Lue keskustelun säännöt.
Ainoa traumaattinen kuolema minulle voisi olla syntymättömän vauvan kuolema.
01.11.2009 |
Koska häntä ei olisi kastettu en voisi olla 100% varma siitä että hän pääsee taivaaseen ja se voisi ahdistaa.
Kastetun lapsen kuolema olisi ok, taivasta varten olen heidät tehnytkin ja kun kuolee nuorena, niin ei ole ehtinyt etääntyä Luojastaan vaan pääsee sinne minne kuuluukin.
Mieheni kuolema olisi vaan helpotus, selviäisin vakuutusten avulla talousvaikeuksista ja voisin alkaa etsimään uutta, todellista rakkautta.
Vanhempani, sukulaiseni ja tuttavani eivät merkitse minulle kovinkaan paljon. Aivan sama onko heitä vai eikö heitä ole.
Kommentit (32)
Totta kai siinä itku tulisi. MUTTA ei se mikään trauma olisi. Kuolema on osa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos niitä on 11, mutta jos ainokaisesi kuolisi, todennäköisesti voisi sullakin jossakin tuntua.
Ja mikä on "perinteistä"? :D
Se on sitä että ollaan ristiretkellä ja tapetaan jos ei käänny kristinuskoon. :D
Minulle on aina opetettu että lapsi syntyy puhtaana. Kasvaessaan sitten syntiintyy. Lapsi on Jumalan kuva. Puhtaus.
Ja katuva (uskontoon kuulumatonkin) pääsee taivaaseen. Ei usko ole yksin mikään pelastus jos on paha ja ilkeä, vaikka vaan paska lähimmäisilleen -ja kaikki on uskonnossa lähimpiä toisilleen. Eihän pahaa tekevällekään saisi kuin kääntää kasvonsa.
Tyhmäksi nimittäminen kertoo sinusta ihmisenä. Et käännä poskiasi, vaikka sietäisit. Olet heitä "parempi" omasta mielestäsi.
En ymmärrä alkuunkaan tota sun laste olemista uhrina. Selität vaan omaa toimintaasi hankkia määrättömästi lapsia ja karttaaksesi työtä.. Laiskuutta?
Ei kristinusko käske tehdä lapsia vaan uhriksi hänelle.
18
Ja mikä on "perinteistä"? :D
Se on sitä että ollaan ristiretkellä ja tapetaan jos ei käänny kristinuskoon. :DMinulle on aina opetettu että lapsi syntyy puhtaana. Kasvaessaan sitten syntiintyy. Lapsi on Jumalan kuva. Puhtaus.
Ja katuva (uskontoon kuulumatonkin) pääsee taivaaseen. Ei usko ole yksin mikään pelastus jos on paha ja ilkeä, vaikka vaan paska lähimmäisilleen -ja kaikki on uskonnossa lähimpiä toisilleen. Eihän pahaa tekevällekään saisi kuin kääntää kasvonsa.
Tyhmäksi nimittäminen kertoo sinusta ihmisenä. Et käännä poskiasi, vaikka sietäisit. Olet heitä "parempi" omasta mielestäsi.En ymmärrä alkuunkaan tota sun laste olemista uhrina. Selität vaan omaa toimintaasi hankkia määrättömästi lapsia ja karttaaksesi työtä.. Laiskuutta?
Ei kristinusko käske tehdä lapsia vaan uhriksi hänelle.18
Mutta ainakaan ei oikeaoppinen kristitty, varmaan joku sellainen yleisuskonnollinen. Eikä pelkkä katumus ketään pelasta ilman Jeesusta, koska ilman sijaisuhria Jumalalle kelpaa vain täydellinen, ei mikään rikkomuksiansa anteeksipyynnöillä paikkaileva.
En ole väittänyt että kristinusko käskisi minun tehdä lapsia uhriksi. Minä vaan HALUAN antaa heidät uhriksi. Kunnon uskovaisia ja tulevia taivaan kansalaisia on ihan liian vähän. Olen liian hienotunteinen käännyttämään ihmisiä uskovaisiksi, joten kasvatan omia.
