Miksi täytekakku ei tee kauppaansa enää lasten synttäreillä?

se oli Salama McQueen ja todella hyvää ja hienon näköinen.



Ei vaan tykkää, en tiedä miksi.

Inhosin kermavaahtoa ja Jaffaa, ja aivan erityisen paljon inhosin muussattua banaania ja tölkkisekahedelmiä, joita lähes poikkeuksetta silloisin kakkuihin tungettiin. Ja itsetehtyä popcorniahan oli aina tarjolla, enemmän tai vähemmän pohjaan palaneena.



Kolmen lapsen ja aika monien synttäreiden kokemuksella voin todeta, ettei täytekakku monille maistu vieläkään. Yleensä kutsuilla on tarjolla jätskiä tms, kakkua jos on, niin se jää koskemattomana pöytään.

että ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla tavallinen kermakakku ei tee kauppaansa vieraille, mutta maalla kyllä tekee. Tiedän muutaman tapauksen itä-suomesta, jossa kuulemma kakku menee joka kerta kúumille kiville lastenpöydässä.

Meillä on puolet sukua Englannista, joten ollaan totuttu marsipaanikakkuihin. Sellainen perussokerikakku kermavaahdolla ei kyllä suuri makuelämys ole munkaan mielestä.

tosin vuosikymmen oli väärä, olen ollut lapsi 1960-ja 1970-luvuilla. Useampikin epäili, että en osaa tehdä kovin hyviä kakkuja. Siitä tässä ei voi olla kyse, sillä viimeksikin meillä oli aika hieno kakku, ja yhdeksästä synttärivieraasta vain kaksi söi kakkua. Loput sanoivat, etteivät syö täytekakkua, eivätkä siis edes ottaneet ja maistaneet ollenkaan. ap

Oman kokemuksen perusteella sanoisin, että melkeen jokainen ottaa täytekakkua ja suurin osa vielä syö kaiken ja osa tahtoo lisääkin. Eli joko osaan tehdä täytekakkuja tai täällä maalla vielä syödään täytekakkua. Omissa kakuissa käytän kyllä mielikuvitusta ja täytteissä on makua.



Poika tuli tiistaina synttäreitä ja oli pettynyt, kun tarjolla ei ollut täytekakkua. Karkkia ja sipsiä vain. Oli nekin kyllä kelvannut, mutta ihmetteli kakuttomuutta.

Ja kaverin kakuttomat synttärit ihmetyttivät pitkään. Ja meilläkin on käynyt niin, että vieraista tytöt sopivat keskenään syövätkö kakkua vai ei. Kun yksi "suosittu" ei halua kakkua, supattelevat hetken keskenään ja sitten onkin monta, jotka eivät ota kakkua.



Marsipaanista eivät meidän lapset tykkää, kermavaahtoa pitää olla. Itse yritän tehdä riittävän kosteita kakkuja, jotka eivät ole ylimakeita (kostutukseen käytän usein sitruunamehua ja kermavaahdon sekaan laitan rahkaa).

Siis sellainen mehevä suklaakakku jossa ei ole täytettä. Ehkä kostutus vain ja suklaakuorrutus. Siihen on vielä helppo tehdä koristukset, milloin autorata, hämähäkäinseitti tms.

- siis kunnollisia sellaisia.



Usein kyllä ilmoittavat jossain synttäreillä oltuaan, että joko kakkua ei ollut tai se ei ollut hyvää.



Väitän, että nykyisin kakkujentekotaito on ruostunut. Kaupan valmiskakut eivät keskimäärin ole hyviä, leipomosta voi saada hyvän kakun tai sitten ei. Monen omatekoiset kyhäelmät (varsinkin kun tehdään lastenjuhliin, jossa kakulla "ei ole väliä" kun "ei lapset sitä kuitenkaan syö") ovat ihan luokattomia, kuivaa valmiskakkupohjaa, ylimakeaa kaupan hilloa tai banaanimössöä ja ihan liikaa pelkkää kermaa. Kun sitten monet lapset eivät ole muuta kuin huonoa kakkua koskaan saaneetkaan, niin mieleen on iskostunut että kakku on pahaa ja lopulta ei haluta maistaa sitä hyvääkään kakkua.



