainen perustelmiminen pikkuisten kanssa väsyttää nämä tosi äkkiä ja alkavat aika äkkiä jo kavahtaa pelkkää lapsen kosketusta, kun haluaisivat omaan rauhaan eikä että naamaa sörkitään jne. koko ajan. Mutta se johtuu varmasti osaksi siitä, että eivät lapsiperheessä asu. Whippet on kyllä todella ihmisystävällinen ja lempeä rotu eivätkä nämä tekisi pahaa kärpäsellekään. (No ehkä kärpäselle sentään :)