Mikä on ERITYISLAPSI????

Sieltä ainakin ilmenee, että erityislapsia voi olla monenlaisia: adhd, tourette tai jokin kehitysvamma, mitä vain.



Itsellä Tourette-lapsi, diagnoosi on vasta hiljattain saatu ja tämä "erityislapsi" -käsite on minullekin vähän vieras. Taviskoulussa tavisluokalla ainakin toistaiseksi ollaan pärjätty, erityisluokkaa ei ole vielä koettu tarpeelliseksi.



Erityislapsen äiti

Lapsesi pärjää tavisluokassa.

Kuinka paljon hän vie opetusaikaa tavisoppilailta?

Ihan nätisti kysyttynä.

Pidät erityislastasi tavisluokalla.



Sinun lapsellasi ehkä menee nyt hyvin mutta oletko tullut miettineeksi miten ne luokan muut oppilaat ja opettajat kärsivät erityislapsestasi ja hänen vaatimastaan erityishuomiosta ja erityisopetuksesta?



Onko tämä oikein, että yhden tai kahden erityislapsen vuoksi kaikki muut luokan oppilaat saavat kärsiä ja saavat huonompaa opetusta.

Meillä erityislapsi. Diagnoosi on virallinen. Kela maksaa vammaistukea 199 e /kk sekä lisäksi puhe- ja toimintaterapiat yksityisillä terapeuteilla. Neurologinen "vamma".



Ja mitä tulee tuohon koulunkäyntiin: monet erityislasten vanhemmat haluavat lapsensa erityisluokalle. Ikävä kyllä, asia on harvoin vanhempien päätettävissä. Monet erityislapset joutuvat tavalliseen luokkaa vastoin vanhempien toivomusta.

adhd ja kielihäiriöinen. Diagnoosin tehnut neurologi. On neuropsykologisessa kuntoutuswryhmässä. Fyysinen vamma, neurologinen eli aivoperäinen ominaisuus (välittäjäainepuutos).

ja lapsi on koulussa pienryhmässä. Ilman vanhempien ja eskariopen "tappelua" lapsi olisi laitettu tavalliselle luokalle jossa ei olisi pärjännyt, ei millään. Että ei se vanhempien vika ole että e-lapsia laitetaan tavisluokille, se vaan tulee kunnille paljon halvemmaksi.

Minulla on astmalapsi, joka mielestäni on erityislapsi siinä mielessä, että sairaus kuormittaa perhettä.



Ja saan hänestä vammaistukeakin.



Mutta mitään oppimis- tai sosiaalisia ongelmia ei ole.

Vaikka onkin adhd... ei esim. adhd tarkoita automaattisesti, että olisi oppimisvaikeuksia. Oman adhd:ni on tiedollisesti ja taidollisesti testatusti keskivertoa parempi. Lukee hyvin ja matikka on naurettavan helppoa. Noin esimerkiksi.

erityislapsi.



Virallinen diagnoosi löytyy, epilepsia partialis. Vammaistukea emme ole hakeneet. Koen byrokratian niin hankalaksi mahdollisesti saatavaan pieneen korvaukseen suhteutettuna. Sairaalassa on kyllä sanottu, että voisimme sitä hakea.

tavallisella luokalla ja siellä menee missä muutkin. Hänen "erityisyytensä" ei aiheuta oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia ongelmia.

lapsi, jolla on erityistarpeita. Jos on vaikkapa r-vika ja käy puheterapiassa on erityislapsi. Tarvii yhteiskuannalta lisäpanostusta siis normilapseen verrattuna.

minulla on asperger-poika ja autistinen tyttö.Virallisia diagnooseja molemmat. Poika käy tavallista koulua erityisluokalla, yhdessä aineessa henkilökohtainen oppimäärä. Tyttö käy erityiskoulua. Molemmat ovat saaneet toimintaterapiaa, tyttö lisäksi musiikkki- ja puheterapiaa. Tyttö saa korotettua vammaistukea, poika ei mitään.

lapsi on "erityislapsi", koska 7-vuotiaana inttää joskus opettajaan vastaan... En tiedä oikein miten suhtautua. Oppimisvaikeuksia ei ole, eikä aiheuta muutakaan häiriötä, mutta siis joskus väittää vastaan.

ja kyllä välillä itsekin mietin, että ei hän ihan tavallinen lapsi ole.



Sosiaalisesti kulmikas. Hyvin suosittu - tai sitten häneen palaa hihat. Mitään siitä väliltä ei ole.



Olen itse ihan samanlainen, mustavalkoinen ja oppimis- ja työskentelytapani saavat ihmiset yleensä raivon partaalle.

Erityslapseksi sanotaan sellaista lasta, joka poikkeaa ns keskivertolapsesta. Se minkä verran pitää poiketa ollakseen erityinen, ei ole ihan tarkalleen rajattu. Oikeastaan myös erityisen älykäs lapsi on erityislapsi, vaikka sitä ei tule ajattelleeksi.

yhtä hyvin kuin toimintaterapian tarve.

tarve on eri asia kuin ärräohjaus. Yhäkään r:n oikean ääntymispaikan etsiminen ei tee lapsesta erityislasta :)

tarve tekee jo erityislapsen??? Okei, mä olen sitten vissiin erityisaikuinen, kun en ikinä ole oppinut ääntämään r-kirjainta oikein, lukuisista puheterapiatuokioista huolimatta. Eipä minua kyllä kukaan lasenakaan erityislapseksi tituleerannut.



Oma lapseni on kyllä erityislapsi. Erityisluokalla ja diagnoosikin löytyy. Eikä tosiaan ole kyse vain äännevirheestä.

että lapsi tarvitse kehityksensä tukemiseen erityisiä tukitoimia. Kyseessä ei ole välttämättä vaikea vamma vaan ominaisuus, joka rajoittaa esim sosiaalista kanssakäymistä.

Aika outoa, että esim. puhevian takia joutuu niputetuksi samaan sakkiin kehitysvammaisten ja käytöshäiriöisten kanssa. Suorastaan loukkaavaa.

Toisaalta, nykyään kai suurin osa lapsista saa jonkinlaisen "erityislapsen" leiman. Vanhemmat saattavat jopa toivoa tuota statusta, jotta saavat lypsettyä yhteiskunnalta rahaa.