lapsi ei sopeudu hoitoon

Tuollaiset hoitopäivät ovat epäinhimillisiä 2-vuotiaalle.

Missä päin on päivähoitopuoli kunnalla näin hyvällä mallilla, että hoitopaikan vaihto on vain ANOMUSASIA? Mekin jouduttiin eka puoli vuotta järjestämään itse lapselle hoitajia sukulaisista kun ei ollut kunnalla tarjota hoitopaikkaa lapselle...siis muualta kuin paikasta johon en suostunut viemään. Ja molempien lasten kohdalla olen vielä 3 viikkoa ennen töitteni alkua saanut päivähoitovastaavalta vastaukseksi kun olen tiedustellut hoitopaikkaa, että ei ole yhtään paikkaa vapaana. Yleensä on sitten saatu viikkoa/paria viikkoa ennen hoidon aloitusta paikka sieltä mistä on sattunut paikka vapautumaan. Ei valinnanmahdollisuuksia. Että palatkaahan av-mammat maanpinnalle.

Asumme Itä-Helsingissä, mutta lapset ovat hoidossa Meilahdessa. Ihan on vain anomusasia.

ei kaupungin vuokrakaksiota saa 500eurolla eikä me siihen mahduttaiskaan, nytkin tekee tiukkaa 200 neliöisessä omakotitalossa eli oikeesti meillä ois pakko olla vähintään 4 h + keittiö jonka vuokra on täälläpäin min. 1200 e kuussa. ap

Me asumme 90 neliössä kahden lapsemme kanssa ja ei tämän isommasta haaveilla, sillä joutuisimme luopumaan paljosta (mm. minä joutuisin menemään kokoaikatöihin)

Ap kitisee, että 'ei oo rahaa, ei oo tinkimisvaraa, ei oo vaihtoehtoo' mutta ei sitten kuitenkaan muuta perheineen vaikkapa pienempään asuntoon?

Siinähän se lukee jo kertaalleen. Oletko sokea?



Hoitopaikka pitää hakea ajoissa, mieluiten alkamaan elokuusta. Silloin sen saa toiveidensa mukaisesti.

sen voin sanoa että se sopeutuminen voi kestää kuukauden tai kaksikin. kävitkö hänen kanssaa harjoittelemassa hoitoon menoa? meillä tehtiin niin 2 viikkoa ja aloitus sujui ok. mieluummin olisi kotona mutta kun ei voi..

kaverin poika 3v, itki 2 kk päivittäin ja aina vietäessä ja haettaessa sopeutui pikkuhiljaa, mutta nyt tykkää, kun on kavereita. ei siis välttämättä ole hoitopaikasta kiinni ..

Tai itse ainakin olisin aivan sydän karrella, jos olisi tuollainen lapsi jätettävä hoitoon.



Tuli tästä keskustelusta mieleen, vaikka sekin varmasti ikävältä kuulostaa, että ap vaikuttaa ihmiseltä, joka on tottunut saamaan haluamansa. Ja kun nyt on "pakko" käydä töissä, ja "pakko" viedä lapsi hoitoon, niin lapsen on pakko sopeutua.



Aivan selvästi tuo lapsi kuitenkin tarvitsisi jotain hellempää vaihtoehtoa tai loivempaa sopeuttamista. Eli siinä mielessä lapsi ei ole aivan tavallinen lapsi, että tuo sopeutuminen vaikuttaisi olevan selvästi tavallista vaativampaa.



Joten se siis tuli mieleeni, että entä jos ap:lle olisi syntynyt vaikkapa vammainen lapsi, joka vaatisi ympärivuorokautista hoitoa, ja ap:n olisi oltava lapsensa omaishoitajana. Olisiko ap:n siinäkin tapauksessa "pakko" mennä töihin? Ei olisi, sillä se ei olisi edes mahdollista, vaan elämä olisi pitänyt suunnitella uudelleen.



