Olen raskaana ja mua masentaa sairaasti

kerro, jos se helpottais... :)

taas, vaikkakin lääkityksen takia lievempänä. Esikoisen saatanallinen vauva-aika univelkoineen muistui taas mieleen ja muutenkin elämän tarkoitus on taas kateissa.



On työ, mutta ei kiinnosta, kiva mies, mutta sekään ei kiinnosta. Ainoa joka vähän kiinnostaa on 2,5-vuotias esikoinen, joka on aivan ihana.



olen nyt rv9

Elämä on lapsen myötä muuttunut liian arkiseksi raatamiseksi, edes kahvikuppia ei saa kokonaan rauhassa juoda, aina pitää hyppiä ja pomppia kuin aropupu.

raskausajat olin jotenkin "pihalla"..

Väsytti ja kaikkea. Söin liikaa vaikka ihan hyvin itesin ettei paino saisi nousta liikaa ja sitten oli morkkis. Sitten huoli vauvasta ja inhosin itseäni.. Seksiä olisin halunnut mutta mies ei. nyyh! Ei enää koskaan!

Mutta ihana oli se kun vauva viimein syntyi.. Sitä onnentunnetta varten kokisin saman uudestaan!! :)

Pystytkö käymään "tuulettumassa" silloin tällöin? Jos se auttaa oloon? Mm. mua piristi uinti raskausaikana todella paljon!

Keksi jotain piristettä. Käy urheilemassa, tapaamassa ystäviä, ostat vauvalle vaatteita/itsellesi mukavia äitiysvaatteita, käy lenkillä, suunnittele tulevaa. Puhu masennuksestasi ja valita raskausvaivojasi muille. ;D Sekin helpottaa.