Lue keskustelun säännöt.
Jouluaatto kotona - miten teillä?
21.11.2009 |
Nyt kun on kaksi pientä lasta, olemme alkaneet pyhittämään jouluaaton omalle perheelle. Emme käy isovanhemmilla, emmekä muuaallakaan aattona. Kaikki sukulaiset asuvat maks. 15km säteellä, ja ekana jouluna toivotimme sukulaiset meille, ja ilmoitimme että vietämme kotijoulun. Veljeni tuli meille joulua viettämään. Vastalauseita tuli anoppilasta, että ettekö te nyt vähäksi aikaa, mutta se tiedetään että se venyy, ja sotkee "aikataulun" kotona.
Nykyään sukulaiset ovat jo hoksanneet, että meille tulevat lahjat voi tuoda meille odottelemaan jo ennen aattoa, me emme kiertele sukulaisissa availemassa joululahjoja monta päivää aaton jälkeen.
Näin meillä, onko muita jotka nauttivat joulusta ilman aaton aikatauluhässäkkää?
Kommentit (43)
Menisimme riemusta kiljuen jos olisi vain joku mihin mennä. Arvostakaa isovanhempia eivät ole ikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuusi joulua olemme pysyneet kotona. Ekan kerran kun esikoinen oli viikon vanha; meille tuli Suomesta vanhempani ja veljeni perheineen.
Vieraina on ollut myös tätini ja hyvä ystäväni.
Kahtena jouluna olemme olleet ihan omen perheen kesken ja täytyy tunnustaa että se tuntui jotenkin ontolta, vaikka kivaa olikin.
Tänä jouluna taas suuntamme Suomeen. Jos asuisimme Suomessa, takulla joka jouluna olisi sukujoulu!
Miehen vanhemmat asuvat ulkomailla. Tänä jouluna lähdemme ystäväperheen kanssa meidän mökille viikoksi.
Tapaninpäivänä menen lasten kanssa omien vanhempieni luo muutamaksi päiväksi, asuvat kaukana.
totuin siihen lapsena. nyt ollaan jokatoinen vuosi englannissa ja sitten suomessa. molemmat hyvia kunhan tulee edes jotain ihmisia kasaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta joulu ilman vieraita on ihan kuin tavallinen viikonloppu - ollaan perheen kesken, tehdaan hyvaa ruokaa (tosin lahjona ei anneta tavallisen viikonloppuna). ja ainakin joka kolmas viikonloppukin kutsutaan kavereita syomaan.. ehka me ei vaan tykataan ihmisista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhemmat ovat tervetulleita meille, mutta me ei lähdetä mihinkään. Kun esikoinen oli vauva, oltiin mun vanhemmilla, muttei sen jälkeen missään.
Anoppi ja appiukko (kunnes kuoli) olivat meillä joka vuosi, ja sen jälkeen anoppi yksin meillä. Mun vanhemmat myös olleet meillä aina, yhtä vuotta lukuunottamatta, asuvat 250km päässä. Miehen velikin kävi viime jouluna pukkia katsomassa. Tosin voi olla, ettei anoppi ainakaan tule tänä jouluna, menee ehkä miehen veljelle, kun heillä on pieni lapsi.
Mun mielestä on ihan kiva olla vain oman perheenkin kesken jouluna, en kaipaa mitään suurta sukujuhlaa. Mulle joulu on rauhoittumisen ja rentoumisen aikaa, joka onnistuu parhaiten omalla porukalla.
kyllä mun mielestä joulun tekevät kuusen tuoksu ja koristeet. niin ja piparien tuoksu.
itsekin tavallaan tykkäisin että omat vanhempani tulisivat jouluna meille syömään, mutta se ei onnistu kun ovat niin nipoja! kaikki pitää tapahtua juuri niin kuin aina ennenkin ja ennalta määrätyllä kellonlyömällä. ruokia pitää olla tuhatta eri sorttia kauniisti aseteltuina ja kaikkien pitää syödä kaikkea. lapset eivät saa kiukutella ja heidän pitää istua hiljaa ja kiltisti paikoillaan pöydässä. isäni päivittelee sitä mitä ja miten paljon muut syövät tai eivät syö ja valitsee keskustelun aiheet joista muiden on sit kiinnostuttava. hän määräisi myös siitä milloin jälkiruokaa syödään, milloin lahjat jaetaan, milloin kahvia / glögiä juodaan, mitä televisiosta katsotaan, niin ja televisio pauhaisi koko ajan täysillä. että ei kiitos.
