Hävettäisikö sinua, jos äitisi kysyisi että mitä haluat joululahjaksi

Tiedän, että äiti aidosti haluaa ostaa minulle jotakin, joten miksei siis jotakin, mitä todella haluan/tarvitsen? Turhalla krääsällä en tee mitään. Näin meillä on aina menetelty! Joskus annan monta eri vaihtoehtoa ja saa itse miettiä niistä sopivimman.

yleensä pyydän kausikortin harrastukseeni

Herranen aika, kenelle sitä nyt toiveita voi sanoa, ellei omalle äidille? Tosin vastaan usein, ettei tarvita mitään, koska ei oikeasti tarvita. Se kyllä tarkoittaa äitille sitten sitä, että saamme rahaa lahjaksi.

Parempi niin kuin että ei sano mitään ja sitten toinen ostaa mitä sattuu tarpeetonta sontaa

Kyllä oman äidin kanssa on sellaisissa väleissä, ettei turhia tarvitse kursailla ja teeskennellä Olen monesti sanonut, ettemme tarvitse mitään, mutta kun toinen sanoo, että ostaa silti jotain, olen koitanut keksiä jotain. Yleensä jotain kulutettavaa tai astioita tms.



Olisi kiva saada joskus yllärilahja, mutta en halua aiheuttaa toiselle sitä vaivaa, että joutuu miettimään. Äitini tuntien häntä ei ollenkaan viehätä lahjojen miettiminen ja valkkaaminen ;)

kysy mitä kaipaisimme tai tarvitsemme ja joka joulu ostaa jotain KALLISTA, äärettömän tarpeetonta ja epäkäytännöllistä. Omat vanhempani kysyvät aina mitä tarvitsemme ja joulupukki tuo sen.

parempi, että kysyy, kuin että ostaisi jotain turhaa (kun kuitenkin jonkun lahjan hankkii). Tänä vuonna pyysin kirjan ja viime vuonna muistaakseni yöpuvun.

Vanhempani kysyvät joka vuosi, eipähän näin tule turhaa krääsää nurkkiin pyörimään.

Miehen ja mun vanhemmat ja sisarukset kysyy toiveita ja ostaa sitten jotain toivottua. Musta (ja heistä) paljon järkevämpää ostaa jotain hyödyllistä ja toivottua, kun ylimääräistä krääsää tavaroita pursuavaan kotiimme. Isälleni teemme jopa joululahjatoivelistan paperille, kuin joulupukille konsanaan, koska hän itse niin toivoo :)

Meillä tehtiin jokunen vuosi takaperin sovinto, että yksi lahja annetaan aina yhdeltä ihmiseltä yhdelle ihmiselle. Ja sen lahjan saa kukin itse toivoa, mitä tahtoo. Juuri siksi, ettei tule mitään turhaa ja krääsää, joka sitten kerää pölyä varaston nurkassa. Ja miksi en kehtaisi?

Vastaan rehellisesti mitä kaipaillaan, myös anopille, kun kysyy. Usein jotain astioita tms.



Ostan itse henkilökohtaisemmat jutut, niin saan tasan sen mitä haluan.

En ole ajatellutkaan, että pitäisi hävetä.



Oikeesti en halua mitään, mutta jos hän välttämättä haluaa jotain ostaa, niin sanon, että jonkun kirjan. Yleensä sitten tuleekin joku kiinnostava kirja.

Etukäteen kysyminen on ollut jo vuosia tapana, tosin nyt osaa jo aika hyvin itsekin ostaa sopivia lahjoja: lahjakortteja kampaajalle, kosmetologille, tiettyä astiasarjaa tms.