Eroon yöllisestä maitopullosta yms. uniasiaa!
Parikin kysymystä joihin kaikki neuvot tarpeen!
1) Tyttömme 1v 4kk edelleen halajaa yöllistä maitoa (ja vain lämmitetty kelpaa). Yhessä vaiheessa yöjuominen väheni kertaan per yö mutta viimeinen kuukausi on taas ollut yhtä hulinaa, maitopulloa saa käydä täyttämässä kolme-neljä kertaa yössä. Syö hyvin päivällä, ja päivällä juo vain normaalista mukista/nokkamukista. Tuttipulloa saa vain mennessään päikkäreille ja iltaunille. Tyttö on saanut tuttipulloa vastasyntyneestä rinnan lisäksi, tissistä hän vierottui ihan itsenäisesti vuoden iässä.
2.) Tyttö on nukkunut perhepedissä pienestä pitäen, omassa sängyssä nukkuminen on ollut iso ongelma. Nyt alkaa ongelman tuottamaan se, ettei meinata kaikki mahtua samaan parisänkyyn kun tyttö on todella rauhaton yönukkuja; potkii, kiipeilee, pyörii, möyrii, läiskii, vetelee tukkaa, pussailee ja työntää sormea nenään jne. Hän menee ihan hyvin omaan pinnikseen nukkumaan illalla, mutta jotenkin sitten aistii kun menemme miehen kanssa (yleensä pari tuntia hänen nukahtamisen jälkeen) nukkumaan, vaikka mennään hipihiljaa. Ja sitten alkaa rumba; kitinää kitinää kitinää, huutoa ja itkua, joka ei MILLÄÄN lopu. Ainoa keino saada tuo huuto veks on nostaa tyttö sänkyymme, eli antaa hänelle se mitä hän haluaa.
Mulla alkaa olla selkä romuna S-kirjaimena nukkumisesta, ja miehellä on unirtymi ihan pyllyllään. Hän on se ketä nousee maitopulloa hakemaan yleensä. Sitten puol viiden maissa hän ei saa enää unta kun tyttö on niin hyppyyttänyt.
Pari kertaa hän on itse nukahtanut herättyään elämöitsemään, mutta aika harvinaista se on.
Mitä ihmettä tehdä? Kaikki neuvot ovat tervetulleita!!
Kommentit (8)
Minulla on nyt 1v2kk tyttö, jolle annoin myös yömaitoa kerran yössä aika pitkään tuohon vuoden ikään saakka. Mietiskelin silloin että millonkahan pullon saa pois ja olin asiasta huolissani. ajattelin että jos hän yhdellä pullolla pärjää yössä ja sen vaatii nälkäänsä niin hetken sitä vielä tarjoan. sitten se kuitenkin reissussa ollessa jäi kerran pois enkä enää sen jälkeen sitä hakenut vaan annoin pelkkää tuttia ja se meni sillä. On kyllä helpottanut huomattavasti.
Vauva-aikana hän nukkui vieressämme 4kk ikään saakka omasta halustani kun en jaksanut yöllä nostella sängystä toiseen syömään jne. Sitten kun alkoi pyöriä, totesin että parempi siirtää omaan sänkyyn. Olin vain päättäväinen ja peittelin hänet sinne. Olen jatkossa huomannut, että meidän neiti ei peitosta paljon välitä, mieluummin nukkuu tai ainakin nukahtaa ilman.
Nyttemmin olen siirtänyt sängyn kauemmas omastamme enkä joka tuhinaan nouse. Iltaisin rutiiniksi on muodostunut (vaikkei varsinaista samaa aikaa nukkumaanmennessä olekaan) että pestään hampaat, kannan hänet sänkyyn ja laulan iltalaulun. samalla laitan verhot kiinni ja jätän hänet sitten sinne. Yleensä nukahtaa siihen hyvin ja lähden vain huoneesta samantien pois. jos kuitenkin menemme yhtä aikaa nukkumaan, hän usein nousee sängyssä huutelemaan. Viimeksi eilen totesin / karjasin topakasti omasta pedistä "NYT PÄÄ TYYNYYN" ja hän painoi pään sinne ja pian nukahti. Ehkä johtuu siitä että sinnikkäästi jossain vaiheessa tätä lausetta hänelle hoin ja päätä painoin tyynyyn enkä ottanut viereen. Vieressä hän vain pyörii ja nousee istumaan.
Toivotaan että jaksat pari-kolme yötä huutoa etkä ota enää viereen, vaan hän tottuu sitten olemaan omassa sängyssä. Ei se lasta vahingoita, vaan antaa turvaa kun ei kaikkea anneta periksi. tietysti sitten oikeassa hädässä lasta pitää auttaa jos on kipeä tms. mutta ellei ole mitään vaivaa niin pitää pysyä kovana!