kun meillä oli vain yksi lapsi, vietimme joulua vanhempieni luona pari kertaa. nyt lapsia on kolme ja ollaan kotona. vanhempani käyvät aattona iltapäivällä kahvilla ja katsomassa kun lapset avaavat lahjat, sitten lähtevät kotiin syömään ja viettämään aattoillan kahdestaan. ovat aika vanhoja jo. anoppi on vielä vanhempi eikä onneks halua koskaan jouluna tulla meille, on itse niin uskonnollinen ja tietää ettei me olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksilapsisena perheenä kiersimme vielä koko joulunajan mummoloita ees taas, mutta toisen lapsen syntymän jälkeen ilmoitimme kaikille, että tästä lähien vietämme jouluaatot omassa kodissamme. Näin on mennyt nyt 3 joulua, neljäs siis tulossa.
On ollut aivan valtavan ihanaa! Olemme saaneet luoda omia jouluperinteitä, rauhoittua ja nauttia joulun tunnelmasta. Eikä meillä todellakaan ole ollut kuten "tavallisena viikonloppuna"! Ei meillä normaalisti ole joulukuusta, soi joululaulut, tehdä jouluruokia jne. Onhan se joulu ihan eri juttu kuin normiviikonloppu!
Tänä jouluna laajennamme kotiaikaa entisestään. Tähän asti on siis lähdetty joulupäivänä mummolarundille, mutta nyt tehdään toisin. Olemme kutsuneet appivanhemmat meille joulupäiväksi ja minun vanhempieni luo menemme tapaninpäivänä. Uutena vuotena tapaamme sitten siskoni perheen luona kaikki mun sisarukset perheineen, silloin lapset saa leikkiä serkkujensa kanssa.
Etukäteen ajateltuna tämä järjestely tuntuu kaikkien aikojen parhaalta :) Etenkin siksi, että ajatus appivanhemmista meillä joulua viettämässä on jotenkin tosi kiva!
omassa kodissa. Isovanhemmat ovat tervetulleita halutessaan, joskus ovat tulleet, joskus ei. Muina joulunpyhinä käymme sitten joulukahveilla kummassakin mummolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nykyään vaari on meillä joulun, leskimies kun on. Tapanina otetaan suunta toiseen mummilaan ja vietetään siellä sit pari päivää lomaa. Mutta joulun perinteen tehtiin yhteisiksi jo kahdestaan ollessa, oma joulu on meille tärkeää rauhan aikaa.
nyt lähdetään matkoille, kuten viime vuonnakin.
Minua alkoi jurppia se, että kaikki tulevat kernaasti meille aaton viettoon, mutta oletusarvolla, että me hoidamme kaikki tarjoilut.
Muilla ei ole lapsia, eikä äitini käy töissä.
Silti minä, kahden pienen lapsen äiti, väännän sitten kaikkien jouluherkut. Erikoistoiveineen, on gluteenitonta, on sokeritonta, ei-lihaa jne. jne.
Sitten vielä jälkikäteen kuulemma haukutaan tarjoiluja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin meillä, onko muita jotka nauttivat joulusta ilman aaton aikatauluhässäkkää?
Vietämme joulua perinteisesti appivanhempien luona. Aikataulut eivät paina, nautitaan maalaisluonnosta ympärillä, tunnelmasta ja toistemme seurasta. Syödään hvyin, saunotaan ja riemuitaaan yhdessä lasten kanssa joulupukin käynnistä.
Joululahjoja kuljetetamme anoppilaan jo hyvissä ajoin (matkaa n 30 km) ja töistä riippuen vietämme siellä 1-3 vrk.
Helpompaa tai ihanampaa joulua ei voisi olla!
ja meillä vietetään joulua perheen kesken 24.12. Joulu on muuten täällä 25.12 ja silloin sitä vietetään anoppilassa koko suvun kanssa. Pari kertaa olen kutsunut koko suvun meille 24.12 jo suomalaisia jouluruokia maistelemaan.
