Lue keskustelun säännöt.
Puheterapeutti ihmetteli kun lapsemme on vielä kotihoidossa - tulipa taas paha mieli...
19.11.2009 |
Kävimme 4-vuotiaan lapsemme kanssa puheterapeutilla arviossa lapsen puheesta puuttuvien muutamien kirjainten vuoksi. Kun tuli puheeksi, että lapsi on vielä kotihoidossa (lapsella on myös 1,5-vuotias nuorempi sisarus), niin puheterapeutti kysyi minulta, että et sitten ole ajatellut laittaa lapsia päiväkotiin, kun sieltä saisi niin paljon kaikkia kivoja virikkeitä... Menin ihan hiljaiseksi, kun en ollenkaan ollut tällaista kommenttia osannut odottaa. Lapsi käy kuitenkin kahdesti viikossa kerhossa ja tapaa pihapiirissä ja puistossa ikäisiään lapsia ja saa askarrella, piirtää ja ulkoilla kotonakin, joten hieman jäin miettimään, että mistäköhän tärkeistä virikkeistä lapsi nyt sitten jää paitsi. Ja pahoitin kyllä mieleni tuosta kommentista, josta itselleni jäi vähän sellainen maku, että kotona lapset vain tylsistyvät eivätkä saa ollenkaan toteuttaa itseään niinkuin päiväkodissa.
Meillä on mieheni kanssa sellaiset työt, että pystymme sumplimaan työaikamme niin, että voimme hoitaa lapset kotona ja mielestämme tämä on ollut meille ihana ratkaisu. Nyt kuitenkin rupesi hiukan mietityttämään, että onko nyt tosiaan niin, että 4-vuotiaan pitäisi jo olla päiväkodissa huolimatta siitä, että pienempää sisarusta hoidetaan yhä kotona. Jääkö lapseni oikeasti jostain paitsi, ja jos jää niin mistä?
Kommentit (41)
Tässäpä teille sitten puheterapeutin mielipide asiaan. Itse suosittelen kyllä päiväkotia kotihoidetulle lapselle, jonka kielen ja/tai puheenkehitys on viiveinen. Ei siitä tarvitse potea syyllisyyttä tai huonoa omaatuntoa vanhemman, koska todellakaan tarkoitus ei ole syyllistää vanhempia ettei lapsi kotona kehittyisi hyvin. Tietenkään mikään ei korvaa läheisyyttä ja vuorovaikutusta kotona. Mutta. Lapsiryhmässä toimiessaan lapsi saa kielellisen mallin samanikäisiltä lapsilta. Lisäksi päiväkodissa on usein isompia ja pienempiä lapsia. On ihan eri asia puuhailla vanhemman kanssa kotona (jonka aika usein menee sen pienemmän sisaruksen hoitoon) kuin olla strukturoidussa päiväkotiympäristössä, jossa rikastutetaan lapsen kieltä ikätasoon suunnitelluin pelein ja leikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin nuoret takertuu tuohon, kun eivät muutakaan osaa.
tätä ketjua läpi,
mutta totean vain omasta kokemuksetamme että puheterapautti on kuitenkin ammattilainen ja pystyy objektiivisesti katsomaan tilannetta.
Tosiasiahan on, että mitä pidempään pidät noin vanhaa lasta kotihoidossa, sitä vaikeampaa ryhmässä toimiminen ja uuden oppiminen tulee hänelle olemaan. Päiväkoti ei ole mikään paha mörkö, vaan parhaimmillaan lasta sosiaalisella tavalla valtavasti tukeva paikka. En kannata alle 3v. päiväkotihoitoa, mutta jo yli 3v. mielestäni tarvitsee ikäistensä seuraa ja ryhmässä toimimista. kaksi kerhopäivää viikossa riittävät toisille, toisille ei.
Tottakai teet niinkuin parhaaksi näet, ja älä nyt ainakaan tästä innostuneena virikepaikkaa lapsellesi järjestä..sanoinpahan vain oman mielipiteeni asiaan.
ja puheenkehitys tapahtuu leikki-ikäisellä kuin itsestään, päiväkodin myötä- usko pois.
