Uskotteko siihen, että joku ihminen onnistuu kaivamaan

toisesta ne kaikki huonot puolet omalla käytöksellään? Mieheni exä on meinaan kertonut miehestäni sellaisia juttuja, että en miestäni niistä tunnista.

Miten sen nyt selittäis. Otetaan hölmö esimerkki mutten muutakaan keksi. Nainen a on kotonaan tottunut siihen että lumet kolataan talvella pihasta aina kun putoaa yksikin lumihiutale. Nainen b on tottunut kotonaan siihen että lumet kolataan silloin kun lunta on kertynyt metri eikä kadulle pääse enää kolaamatta. Mies c kolaa lumet maltillisessa keskikastissa. Seurusteltuaan miehen c kanssa nainen a on sitä mieltä, ettei mies kolannut "ikinä". Seurusteltuaan miehen kanssa nainen b oli sitä mieltä että naurettavaa miten mies ei muuta tehnytkään kuin kolasi vaan koko ajan. Kumpikin oli omasta näkökulmastaan oikeassa.

Minua varoitettiin lasteni isästä, en kuunnellut. Seuraukset olivat katastrofaliset, kun kävikin ilmi, että hän todella oli sitä mitä sanottiin. Nyt olen kahden lapsen yh ja eksä heittää kapuloita rattaisiin minkä kerkiää.



Olisin halunnut varoittaa seuraavaa naista, mutta he olivat niin rakastuneita, että tajusin ihan turhaan sen tekisin. Nyt heille on vauva tulossa ja naisen silmät ovat pikkuhiljaa avautumassa. Luulen, että tarvitaan vielä toinen raskaus ja mies lähtee sen raskauden aikana tai se heitetään pihalle, kun nainen tajuaa mikä hän on miehiään.