Lue keskustelun säännöt.
Koska se vauvakuume oikein tulee?
03.11.2009 |
Odotan esikoistani ja olen neljännellä kuulla raskaana. Mietin että koska se vauvakuume oikein iskee? Olen 32-vuotias enkä ole koskaan kokenut vauvakuumetta. Mitä se oikein on? Lapsi on kyllä erittäin toivottu.
Kommentit (19)
vielä kuitenkin tulla vaikka on jo raskaana :).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla jo seitsemäs kuukausi menossa enkä vieläkään ymmärrä hössöttää yhtään. Tuntuu, että muut äitikaverit pitää mua jotenkin kylmänä tai muuten vaan outona kun en saa sössötyskohtausta jokaisesta vauvajutusta mistä keskustellaan. Ei vauvat ole mun silmissä mitenkään yli-ihania tai kaikki mitä ne tekee olis automaattisesti tosi söpöä. Ehkä mun pitää sit kans odottaa sitä synnytyksen jälkeistä elämää vaan? :)
viime kesänä. Ja vauvakuume iski sillä sekunnilla kun näin poikani synnytyksen jälkeen. Oli niin ihana ja täydellinen ja siitä se lähti. Raskausaikana en oikein osannut ajatella koko asiaa ollenkaan konkreettisesti.
48 ja lapseton. Tosin perheessäni on lapsia, ei vain omia.
Vauvakuume tuli synnytyksen jälkeen (hormonit...).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut että osa myöskään ei esim. koskaan rakastu niin, että sydän pompottaisi eikä saisi unta koska on niiiiin rakastunut. Jotkut ei myöskään saa mm. orgasmia.
Olen itse onnellinen siitä, että minulle on suotu sekä vauvakuumeet, rakastumiset että orgasmit ;) Vaikka etenkin kahdesta ensin mainitusta on joskus myös vaivaa.
t. nyt 3-kymppinen, ekat vauvakuumeensa jo 15v iässä "kärsinyt"
Sinunlaisellasi äidillä on varmaan paremmat lähtökohdat siihen, että kaikki ei olisikaan koko ajan 100% ihanaa, kuin sellaisella, joka on liihotellut vauvaunelmissä viimeiset 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lapsia on jo kaksi ja lapsiluku on täynnä. Eli nyt rupean haikailemaan vauvasta, kun tiedän, etten enää sellaista saa... Molemmat lapset on toivottuja, mutta eivät tosiaan minkään vauvakuumeen tuloksia.
sain molemmat lapset heti, kun heille annettiin tilaisuus. Olen miettinytkin, että olisko vauvakuumetta ruvennut tulemaan, jos raskautuminen ei olisi ollut niin nopeaa.
kun lapsia on jo kaksi ja lapsiluku on täynnä. Eli nyt rupean haikailemaan vauvasta, kun tiedän, etten enää sellaista saa... Molemmat lapset on toivottuja, mutta eivät tosiaan minkään vauvakuumeen tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole vielä vauvakuumetta tullut, esikoinen on pian 8kk. Halusin lapsen, muttei se ollut mitenkään "kuumeista".
Tulin raskaaksi heti, kun ehkäisy jätettiin pois.
Ja kyllä rakastun ja ihastun ja saan orgasmeja.
Tosin tuosta rakastumisesta tuli mieleen, että ainut suhde (edelleen samassa suhteessa) joka on oikeasti toiminut, on alkanut hiljakseen enkä ensi näkemällä rakastunut tulisesti ja intohimoisesti.
Tuntuu, että muut äitikaverit pitää mua jotenkin kylmänä tai muuten vaan outona kun en saa sössötyskohtausta jokaisesta vauvajutusta mistä keskustellaan. Ei vauvat ole mun silmissä mitenkään yli-ihania tai kaikki mitä ne tekee olis automaattisesti tosi söpöä. Ehkä mun pitää sit kans odottaa sitä synnytyksen jälkeistä elämää vaan? :)
Toivottavasti musta ei _ikinä_ tule tuommosta. Kyllä mulle riittää se että olen kovasti lasta toivonut ja nyt se on tulossa ja olen siitä onnellinen - ei kai mun tarvi jonkun yleisen oletuksen takia muuttua pelkästään vauvoja näkeväksi ja ajattelevaksi lässyttäjäksi? Esim. kaikki vauvat ei musta suinkaan ole söpöjä, mutta en kyllä koe sitä miksikään ongelmaksi. Kuitenkin koen että mulla tietyllä tavalla on kauan ollut vauvakuume, riippuu tietysti että miten se määritellään. Itse en miellä sitä tilaksi jossa ei enää näe eikä kuule muuta kuin vauvoja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauvakuume kiinni siitä kuinka kauan yritystä ennen raskaaksi tuloa :).
tutkimuksesi mukaan orkut, ihastumiset ja vauvakuume ovat jotenkin kytköksissä toisiinsa? Voi huokausten huokaus. Orkkuja riittää, järjettömästi ihastunut ja rakastunut olen kymmeniä kertoja, mutta vauvakuumetta ei varsinaisesti ole koskaan tullut, ei esikoisen kanssa eikä nyt tosikoisenkaan. Ehkä sä olet jotenkin poikkeuksellisen voimakkaasti biologiasi orja?
tai ennemminkin temperamenttiin. Mä koen kaiken jotenkin laimeasti, eikä vauvakuumetta mulla tullut kun vasta joskus tokan lapsen jälkeen.Mietona. pystyn elämään sen kanssa ilman pakkoa hankkiutua raskaaksi.
Rakastunut olen kerran, ehkä, joo,kai, koska järjellä sen aikasia touhuja ei voi selittää. Mutta mitään maanjäristyksen kaltaisia tunteenpauhuja, nope.
tutkimuksesi mukaan orkut, ihastumiset ja vauvakuume ovat jotenkin kytköksissä toisiinsa? Voi huokausten huokaus. Orkkuja riittää, järjettömästi ihastunut ja rakastunut olen kymmeniä kertoja, mutta vauvakuumetta ei varsinaisesti ole koskaan tullut, ei esikoisen kanssa eikä nyt tosikoisenkaan. Ehkä sä olet jotenkin poikkeuksellisen voimakkaasti biologiasi orja?
Vauvakuume tuli synnytyksen jälkeen (hormonit...).