Meillä on kolmelle lapselle aina ollut täytekakku suurinta herkkua mitä kuvitella saattaa. Synttäreille ja muihin juhliin tehdään isot kakut että varmasti riittää ja niitä syödään vielä seuraavanakin päivänä. Myös vieraat lapset ovat kakkunsa hyvillä mielin syöneet jos ovat sitä alunperin suostuneet ottamaan - joskushan on niitä vieraita joilla on sellainen ennakkoasenne kakkuun, että sitä ei edes haluta maistaa. Monta tuttavaperheen lasta on myös, jotka kyllä syövät kakkua meillä, mutteivät muualla, kun meillä on kuulema niin hyvät kakut mutta muualla pahaa.



Siitä itse kakusta. Meidän lapsiin uppoaa parhaiten ihan perustäytekakku: omatekoinen pohja tiheään halkaistuna ja hyvin mehulla kostutettuna. Väliin esim. omatekoista kevyesti sokeroitua mansikka- ja vadelmasosetta (siis EI hilloa) ja ohuelti kermaa. Kevyehkö suklaakakku uppoaa myös, raskaampi ei. Päälle ohut kerros kermaa, kinuskia, tms. Päällyskoristeet riittävän pieniä, ei mitään hirveää määrää karkkia, marsipaani kelpaa osalle lapsista, osalle ei. Jos haluaa paljon fantasiapäällysiä, niin pitää luvata ettei niitä ole pakko syödä jos ei halua.



Olen huomannut, että monet aikuisten makuun tehdyt kakut joissa on paljon esim. tuorejuustoa, rahkaa, hyytelöitä tai varsinkin alkoholia eivät lapsista ole niin hyviä, ainut poikkeus on jäätelö- tai jäädykekakku, joka kyllä uppoaa. Yksinkertaisuus on siis valttia.

Usein täytekakut eivät ole kovin hääppöisiä maultaan. Ehkä monilla lapsilla on kokemuksia kuivista täytekakuista. Muistan itse lapsuudestani, että petyin monesti muiden synttäreillä siihen, että täytekakku olikin tosi kuivaa ja usein ylimakeaa.

liian märkää täytekakkua, liian märästä tulee oksennus...

Nyt vastaan viestiin joka on ollut vuodet kuopattuna, mutta kun tää googlella löytyi, niin pakko vastata!



siis tää on viimeinen kerta, kun teen lapsen syndeille kakkua! Muutaman kerran on jo kokeiltu aina eri tyyppisellä kakulla, mutta syömättä jää penskoilta! Sitä otetaan, mutta

a) Maistetaan ja sitten jätetään loput

b) ei edes maisteta, vaan jätetään koskemattomana lautaselle



Vain pari lasta söi palansa loppuun. Aikuisvieraat kyllä syö mielellään, mutta penskoille en enää edes tarjoa!



Mistä ihmeestä moinen?!? :O

Mihin vertaat? Lapseni täyttää tänä vuonna 17 ja hänen synttärikutsuillaan täytekakku kävi jokseenkin huonosti kaupaksi. Rupesin sitten tekemään simppeleitä jäätelökakkuja...

enkä erityisemmin välittänyt kakusta syntymäpäivillä. Muistelisin, että toki kohteliaisuudesta vähän otin mutta mielestäni useimmat kakut (esim banaanitäyte, persikka ja kirsikkakoristeet olivat aika hirveitä). Kun olin vähän isompi sain sovittua äidin kanssa, että kaverisynttäreillä tarjotaan jäätelökakkua (siis jäätelöpaketin jäätelö muutamalla karkkikoristeella) ja vain sukusynttäreillä täytekakkua. Tänä päivänä arvostan vallankin itsetehtyjä kakkuja mutta ehkä kuitenkin parempiakin herkkuja kuin täytekakku (ja vallankin jos puhutaan valmiskakuista) on olemassa jos ihan rehellisiä ollaan.



Sipsejä ainakin tarjoiltiin kyllä 80-luvun synttäreillä, joilla itse olen ollut. Popcorneista en tiedä kun en niistäkään pitänyt lapsena.



Mutta en tiedä vastausta kysymykseesi. Kyllä varmaan vieläkin joillekin lapsille kakku maistuu, ainakin omalle taaperolleni sillä saa sokeriherkkuja todella harvoin. Varmaan sitten kun enemmän herkkuihin tutustuu voi kakusta mennä hohto.

Mulla ainakin kesti aikuisikään asti, että alkoi täytekakku maistua. Varsinkin liika kermavaahto ja kuivuus tuntuivat silloin suussa pahoille. Sellaisesta "buttercream"-päällysteisestä kakusta muistan kyllä tykänneeni jos sitä sai.



