Lue keskustelun säännöt.
En haluaisi katsoa lahjahevosta suuhun, mutta...
05.01.2009 |
Mietityttää vähän, onko meidän toisen lapsen kummit suuttuneet meille jostain vai mistähän oikein tuulee... Kummilapselleen olivat laittaneet ihan kivan lahjan, mutta meidän toiselle lapselle ei mitään ja meidän vanhempien lahja oli tyyliin kahvipaketti. Ei me tietenkään mitään erikoista edes odoteta, mutta tuli vaan sellanen olo, että melkeinpä tahallaan oli jätetty panostamatta.
Meillä kyllä itsellä oli pari vuotta sitten ihan kauheat lahjat kaikille, koska kaikenlaista tapahtui elämässä eikä kerta kaikkiaan voimia tai varoja riittänyt kovin kummoisiin. Ja ylipäätään ollaan ajateltu, ettei aikuisille ystäville menevien lahjojen tarvi olla mitään kauhean kallista tai erikoista. Mutta kuitenkin jotain pientä kivaa, jossa olisi ajatusta mukana... Ehkä ei pitäisi tehdä mitään tulkintoja, mutta tuli vaan vähän sellanen tympeä olo...
Kommentit (37)
Itse sain kristalikaulakorun ystävältä ja sekin hajosi päivässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mellä kummit ostaa vaan kummilapsilleen lahjat, ei siis vanhemmille tai kummilapsensa sisaruksille. Ihan ok mielestäni mutta jos teillä on aikaisemmin ollut eri meininki ja nyt kävi näin niin kaipa siinä jotain on...
Sairastelua, rahahuolia, aviokriisi? Ovat vain satsanneet kummilapsen lahjaan ja muut on sitten jääneet. Eikö se ole pääasia kuitenkin että kummilasta ovat kuitenkin muistaneet?
kummilapselleni, muilla perheen lapsilla on omat kumminsa.
niin lasten lahjoja saisi ostaa 8 ja neljille vanhempipariskunnille. Ja omat sukulaiset ja perhe päälle.-Siihen menisi aika ja rahat kokonaan joulukuun osalta.
Mulle ei tulisi MIELEENKÄÄN ostaa muille tai itse odottaa jotain lasten kummeilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me jätettiin lahjalistalta sisarukset pois kun nyt on omiakin ja ei raaski ostaa kaikille. Meidän täyttyisi ostaa 19 lapselle jouluna lahja jos kaikki kummilapsien sisaruksetkin huomioitaisi.
Ehkäpä siis raha-kysymys tämäkin. Ja aikuisia mekään ei lahjota vaikka haluaisimmekin, ei riitä aika eikä raha. En halua ostaa merkityksettömiä lahjoja ja sellaisia ne olisi nykybudjetilla ja ajalla minkä siihen voisi käyttää.
Musta toi on normaalia että lahja ostetaan van kummilapselle, ei sisaruksille. Mulle tuli vähän paha mieli itsellenikin kun tänä jouluna piti jättää muutama ihana lapsi lahjoitta mutta pakko oppia siihen jos meinas omilleen hommata. Muistan kyllä synttäreinä kaikki lapset.
emmekä vanhemmille. Omiakin on neljä. Ostamme aikuisille lahjoja vain omille vanhemmille, isovanhemmille, omille sisaruksille ja toisillemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi sai papaltaan (isän isä) ja tämän avopuolisolta joululahjaksi lastenkirjoja, jotka eivät takuulla ole uusia. Eihän siinä mitään, mutta kun niistä puhuttiin, että tässä "Saaralle" kivoja uusia kirjoja. Vaikka ne näyttivät kellastuneilta, vanhanaikaisilta ja varastossa olleilta, joskin käyttämättömiltä. Painovuodet niissä oli 1986. Tällä pariskunnalla ei ole mitenkään erityisen köyhää eikä tiukkaa, joten miksi ei sitten suoraa voi sanoa, että löydettiin kaapista tai kirpparilta tällaisia, haluaisiko Saara lukea niitä. Tiedän, pienet on mulla murheet.
Ts. minkä tasoiset lahjat teillä on ollut tapana antaa puolin ja toisin? Ja onko aina annettu kaikille perheenjäsenille omansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhoja lastenkirjoja, jostain kustantajan varastoon unohtuneita, niin ihan hyvin voisin ostaa ja antaa eteenpäin, ja kivahan noita olisi saadakin. Minusta käyttämättömiä voi sanoa kyllä uusiksi.
Lapsi sai papaltaan (isän isä) ja tämän avopuolisolta joululahjaksi lastenkirjoja, jotka eivät takuulla ole uusia. Eihän siinä mitään, mutta kun niistä puhuttiin, että tässä "Saaralle" kivoja uusia kirjoja. Vaikka ne näyttivät kellastuneilta, vanhanaikaisilta ja varastossa olleilta, joskin käyttämättömiltä. Painovuodet niissä oli 1986. Tällä pariskunnalla ei ole mitenkään erityisen köyhää eikä tiukkaa, joten miksi ei sitten suoraa voi sanoa, että löydettiin kaapista tai kirpparilta tällaisia, haluaisiko Saara lukea niitä. Tiedän, pienet on mulla murheet.
Kaikki eivät halua rahatilanteistaan toitottaa ympäriinsä. Kulisseja saatetaan pitää loppuun asti, vaikka rahatilanne 0. Ihmiset voivat luulla (vaikkapa kulissien vuoksi), että jollain pyyhkii hyvin, totuus voi kuitenkin olla vallan muuta.
