En haluaisi katsoa lahjahevosta suuhun, mutta...

meilläkin on 7 kummilasta ja heillä on 10 sisarusta, joten panostan mielummin kummilapsen lahjaan kuin siihen, että kaikki saisivat jotai krääsää. Usein olen laittanut suklaata tai jotain jonka olen paketoinut koko perheelle.



Lasten kummit ostavat omille kummilapsille lahjat ja heidän ei tarvitse ostaa sisaruksille lahjaa enkä itsekään odota saavanit lasten kummeilta lahjoja. Mä saan yhä omilta kummeilta lahjan ja ostan heillekin lahjan.

se vaan on tyystin unohdettu joulun perimmäinen idea. Krääsää, krääsää, krääsää...lahjojen laskemista, marmattamista. Joulu on nykyisin niin kaupallista että, koko joulun voikin kohta unohtaa.

Voisitko vastata otsikon kysymykseen? Mun mielestä sun lähtökohtainen olettama koko kummilapsen perheen lahjomisesta on perin erikoinen.

kummilasten sisaruksille, enkä heidn vanhemmilleen. Meillä on yhteensä 10 kummilasta!

heillä sisaruksia yhteensä 12 eli meidän pitäisi ostaa lahjat 18 lapselle ja heidän vanhemmilleen.

Sisarusten lapsiakin meillä on jo 6, joille lahjat ostettava.

Jee, mahtavaa,kun ostaisin lahjoja 24 lapselle vanhempineen...



Käytkö ap ihan täysillä?????

joten kummilapsien sisaria ei olla erikseen muistettu, johan tässä menisi vararikkoon.

Kun sadannen kerran joku tässä luettelee kuinka monta lahjaa HÄNEN tulisi ostaa, jos ostaisi kaikille kummilapsilleen ja näiden sisaruksille, laitan ison mustan rastin kattoon! Lukekaa noita muitakin vastauksia, ja ellei teillä ole muuta lisättävää, älkää lisätkö mitään. "nyt tuntuu niin hyvältä, kun saan lytätä jotakuta äitiä täällä, menenpäs keittämään sen päälle sumpit" - vai mitä te ajattelette?

Muistan läheisiä lapsia ihan omasta tahdostani, en velvollisuudesta.

Itselläni on neljä kummilasta, eikä koskaan ole tullut mieleenkään ostaa kenellekään muulle perheessä joululahjoja!

tai aikaa ostella ajatuksella ostettuja lahjoja, kuten itse tiedät.



Kun on kymmenet lahjat ostettavana, niin pelkästään lahjojen ostamisesta tulee kauhea stressi ja ihmisillä voi olla kaikenlaista muutakin stressiä elämässään.



Minusta on ihan ok, että kummit muistavat vain kummilastaan. Näin meilläkin on parin kummipariskunnan kohdalla.



Itse tulisin hulluksi, jos pitäisi vielä kaikille aikuisille metsästää ajatuksella valittuja lahjoja, varsinkin kun aikuisille on vaikea ostaa hyviä lahjoja, kun ei tiedä toisten makua. Lasten lahjoissa on ihan riittävästi.

Kieltämättä kummalliselta tuntuu, jos tähän mennessä kummeilta on tullut kaikille perheenjäsenille lahjat ja nyt vain kummilapselle. Mutta kuten joku sanoikin, eihän sitä tiedä, mitä kulissien takana tapahtuu... Meillä ei myöskään omien lastemme (3kpl) kummit laita lahjat kuin vain omille kummilapsilleen, ja emme ole koskaan mitään muuta odottaneetkaan.



-33

varrella niin että suvusta on tullut yhä uusia ja uusia ja taas uusia lapsilahjottavia



resurssit ei enää riitä aikuisten lahjoihin

tai joille kuuluisi hankkia. Joskus lapsi on ollut sairaana niin, että lapsen hoito ja omien töiden (työt tehtävä vaikka olisi sairaslomalla) jonkinlainen hoitaminen on vienyt kaiken ajan ja voimat. Siinä on kummilasten vanhemmat eli oma sisarus puolisoineen sekä omat vanhemmat jääneet ilman lahjoja. Vain ne, joille oli jo Marraskuussa ehtinyt ostaa lahjat, saivat sellaiset. En todellakaan olisi pystynyt miettimään jotain ajatuksella valittuja lahjoja!



Jonain toisena vuonna kun on helpompi tilanne voi sitten panostaa laatulahjoihin, jonain vuosina kaikkeen ei vain pysty. Pienen lapsen vanhempana ymmärrän hyvin, jos ystävillä ei esimerkiksi ole aikaa ja voimia lähetellä kortteja yms. koska tiedän, että ystävyytemme kantaa joka tapauksessa, se ei ole kiinni materiasta. Tunnetta, välittämistä ja rakkautta voi olla ilman lahjuksia, sitä voi osoittaa muutenkin. Etenkin sitten, kun lapset ovat hieman vanhempia.



Aika monen vanhemman elämä on härdelliä loppusyksystä jouluun.

Jos jaetaan "joulutervehdyksiä" tuttavaperheille, niin ne on tyyliin kahvipaketti, joulukukka tmv.



jos kummilapsi olis vaikkapa siskontyttö niin antaisin kummitytölle isomman lahjan ja muille pienemmän.

Heh, olenkohan mä teidän lapsen kummitäti ;) Tosin en muista, mitä sain teiltä pari vuotta sitten lahjaksi, hmm? Vaan nyt me ei annettu kummilapsen vanhemmille edes sitä kahvipakettia!



Kummilasten määrän kasvettua minä olen rajannut lahjoja saavaa joukkoa, joten pikkuveli ei meiltä siksi pakettia saanut. Ehkä keskustelemme ensi vuonna suoraan ennen joulua ja pyydän, että ettette muistaisi itse meidän lapsiamme ollenkaan, koska eivät ole edes kummilapsia teille.

Ovat siis eri ihmisiä nämä kummit, eri lasten kummeja. Ei tullut edes joulutervehdystä, ei minkäänlaista.. saati sitten sisaruksille, sitä nyt en edes odota.



sanottakoon vielä, että nuorempi lapsista on vasta 3kk, ensimmäinen joulunsa..



huono tuuri?

Mun mielestä kerroin jo avausviestissäni, että meillä on ollut tapana laittaa lahjat sekä vanhemmille että lapsille, puolin ja toisin. Kummien rahatilanteessa ei tietääksemme ole tapahtunut mitään. Tämä on siis melkoinen suunnanmuutos edellisiin vuosiin.



Ei mulle sillä lahjalla sinänsä ole merkitystä, vaan ajatuksella lahjan taustalla. Kun tuli sellainen olo, että ajatus taustalla ei ole edes kovin hyvä. Silloin kun meillä oli ne kauheat lahjat, oltiin yhteyksissä ystäviin ja kerrottiin, mitä kaikkea on tapahtunut ja että lahjat on kauheita. Tiedän, ettei kaikki ehkä halua kertoa ja ollaanhan me nykyisin aika harvoin enää tekemisissä noiden ystävien kanssa. Siis se suurin harmi tässä koko hommassa on, että mietin, onko ystävät suuttuneet, haluaako ne kenties lopettaa koko ystävyyden ja että tuntuuko niistä ikävältä velvollisuudelta lahjojen laittaminen kummilapselleenkin. Ja harmittaa, kun on yhteydenpito jäänyt niin vähälle viime aikoina, että pitää edes miettiä tällaisia.