Meidän joulu etenee näin:
-aatonaattona kierrämme isoisovanhemmat (3 paikkaa) ja viemme heille lasten leipomia pipareita, joulukukan ja kortin. Viivymme jokaisen luona n. 2t ja he osaavat odottaa meitä ja ovat aivan tosi mielissään käynnistämme ja tuomisistamme. Lisäksi haluamme opettaa lapsille, että iäkkäät isovanhemmat tulee huomioida ja ovat tärkeitä meille.
-aattona syömme riisipuuron kotona ja sitten ajamme minun vanhempieni luo, jossa joulupukki käy heti puoliltapäivin. Siellä siis kaikki kummeilta ja minun vanhemmilta tulevat lahjat. Viivymme siellä n. 11-14, jonka jälkeen ajamme kotiin laittamaan jouluruuan. Sillä välin meidän itse ostamamme lahjat (2/lapsi) ovat ilmestyneet kuusen alle. Lapset leikkivät ja touhuavat uusien tavaroidensa kanssa ja saamme valmistaa ruuan mieheni kanssa yhdessä. Syömme rauhassa pitkän kaavan mukaan. Joskus 18 aikoihin lähdemme hautuumaalle ja viemme kynttilät kaikkien poisnukkuneiden läheisten haudoille ja samalla ihailemme kynttilämerta, mikä siihen aikaan on jo valtaisa ja niin kaunis, kun ilta on jo pimennyt.
Hautuumaalta ajamme anoppilaan saunomaan. Siellä on kuusen alla anopin ja appiukon ostamat lahjat (yleensä 3/lapsi) ja lapset saavat avata ne siellä.
Saunomisen jälkeen juomme vielä joulukahvit ja aina osa lapsista jää sitten mummolaan yöksi, osa lähtee kotiin (meillä 5 lasta).
Joulupäivänä vanhempani ja veljeni perheineen käyvät meillä kahvilla ja syömässä, me itse emme liiku mihinkään kotoa :) Tapanina sitten appivanhemmat ajavat meille "palauttamaan" heille jääneet lapset ja samalla lapset saavat esitellä kaikki saamansa lahjat. Me pysymme edelleenkin kotona.
Meillä tosiaan ollut tällainen jouluperinne jo 4 joulua ja olemme kokeneet sen mukavaksi ja tasapuoliseksi, joten sama perinne jatkuu.
Joka toinen vuosi ollaan miehen vanhemmilla ja joka toinen vuosi minun vanhemmilla. Lapsia on kaksi.Kotona käydään saunassa ja myöhäinen aattoilta ollaan kotona. Päivä ja alkuilta kylässä. Mennään pulkalla/kelkalla jos keli sallii. Joulupäivänä käydään sitten toinen mummola. Ei tarvi laittaa mitään jouluruokia ja vanhemmat pysyy tyytyväisenä. Meillä on kotona sitten vaan herkkuja. :)
Me ollaan aina aatot kotona, tosin 2/3 jouluista ehkä ollaan oltu kakkosasunnollakin. Ollaan kutsuttu isovanhemmat meille, mutta anoppi ei halua tulla, joten käytännössä vain mun vanhemmat käy.
Ihan ilman aikatauluja ei mennä, sillä esikoinen on aina osan joulusta isällään. Esim. tänä vuonna on isällään 9-15 ja sen jälkeen meillä (viime vuonna oli toisinpäin). Mutta kun tuon tietää ihan minuutilleen etukäteen, niin ei se mitenkään meidän aikatauluja sotke ja mikä parasta esikoinen saa lahjat molemmilta vanhemmiltaan oikeana päivänä.
Rakastan laittaa joulua ja olisi tosi ankeaa, jos ei saisi joulusta nauttia kotona. Olen ollut aina tämmöinen, jopa ennen lapsia.
Joulu on meidän perheelle rauhallista aikaa ja nautimme siitä, kun meillä on nyt oma koti, jossa saamme viettää sitä.
Tietenkin olemme kotona, kun olemme sinne laittaneet joulu: kuusen, koristeet, ruuat ym