Kenties ko. kummit ovat saaneet tiedon lomautuksista tai irtisanomisesta, sairautta tms.
Joku marmatti vanhoista kirjoista. Eikö ole hyvä asia, että kierrätetään! Minä olisin ylpeä tuollaisista isovanhemmista, jotka antavat jotain käytettyä, mutta käyttökelpoista. Eihän kaiken tarvitse olla uutta! Ja muutenkin koko lahjatouhu on mennyt älyttömäksi. Ei tee enää mieli ostaa lahjoja, jos niistä vaan valitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole koskaan tullut mieleenkään.
Mun pitäs varmaan hommata 40 pakettia....
Miten ennen on mennyt teillä tuo touhu?
Onko sun mielestä mahdollista että on raha/aika- kysymys?
Ostatteko itse kaikille sisaruksillekkin lahjat?
Vaikea on kenenkään tulla päin naamaa sanomaan että nykyään me tehdään sitten näin, muut ei saa lahjoja. Minusta tulisi olla kiitollinen edes siitä että muistetaan kummilasta, itse en odottaisi yhtään enempää.
Eikä sen muistamisen tarvitse olla edes lahja vaan pelkkä muistaminenkin riittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 13 kummilasta sekä 4 omaa lasta. Kummilapsillani on yhdellä yksi sisarus, useimmilla muilla kolme sisarusta ja yhdellä kahdeksan sisarusta. Pitäisikö minun tosiaan ostaa kaikille lahjat???
Ei, ostan kummilapsille jouluna pienen lahjan ja synttäripäivänä vähän isomman. Kummilasten vanhemmille laitan kortin jos muistan.
Itselläni on kaksi kummilasta, tyttö ja poika. Tytön perheeltä olen saanut vuosien varrella vaikka mitä "roinaa" enkä nyt halua olla kiittämätön mutta en haluaisi joutavanpäiväistä tavaraa nurkkiin pyörimään. Viime jouluna sovittiin kahvikakusta koska se on mielestäni järkevämpi lahja kuin parin euron suklaaloota. Ja hyvää oli! Kummitytön veljelle en ole koskaan ostanut joululahjoja ja olen sanonut ettei heidänkään tarvitse ostaa omalle pojalleni mitään. Kummipoikani perheeltä en ole koskaan saanut mitään lahjaa tai joulukorttia enkä edes odota saavanikaan. Hänenkään sisaruksille (3kpl) en ole koskaan ostanut mitään. Enkä osta myöskään vanhemmille. Joulukortit kyllä lähetän joka joulu.
Omalla lapsellani ei ole kummeja mutta muutama läheinen aikuinen sukulaisten lisäksi muistaa pikku paketilla Jouluna ja syntymäpäivinä.
mutta mitenkäs ihmeessä sulle on muodostunut sellainen kuva, että lastesi kummien pitäisi muistaa TOISTA lastanne, saati TEITÄ VANHEMPIA? Sairasta....
on ystävältä kierrätettynä saatu kirja - siis ystävän omasta lapsuudesta. Poikani sai sen yksivuotiaana joululahjaksi, ja ainakin tälle yh-äidille tuli omistuskirjoituksen myötä tippa linssiin. Kirjaa on luettu ahkerasti, huolimatta siitä, ettei meidän "Saaralta" kysytty etukäteen, kelpaisiko hänelle sattumoisin sellainen ja tällainen lahja. Phuhhhuh....
Lapsi sai papaltaan (isän isä) ja tämän avopuolisolta joululahjaksi lastenkirjoja, jotka eivät takuulla ole uusia. Eihän siinä mitään, mutta kun niistä puhuttiin, että tässä "Saaralle" kivoja uusia kirjoja. Vaikka ne näyttivät kellastuneilta, vanhanaikaisilta ja varastossa olleilta, joskin käyttämättömiltä. Painovuodet niissä oli 1986. Tällä pariskunnalla ei ole mitenkään erityisen köyhää eikä tiukkaa, joten miksi ei sitten suoraa voi sanoa, että löydettiin kaapista tai kirpparilta tällaisia, haluaisiko Saara lukea niitä. Tiedän, pienet on mulla murheet.
Ymmärrän hyvin mielipahasi, jos teillä ennen on ollut tapana vaihtaa lahjoja tämän perheen kanssa toisin. Täällä taas kaikki yksinkertaistavat, että saavat päivitellä itsekeskeisyyttäsi. Minun mielestäni lasten kummit ovat usein perheen PARHAITA ystäviä, joiden kanssa vaihdetaan lahjoja, paist kummiudesta, myös siitä ystävyydestä johtuen. Jos te muut olette kovin kaukaisia kummilastenne perheiden kanssa, tai teillä ei ole tapana muistaa ystäväperheitä lahjoilla, niin fine. Mutta meitä muunkinlaisia on.
Olin itse tänä vuonna kovin yllättynyt, kun kummipoikani vanhemmilta tuli pelkkä joulukortti, ja tähän asti olen saanut aina jonkin pienen lahjankin. Ja sain sen joka vuosi jo ennen kummiuttanikin, ystävyyden perusteella. Joten et ole ainakaan yksin näiden tuntemustesi kohdalla. Ehkäpä teilläkin on käymässä niin, että ystävyys on hiipumassa. Näin minä tilanteen omalla kohdallani tulkitsin.
ja vielä vanhemmillekin lahjat niin saisin ostaa 14 lahjaa... eiei
ja huhhuh!
tällä aloituksella kakkaa niskaan. Sorry.