Nykyäänkin täytekakun pitää olla joko jotain suklaata tai sitten tuoreilla hedelmillä/marjoilla ja hyvin kostutettu. Siis että on sen makeuden lisäksi vähän happamuutta, tai sitten esim. kahvin tai tumman suklaan tuomaa makua, ei pelkkää sokeria.

järjästät synttärit niin siinä pitää tosiaan kuunnella kaikkien Nico-Petterien vaatimuksia!



Te vanhemmat teette itsestänne vaan hölmön. Pitääkö nykypäivänä aina olla sitä ohjelmoitua ohjelmaa jne. Lapset eivät siis synttäreilläkään osaa enää itse leikkiä keskenään?



Juu ennen nautittii siitä täytekakustakin, mutta nykypäivänä kaikki pitää olla jo pienestä pitäen säihkettä ja kimallusta! Toimintaa, toimintaa jne. mitään ei itse osata leikkiä. Kakut ei kelpaa ym. eli pitää alkaa kysellä jo hyvissä ajoin vanhemmilta, että mikäs teidän lapselle maistuisi?

Olet hyvä kehumaan itseään.

MINUN kakkua syödään ja vau pisteet MINULLE.

Vau! Pisteet sille joka tuon teki! t. animefani

teen ammatikseni kakkuja ja oikeesti... mitä te oikein ajattelette. Ostetaan valmispohjia, laitetaan väliin kermaa ja säilykepersikoita. Tai kuvitellaan että osataan tehdä kinuskia.

Vähän mielikuvitusta peliin. Kakkupohjia muutama ja sitten vaan leikataan tietyn malliseksi ja ohut marsipaani päälle, ja tarjolla on esim junakakku ja menekki on taattu.

Lapsetkin, jotka eivät syö marsipaania kun näkevät kauniin kakun, yhtäkkiä kakku onkin lähes kokonaan syöty.

Ne marsipaanikakut vasta kuivia ja mielikuvituksettomia ovatkin.

Vaikka niitäkin joutuu töissä (valitettavasti) tekemään.

Jos oikea kondiittori olet, niin tiedät myös sen että nykyään on erilaisia kakkuvuokia joilla tehdä jo suoraan kakusta eri muotoinen. Ja marsipaanille (yöööök) on eri vaihtoehtoja, sitä pahvin makuista kuraa en syöttäisi koirallenikaan (ja edelleen valitettavasti joudun niitä marsipaani hirvityksiä tekemään).

Mutta totta tuossa tekstissä on se, että nillä valmiskakkupohjilla ei saa mitään muuta aikaiseksi kun nirsoilevia lapsia. Ne pohjat on sellaisia kumisia natkuja (kyllä, erotan kaupan valmispohjan itsetehdystä) ja aivan järkyttävän makuisia.

Ja tokihan meilläkin on käynyt näitä jotka eivät ole halunneet kakkua syödä, mutta koska ovat lapseni kavereita, tietävät että meillä on sääntönä että tarjottavaa pitää maistaa. Melkein kaikki ovat syöneet palansa ja pyytäneet lisääkin=D , kahta poikkeusta lukuunottamatta, mutta sen perheen vanhemmatkin ovat ihme nirsoilijoita.

Lapsille ei kelpaa enää mikään tylsä täytekakku kun ovat tottuneet muuhun ja mikäs siinä...meillä kyllä lapset syövät täytekakkuakin.

ja ovat kyllä tosi karmeen makusia verrattuna kunnon kermatäytekakkuun. Lapset tykkää enemmän kermakakusta missä välissä marjoja.

että ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla tavallinen kermakakku ei tee kauppaansa vieraille, mutta maalla kyllä tekee. Tiedän muutaman tapauksen itä-suomesta, jossa kuulemma kakku menee joka kerta kúumille kiville lastenpöydässä.

ja muutenkin taitaa olla nykyään niin, että sen kakun pitää olla sellainen extremekakku, missä on suurinpiirtein animaatiofilmit pyörimässä ja nestekidenäyttö, että nykyajan mukuloille kelpaisi. Mammat kilpailee, kenellä on erikoisin kakku ja hienoimmat lahjat vieraille.

Lapset on lapsia ja jos heidät on siihen totutettu niin ei enää kelpaa tavallinen kakku ja jaffa ja sipsit ja aasin hännän piilotus.

Pitää olla megakakku ja vieraille parinkympin lahjat ja pomppulinna ja jännitystä ja vaarallisia tilanteita, että kelpaa.