Sitä ajan takaa tuolla vertauksella, että aina asiat eivät mene niin kuin on suunniteltu. Ja ap:n lapsen hoidon aloitus ei nyt selvästikään mene niin kuin on suunniteltu, joten nyt on aika vaihtaa suunnitelmaa.

mieheni ei todellakaan tuo kotiin isoja rahoja. tälläkin palstalla olen monesti kysellyt, että miten pärjätään n. 1600€ kk:ssa. summa koostuu kotihoidon tuesta, hoitolisästä, lapsilisistä ja miehen palkasta.

tuolla summalla saamme maksettua asuntolaina+vastike, bussilippu miehelle, ruoka, vakuutukset, vaatteet, lelut, puhelimet kahdelle, harrastukset (vähän), sairausmenot, sähkö ja opintolainan lyhennykset.

olisi ihan opettavaista nähdä, mihin teillä menee rahaa jos asutte NOIN halvalla isossa talossa! myönnän, että kadehdin neliöitänne!

on pitkä laina-aika, korkoihin ei mene tällä hetkellä kuin 100 e kuussa eli loppulyhennystä ja perusasumiskuluja. eli jos hoito ei lähde sujumaan niin ehkä sitten jään kotiin ja otetaan lyhennysvapaata niin pärjätään rahallisesti. mulle vaan tarjottiin niin upea työ (en itse hakenut) että tavallaan tekis ihan tulevaisuuden takia pitää siitä kiinni. lyhennysvapaita kun ei voi vuosikausia pitää.

ap

miksi lapsi ei sopeudu hoitoon???

Kertooko hoitaja mielellään päivän tapahtumista?

Tsemppiä!Voin vaan kuvitella luinka raskasta on jättää pieni sinne itkemään päiväksi :(

sopeudu, tai siis kyselee mua kaikki päivät itkun lomassa. on siis niin kiintynyt minuun ilmeisesti. hoitaja vaikuttaa ihanalta. hoitaja kertoo jonkun verran tapahtumista, itse vaan tulen näkemään häntä tosi harvoin nyt kun joudun aamulla lähtemään jo klo 7 ja tulen kotiin niin myöhään että mies on jo hakenut.

ap

eli hoitopaikkaa ei saatu mistä pyydettiin, lapsia kuskataan täysin päinvastaisiin suuntiin.



ap

Dumppaat aamuseitsemältä ja näet joskus iltakuudelta? Et tiedä mitä hänen päiväänsä kuuluu?

Haitko ajoissa? Haitko alkavaksi elokuussa?



Vai haitko viime tipassa, kesken kauden? Jos näin, moka on ihan sinun.

että muilla ei ole noita ongelmia, koska muut eivät tunge lasta säilöön epäinhimillisesti?

Yksi vaihtoehto Helsingissä on lyhentää lapsen päivää sillä, että hakee hoitopaikan työpaikan vierestä, eikä kodin.

Minulla on näin. Asumme Itä-Helsingissä, mutta lapset ovat hoidossa Meilahdessa. Ihan on vain anomusasia.

vaikka täällä niin oletetaan.

käyn työssä eri kunnassa eli sieltä ei hoitopaikkaa voi saada. enkä halua riskeerata turhaan lapsen henkeä kuskaamalla häntä turhia ajomatkoja päivittäin. eli yksityisen hoitopaikan ehkä vois saada työpaikan läheltä mut silloinkaan hoitopäivät ei lyhenis kun sitten miehen tarttis ajaa sieltä hakemaan, meidän työpaikat kun ei ole toisiaan lähellä. Täällä ihmisten on hirveen vaikea käsittää toisten tilanteita.

ap

ei kaupungin vuokrakaksiota saa 500eurolla eikä me siihen mahduttaiskaan, nytkin tekee tiukkaa 200 neliöisessä omakotitalossa eli oikeesti meillä ois pakko olla vähintään 4 h + keittiö jonka vuokra on täälläpäin min. 1200 e kuussa. ap

Me asumme 90 neliössä kahden lapsemme kanssa ja ei tämän isommasta haaveilla, sillä joutuisimme luopumaan paljosta (mm. minä joutuisin menemään kokoaikatöihin)

Ap kitisee, että 'ei oo rahaa, ei oo tinkimisvaraa, ei oo vaihtoehtoo' mutta ei sitten kuitenkaan muuta perheineen vaikkapa pienempään asuntoon?

lukea mun viestejä. tässä 200 neliöisessä asuminen on halvin vaihtoehto.

ap

Jos käyt Helsingissä töissä, voit saada ulkopaikkakuntalaisena lapsen silti hoitoon Helsinkiin yksityiseen päiväkotiin. Tai tietenkin myös yksityiselle perhepäivähoitajalle.



Jos lapsesi on noin heikkokuntoinen, miksi ihmeessä hän on ylipäätään päivähoidossa??

Tai itse ainakin olisin aivan sydän karrella, jos olisi tuollainen lapsi jätettävä hoitoon.