Ei kannattaisi myöskään viljellä mielipiteitä "eipä tuo nyt kovin vakavalta kuulosta jo puuttuu muutama kirjain..". Äänteiden puuttuminen, etenkin useamman äänteen, on usein merkki kielellisestä, fonologisen tason ongelmasta, eli äännejärjestelmän ongelmasta. Tämä ilmenee puheen puutteina. Toisinaan voi olla kyse myös ihan motorisesta kypsymättömyydestä, liian tiukasta kielijänteestä tms, mutta useimmiten jos L on j tai n, K on t tms, kyse onkin kielellisen tason ongelmasta eikä puheen motoriikasta. Fonologiset ongelmat puolestaan voivat huomiotta jäädessään kumuloitua kouluiässä lukivaikeuksina.
tuossa isässä muutama "kirjain".
Esikoinen on nyt koulussa, menestyy loistavasti ja se puheterapeutin hampaisiin joutunut kuopuksenikin puhuu nyt ihan ikätasoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei neuvolan henkilökunnan pääajatuksena ole suinkaan se, että vanhemmat ovat vastuuttomia ja mistään tietämättömiä jotka eivät ymmärrä lapsensa parasta. Päin vastoin. Vanhemmuus on toki arka alue ja helposti vinkit ja neuvot otetaan arvosteluna. Usein myös oman lapsen ongelmien ääneen sanominen on niin iso shokki, että syyllinen täytyy löytää. Siispä se on se idiootti puheterapeutti. Tai idiootti terkkari.
Meillä on 5-vuotias lapsi, jolla on juuri esim. L->j, s-vika, r puuttuu jne. Oli mielenkiintoista lukea kommenttisi. Lapsemme on päiväkodissa kuntotuksellisista syistä puheterapeutin lähetteellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä kumma siinä on, kun niitä päivähoidon virikkeitä ylistetään joka paikassa!!!??? Alkaa pikku hiljaa rasittaa, kun missään ei arvosteta sitä, että vielä tässä ajassa joku vanhempi haluaa ja pystyy hoitamaan lapsensa kotona kaikessa rauhassa. Ei hoitoaikoja, ylimääräistä hälinää ja stressiä, ei räkiviä lapsilaumoja ympärillä, aina joku joka ottaa tarvittaessa syliin, aikaa kasvaa ja kehittyä tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Hiiteen tuollaiset terapeutit ja niiden tökeröt kommentit!
Voiko tollasesta edes loukkaantua? Me käytiin pojan kanssa myös 3 vuotiaana putella ja pute monta kertaa jaksoi jauhaa että pitäisi laittaa päiväkotiin, minä kun olin kotona en olisi millään halunnut laittaa, mutta sitten jossain vaiheessa oli pakko. Lapsi alkoi puhumaan melkein HETI kun pääsi päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...lapselle KAIKKEIN tärkeintä on lämmin syli ja sitä ei tänä päivänä päivähoidossa ehditä/pystytä valitettavasti tarjoamaan! Ole huoleti, ei todellakaan jää mistään paitsi varsinkin kun on pienempi sisarus jonka kanssa sitten joutuu jakamaan asioita...
on mielestäni hyvä juttu ja tarjoaa kivasti muutakin virikettä ja sosiaalista ympäristöä kuin koti. Sille sylillekin jää oikein kivasti aikaa jos aamupäivisin käy kerhossa joitakin kertoja viikossa.
miksei sanonut että lapsi käy kerhossa kahdesti viikossa. Ihme herkkänahkaisutta.
että oma vanhempi on silti lapsensa paras asiantuntija. Neuvola ja puheterapeutti vain auttaa kasvatustyössä.
Idiootit puheterapeutit taas eivät pysty edes siihen.
Meillä lapsi ei mennyt päiväkotiin, koska sairasti pahaa astmaa. Minun arvioni oli, että lapselle on parempi olla kotihoidossa ja kerhoilla kuin mennä päiväkotiin ja sairastaa 3 viikkoa neljästä.
Hyi minua, kun kehtasin ihan itse arvioida lapseni tilanteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että menevät päiväkotiin jos puheen kehityksessä on ongelmaa.
Tuttavani poikaa ehdotettiin pantavaksi päiväkotiin josta kotiäiti veti herneitä nenään mutta onneksi laittoivat sinne.
Pojalla asperger-piirteitä, puheesta ei tahtonut saada selvää muut kuin kotiväkensä ja poika oli tuolloin neljä.
Jälkeenpäin äiti oli tyytyväinen ratkaisuun koska huomasi lapsensa edistyvän. Lisäksi lapsen luona päiväkodissa kävi joku kuntouttaja.
on paljon päiväkoti-ikäisiä kavereita, eikä yksikään heistä ole kielellisesti oman lapseni tasoinen.
