Säälittää lapset joiden äidit sekoaa tautiin kuin tautiin :(

aikanaan sain hysteerisen käsienpesemisen tarpeen, mutta alle 10v ikäisenä se jo alkoi. Eli jokin vanhempieni, luultavasti äitini, toiminta tai puheet siihen ajoi. Hän on muutenkin puhunut paljon kaikkea typerää vain meitä lapsia pelotellakseen. Ei edes myönnä enää niitä asioita sanoneensa, vaikka itse muistan ihan selvästi niitä juttuja.



Mutta tuohon käsienpesuun siis... Aika ajoin se on ollut minulla sieltä lapsuudesta asti pahempaa ja sitten taas lievempää. Nykyisin osaan suhtautua ja käsitellä sitä eri tavalla kuin lapsena jolloin en osannut järkeistää sitä. Nykyisellään se ei siis ole ongelma, minulla on vain keskimääräistä parempi käsihygienia ja se ei minusta ole huono asia.



Mutta äitini ivailee ja vittuilee minulle asiasta toisinaan. Muistelee sitä, että lapsesta asti olen ollut hysteerinen jne jne vaikka oikeasti hänenhän tässä pitäisi katsoa peiliin. Mikä lapsuudessani aiheutti tuon?

aikanaan sain hysteerisen käsienpesemisen tarpeen, mutta alle 10v ikäisenä se jo alkoi. Eli jokin vanhempieni, luultavasti äitini, toiminta tai puheet siihen ajoi. Hän on muutenkin puhunut paljon kaikkea typerää vain meitä lapsia pelotellakseen. Ei edes myönnä enää niitä asioita sanoneensa, vaikka itse muistan ihan selvästi niitä juttuja. Mutta tuohon käsienpesuun siis... Aika ajoin se on ollut minulla sieltä lapsuudesta asti pahempaa ja sitten taas lievempää. Nykyisin osaan suhtautua ja käsitellä sitä eri tavalla kuin lapsena jolloin en osannut järkeistää sitä. Nykyisellään se ei siis ole ongelma, minulla on vain keskimääräistä parempi käsihygienia ja se ei minusta ole huono asia. Mutta äitini ivailee ja vittuilee minulle asiasta toisinaan. Muistelee sitä, että lapsesta asti olen ollut hysteerinen jne jne vaikka oikeasti hänenhän tässä pitäisi katsoa peiliin. Mikä lapsuudessani aiheutti tuon?

huolestuja, mutta ikinä en ole sitä lapsilleni näyttänyt, päin vastoin olen ollut aina hyvin "cool" kaikissa ns. hätätilanteissa, ja sitten jälkeenpäin omissa oloissani vapissut ja tärissyt... Lapselle aikuisen pitää olla se vankka peruskallio, johon lapsi voi aina turvata, tilanteessa kuin tilanteessa.

huolestuja, mutta ikinä en ole sitä lapsilleni näyttänyt, päin vastoin olen ollut aina hyvin "cool" kaikissa ns. hätätilanteissa, ja sitten jälkeenpäin omissa oloissani vapissut ja tärissyt... Lapselle aikuisen pitää olla se vankka peruskallio, johon lapsi voi aina turvata, tilanteessa kuin tilanteessa.

tuollainen; saatan yksinäni märehtiä ja panikoida, mutta kun lapset lähettyvillä, ei ole mitään hätää.Olen onnistunut säästämään lapseni samalta pelokkuudelta, great! Yksilöllisiä juttujahan nämäkin on, jotkut ovat pelkäävämpiä kuin toiset. Omat lapset ovat niiiiiin rakkaita, että henki vaan salpautuu kun ajattelee, että heille kävisi huonosti.