Tuli tästä keskustelusta mieleen, vaikka sekin varmasti ikävältä kuulostaa, että ap vaikuttaa ihmiseltä, joka on tottunut saamaan haluamansa. Ja kun nyt on "pakko" käydä töissä, ja "pakko" viedä lapsi hoitoon, niin lapsen on pakko sopeutua.

Aivan selvästi tuo lapsi kuitenkin tarvitsisi jotain hellempää vaihtoehtoa tai loivempaa sopeuttamista. Eli siinä mielessä lapsi ei ole aivan tavallinen lapsi, että tuo sopeutuminen vaikuttaisi olevan selvästi tavallista vaativampaa.

Joten se siis tuli mieleeni, että entä jos ap:lle olisi syntynyt vaikkapa vammainen lapsi, joka vaatisi ympärivuorokautista hoitoa, ja ap:n olisi oltava lapsensa omaishoitajana. Olisiko ap:n siinäkin tapauksessa "pakko" mennä töihin? Ei olisi, sillä se ei olisi edes mahdollista, vaan elämä olisi pitänyt suunnitella uudelleen.

Sitä ajan takaa tuolla vertauksella, että aina asiat eivät mene niin kuin on suunniteltu. Ja ap:n lapsen hoidon aloitus ei nyt selvästikään mene niin kuin on suunniteltu, joten nyt on aika vaihtaa suunnitelmaa.

että menen vielä huomenna töihin ja irtisanoudun? siis jotta olen hyvä äiti? kyllä mä aion työn lopettaa jos se ei tästä helpota mut tosiaanko kahden viikon jälkeen luovutan?

töitä on äärimmäisen vaikea saada ja sanotaanko että tämä on mun unelmatyö joka ei kuitenkaan mene lasten edelle ja olen siitä valmis luopumaan. mutta sitten on turha enää sieltä koskaan töitä hakea. nytkään en hakenut vaan mulle tarjottiin tämä ihana työ. no ehkä mä irtisanoudun siitä mut mieli tekis vielä ainakin viikko yrittää vai mitä mieltä olette?

ap

Jos käyt Helsingissä töissä, voit saada ulkopaikkakuntalaisena lapsen silti hoitoon Helsinkiin yksityiseen päiväkotiin. Tai tietenkin myös yksityiselle perhepäivähoitajalle.

Jos lapsesi on noin heikkokuntoinen, miksi ihmeessä hän on ylipäätään päivähoidossa??

siis mitä?????? mikä ihmeen heikkokuntoinen?

mun ja lapsen välit on ollu äärimmäisen läheiset. ollaan koko 2 vuotta oltu yhdessä yötä päivää, en ole vienyt hoitoon tai käynyt missään (no pari kertaa yksin kaupassa). aina ollaan yhdessä vietty päivät, touhuttu leikitty ja halittu kaiket päivät. mutta hän on normaali terve lapsi joka ehkä keskimääräistä kiintyneempi äitiinsä.

ap

Haitko ajoissa? Haitko alkavaksi elokuussa?

Vai haitko viime tipassa, kesken kauden? Jos näin, moka on ihan sinun.

että mulle tarjotaan työtä, siksi en osannut aiemmin hakea. toki siitä en voi muita syyttää mutta en mielestäni itseänikään.

ap

Olet siis takertunut lapseen hullun lailla, mutta kun vastaan tulee unelmajobi, dumppaat 10 tunniksi hoitoon?

Olen yksinhuoltaja päiväkotin paikka oli pakko ottaa sieltä mistä annettiin, kun omalla alueella oli täyttä. Sieltä työmatkaan menee reilu tunti suuntaansa ja töissä pakko olla se 8 tuntia että saa asumisen (vuokra 800€) ja ruuan maksettua. Palkka 1100€. Mitään tukien en saa vaikka työaikaa lyhentäisin joten muuta mahdollisuutta ei ole kuin 3v:llä reilun 10,5 tunnin hoitopäivät.

Ja jos/kun palkka tippuu työajan lyhentyessä, saat myöskin toimeentulotukea :)

Miksi edes suostut moiseen??

Työmatka reilun tunnin?

Ei hoitopaikkaa omalta alueelta?

Olet siis takertunut lapseen hullun lailla, mutta kun vastaan tulee unelmajobi, dumppaat 10 tunniksi hoitoon?

lapsi jaksaa matkustaa mutta en halua häntä ajeluttaa turhaan liikenteessä. enkä tiedä onko se ruuhkissa seisominen sitten kivaa yhteistä aikaa niin paljon että nyt kannattais taas hoitopaikkaa vaihtaa. Ja en halua dumpata 10 tunniksi, ei ole tahdon asia.

ap