Itseasiassa usein ihmettelen kuinka huonosti monet vielä tuossa iässä puhuvat ja kuinka suppea sanavarasto heillä onkaan.
Luulisi, että puheterapeutin koulutuksella ymmärtää lasten olevan yksilöitä ja perheiden valmiuden tarjota virikkeitä erilaisia.
t. äiti jonka lapsi ei mene edes eskariin
ps.onneksi ei ole mitään asiaa puheterapiaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli 3 vuotta täyttävä poika, joka ei vielä puhunut ja hänellekin suositeltiin päiväkotia. Ja poika oli siis jo sitä ennen hoidossa ringissä, jossa oli yhteensä 3 pientä lasta + hoitaja.
PÄiväkotia nyt vain suositellaan puheongelmaisille lapsille, niin se menee.
Toiset selvästi kaipaavat enemmän kavereita ja aktiviteettia. Jos lapsesi vaikuttaa tyytyväiseltä kotona, hyvä niin!
Musta eskarista on kyllä selvää hyötyä lapselle. Muuten koulun aloitus saattaa olla liian iso hyppäys.
sanoisin, että päivähoito ei ole lapselle tarpeellista, jos pystyy hoitamaan lapsensa kotona. Erittäin hyvin ehtii oppimaan ryhmässä toimimista ja päiväkodin rutiineja vasta eskarissakin! Älkää siis turhaan kiirehtikö, jos tuntuu siltä, että kotona sujuu hyvin. Kerho ja pari harrastusta on vähintäänkin tarpeeksi alle kouluikäiselle.
...lapselle KAIKKEIN tärkeintä on lämmin syli ja sitä ei tänä päivänä päivähoidossa ehditä/pystytä valitettavasti tarjoamaan! Ole huoleti, ei todellakaan jää mistään paitsi varsinkin kun on pienempi sisarus jonka kanssa sitten joutuu jakamaan asioita...
Miksi siis pahoitit mielesi, en ymmärtänyt? Joku oli eri mieltä kasvatusasioista kuin sinä, siksikö?
Kannattaa kyllä miettiä lapsen päästämistä tarhaan puolipäiväiseksi jo ehkä vuotta ennen eskariakin, koska kyllähän ryhmässä oppii toimimaan vain olemalla siinä säännöllisesti. Ja ryhmädynamiikka ja sosiaaliset taidot ovat ne tärkeimmät kouluun mentäessä.
t. puolipäiväisen tarhalaisen ja pikkukoululaisen kotirouvaäiti
Mielenkiinnolla luin myös puheterapeutin kommentit. Meilläkin pojalta puuttui 4-v r ja s, ja käytiin puoli vuotta puheterapeutilla, mutta ei meille kyllä päiväkotia väläytetty missään vaiheessa. Olen kotona nyt 1,5-v, 4-v ja 6,5-v kanssa myös siten, että sumplimme miehen kanssa työajat niin, että kotihoito onnistuu.
Kyllä toi kotihoito/päivähoito-asia myös riippuu todella paljon lapsen luonteesta. Musta on huvittavaa kun päiväkotia tarjotaan ratkaisuksi ongelmaan kuin ongelmaan, eikä kukaan tunnu kyseenalaistavan sen "parantavaa" voimaa. Kyllä mä tiedän varsin monia lapsia, joilla on pahoja puhehäiriöitä, jotka ovat yksinäisiä, jotkut aggressiivisia, jotkut kiusaajia, joitain taas kiusataan, vaikka ovat päiväkodissa. Eivätkä todellakaan sen kummemmin näissä asioissa edistyneet vaikka useampi vuosi päiväkotia jo takana ( löytäneet kavereita, oppineet toimimaan ryhmässä, oppineet puhumaan), vaikka päiväkodinhan pitäisi auttaa asiaan kuin asiaan. Ja moni asia, johon päiväkoti " tuo avun", tapahtuisi ihan omalla painollaan kotioloissakin.
Esim. oma esikoiseni oli todella arka ja ujo 4-vuotiaaksi asti. Mutta kesän aikana kun hän oli neljä, hän muuttui kuin eri pojaksi, ja on sen jälkeen ollut todella reipas ja avoin lapsi. Jos hän olisi ollut päiväkodissa, se olisi aivan varmasti ollut päiväkodin "ansiota", vaikka kyseessä oli vain lapsen kypsyminen.