Moi,
meillä nyt 1v10kk poika
Yömaidot ja heräämiset loppu kun vaihdettiin veteen. Se on lohtuna edelleen jos herää itkien tms.
Kysymys. Poika nukahtaa vain meidän väliin. Jos isä vielä ei tullut sänkyyn, on mahdotonta nukuttaa poikaa. Ei puhettakaan että nukahtaisi omaan sänkyyn. Sinne kannetaan aina kun on nukahtanut. AIka rankkaa, sillä omaa aikaa ei ole kun nukahdetaan aina lapsen kanssa. Me nukahdetaan "liian aikasin" ja poika liian myöhään.
Onko liian vanha "unikouluun", eli pakottaa nukahtamaan omaan sänkyyn? Ja miten se sitten tehään. Miten mä pystyn kuuntelemaan sen itkua, sydämestä ottaa. Äitiiiii äitiii.
Kiitos!
Meillä jouduttiin kanssa olemaan tosi tiukkoina noiden yöhulinoiden kanssa 1-2v. Samaten meidän poika huusi sitä pulloa paljon öisin.
Huomasimme sen asian nopeasti että piiruakaan ei voi antaa periksi tai muuten hulinointi jatkuu vain pahempana.
Jouduimme myös pitämään silloin unikoulua nukahtamisen kanssa. Oli se kyllä rankkaa kuunnella sitä surkeata itkua. Mutta ajattelin että se kuitenkin on lapsen omaksi parhaaksi.
Eli istuin pojan sängyn vieressä parikin tuntia enkä puhunut hänelle mitään. Mutta olin kuitenkin lähellä ja poika tiesi sen. Kolmen illan jälkeen poika alkoi nukahtamaan itsekseen.
Sitten annoimme ajan kulua noin kuukauden ja siirsimme pojan omaan huoneeseen nukkumaan. SEn jälkeen yöt rauhoittuivat kokonaan. Oli yllätys että omassa huoneessa poika nukkuikin paremmin mitä meidän huoneessa.
Nykyään kun poika on 2v10kk hän menee aina reippaana poikana omaan sänkyyn ja nukahtaa sinne itsekseen.
Kipeänä ainostaan saa tulla viereen nukkumaan.
Eli hermannille. Ei ole myöhäistä pitää unikoulua, usko pois kun muutaman illan jaksat niin sen jälkeen helpotus on todella suuri :) Aina vain kannatte omaan sänkyyn takaisin, jos sieltä karkaa. Parilla ekalla kerralla sanotte hyvää yötä ja sen jälkeen ette enää puhu mitään, viette vain sänkyyn ja peittelette. Siinä lapsi oppii että nyt nukutaan eikä seurustella. Jos jäätte sinne höpisemään niin lapsi käyttää sen nopeasti hyväksi ja karkaa vain enemmän..
Tsemppiä kaikille asian kanssa painiville.
Hermy ja poju 2v10kk
kuulostaa niin samalta tuo yöllinen juonti ja vieressä nukkuminen. Sitähän se on että periksi on annettu, jotenkin tiedostan sen jopa itsessäni. Olen päättänyt itse yrittää molempien tapojen lopettamista,että omakin uni parantuisi ja sitä kautta jaksaisi päivät =)
Elizabeth Pantleyn kirjasta voisi olla apua, siinä lapsi saadaan nukkumaan yöt ilman että täytyy itkettää. Eli vaihtoehtoja on, niille vanhemmille jotka eivät halua itkettää/huudattaa lapsiaan.
Minusta itkettämistä olisi muuten hyvä välttää ja edetä sillai kun lapsi haluaa, eli antaa nukkua vieressä (läheisyyden kaipuu!) ja syöttää öisinkin niin kauan kunnes oma-alotteisesti lopettaa. Jos itse siis jaksaa. Olin itse siinä pisteessä että en olisi enää jaksanut ja harkitsin jo unikoulua mutta luin sitten siitä miten itkettäminen on turhaa ja voi traumatisoida lasta, joten asennoiduin sen jälkeen vähän uudelleen.. Ja annoin suosiolla periksi lapselle, pääsi viereen ja saa syödä öisin koska haluaa ja minulla on nyt tosi hyvä mieli siitä että teen sen mikä saa hänet tuntemaan itsensä turvalliseksi. Kovin pienen ajan ovat lapset pieniä ja tarvitsevat näitä juttuja. Tutkimusten mukaan lapset joiden turvallisuuden- ja läheisyydentarve täytetään pienenä kasvaa luottavaisia ja tasapainoisia aikuisia. En oikein usko siihen että lapsi tuntee turvallisuutta vanhemman kanssa joka on "kova" ja vähät välittää lapsen sydäntäraastavasta itkusta, kyllä itselleni ainakin tulisi aika karmea olo sellaisesta...
Ehdottomasti olen sitä mieltä, että lopettakaa se yösyöttö.. tyttö ei sitä juomaa oikeasti enää tarvitse yli yksi vuotiaana.
Oma 1v tyttömme oli myös tottunut saamaan maitoa joka yö, ja mitta tuli täyteen joulun alla.
Lopetimme kokonaan kertaheitolla maidon annon.
1. yö tyttö itki 2h. "tassuhoidolla" istuin siinä vieressä silittämässä, menin vähäksi aikaa toiseen huoneeseen, palasin ja silitin jne. tarjosin myös vettä ja kuuntelin sydäntäsärkevää huutoa.. ja lopulta se loppui ja tyttö jatkoi unia.
2. yö, tyttö heräsi, tarjosin vettä ja parin imaisun jälkeen hän jatkoi uniaan..
Eli näin helpolla päästiin.. Ja suosittelen ehdottomasti unikoulua teillekkin. Netistä löytyy hyviä ohjeita tassutteluun, jotta tälläinen "turha tapa" saadaan kitkettyä pois.
Normaalisti muutos voi viedä about 3 yötä, jolloin pelisäännöt kannattaakin sopia isän kanssa valmiiksi. Yksin tuota on ehkä vähän vaikea tehdä.
Tsemppiä.
neiti 2v nukkuu omassa huoneessa omassa isojen tyttöjen sängyssä.
nukutustapamme:
viedään sänkyyn takas jos pois tulee ja sanotaan nyt nukutaan on yö, annetaan pusut ja mukista tilkka maitoa. koska pullot lähti edellispäivänä kun kaatoi maidot sänkyyn.
yöllä:
saa maitoa jos itkee mutta vain mukista ja kun on saanut kulauksen niin nukahtaa. ( siis ihan tapa vain ) halitaan jos haluaa mutta nukkuu omassa sängyssä.
samasta syystä mistä aloittaja puhui... isin ja äitin tökkimisestä.
aamulla:
saa tulla pötköttään viereen ja halimaan. siinä maataan jonkun aikaa :))
Ensimmäiseen kohtaan eli yölliseen maidon juontiin. Olet varmasti kuullut jo monelta taholta että reilusti yli vuoden ikäinen ei tarvitse yöllä maitoa ravinnon tarpeen tyydyttämiseen. Juonti yöllä on tapa.
Koska teillä on tuttipullo edelleen käytössä, yksi vaihtoehto vieroittamiseen on vaihtaa maito veteen. Ja tarjota yöllä juomaksi ainoastaan vettä, jos sekään on tarpeen. Kirjoitat, että vain lämmitetty kelpaa. Ilmeisesti olette yrittäneet tarjota kylmää, mutta tyttö on pistänyt vastaan, ja olette antaneet periksi.
Siinäpä se osa ongelmaa varmasti onkin. Teidän pitää vanhempina tehdä varma päätös, että nyt yöllinen juonti loppuu - ja lakata antamasta lisää maitoa. Tyttö ensin kokeilee, että saisiko maitoa ja sitten vielä vaatii lämmityksen - totta kai kun kerran te lämmitätte.
Sama tuon toisen kohdan kanssa. Itku ei millään lopu ennen kuin tyttö pääsee vanhempien viereen. Eikö itku ja vastaan paneminen millään muulla tosiaan lopu? Miksi ihmeessä tyttö huutaa kunnes pääsee vanhempien viereen nukkumaan? Totta kai huutaa koska lopputuloksena te hänet viereen otatte. Tässäkin pätee vain johdonmukainen toiminta vanhemmilta. Joko tyttö saa tulla viereen - ei hänen tarvitse huutaa sinne päästäkseen. Tai sitten te yksinkertaisesti päätätte, että nyt viereen tuleminen lakkaa. Ja pidätte päätöksestä kiinni. Kyllä lapsi kuin lapsi ymmärtää, että nyt vanhemmat ovat tosissaan, ei auta huutaa.
Olen siinä uskossa, että vaikka lapsi miten vastusteleekin kenties muutosta, ja protestoi kun entinen todella hyvä palvelu lakkaa - suurempi palvelus se on lapselle, että vanhemmat ovat johdonmukaisia. Eivät ensin kiellä ja sitten tarpeeksi suuren protestoinnin jälkeen anna periksi. Jos kielletään jokin, siitä pidetään sitten kiinni oli reaktio mikä tahansa. Tai sitten ei kielletä ollenkaan. Päätös on vanhempien.