Ja koska olen sanonut karttavani töitä? Puoli vuotta äitiyslomaa minulle, mieheni hoitaa loput.
poikansa Jumalalle uhrattaksi, mutta Jumala ei ollut niin julma että olis ainokaista lasta Iisakilta ottanut ja Iisak uhrasi Jumalalle kauriin ja se kelpasi ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
poikansa Jumalalle uhrattaksi, mutta Jumala ei ollut niin julma että olis ainokaista lasta Iisakilta ottanut ja Iisak uhrasi Jumalalle kauriin ja se kelpasi ihan hyvin.
En mä ajatellut kuitenkaan TAPPAA niitä lapsiani :D
Hirveän helppoa on tuomita joku. Ja mitä se nopea suora tuomio edes auttaa? Jos joku kokee vilpittömästi, että puolison kuolema olisi helpotus, niin olisikohan hyötyä enemmän pohdiskelevasta otteesta kuin tuollaisista kiekaisuista "sinä olet sellainen ja sellainen ihminen".
Kunhan vaan äkkiä pääsee nimeämään ja tuomitsemaan! Se on joillekin tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta lapset ei ole mikään UHRI Jumalalle, vaan he saavat Jumalalta syntisen ihmisen anteeksiannon.
Syntynyt ihminen (syntymättömästä puhumattakaan) on synnitön.
Ihmisestä tulee isompana syntinen, pieni vauva kastetaan koska hän ei ole vielä syntinen. Mutta toki kastetaan myös aikuisia..
Lasten synnyttäminen ja kasvattaminen on MUN uhri Jumalalle. Uhri on teko jota ei välttämättä haluaisi tehdä, mutta jonka tekee kuitenkin Jumalan vuoksi. Olisihan elämä ilman lapsia paljon helpompaa, tosin täytyy myöntää että tuo ne lapset sisältöäkin elämään. Samanlainen uhri on että olen uskollinen miehelleni ja kestän typeriä sukulaisia.
Sun "faktatietosi" eivät ole perinteisiä kristillisiä vaan jotain aikuiskastajaliikkeen teologiaa. Lapset on jo syntyessään perisynnin tahrimia, eivät synnittömiä. Eli hekin pelastuvat vain jos Jumala on armollinen.
Ps. Luulen kyllä, että oman lapsesi kuolema olisi taivaspaikasta huolimatta sinulle todella traumaattinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni kuolema olisi vaan helpotus, selviäisin vakuutusten avulla talousvaikeuksista ja voisin alkaa etsimään uutta, todellista rakkautta. Vanhempani, sukulaiseni ja tuttavani eivät merkitse minulle kovinkaan paljon. Aivan sama onko heitä vai eikö heitä ole.
Mieheni kuolema olisi vaan helpotus, selviäisin vakuutusten avulla talousvaikeuksista ja voisin alkaa etsimään uutta, todellista rakkautta. Vanhempani, sukulaiseni ja tuttavani eivät merkitse minulle kovinkaan paljon. Aivan sama onko heitä vai eikö heitä ole.
Mutta ei se että ajattelen heistä näin tarkoita että kohtelisin heitä jotenkin huonosti. Mielestäni annan heille paljonkin, mutta en saa itse heiltä mitään. Niinpä minulle HENKILÖKOHTAISESTI ei ole mitään merkitystä tai iloa heistä. Ajattelen heistä samoin kuin esim. oppilaistani: kun he ovat nenäni edessä, teen parhaani heidän eteensä, mutta kun he lähtevät, en heitä paljon muistele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni kuolema olisi vaan helpotus, selviäisin vakuutusten avulla talousvaikeuksista ja voisin alkaa etsimään uutta, todellista rakkautta. Vanhempani, sukulaiseni ja tuttavani eivät merkitse minulle kovinkaan paljon. Aivan sama onko heitä vai eikö heitä ole.
Mutta ei se että ajattelen heistä näin tarkoita että kohtelisin heitä jotenkin huonosti. Mielestäni annan heille paljonkin, mutta en saa itse heiltä mitään. Niinpä minulle HENKILÖKOHTAISESTI ei ole mitään merkitystä tai iloa heistä. Ajattelen heistä samoin kuin esim. oppilaistani: kun he ovat nenäni edessä, teen parhaani heidän eteensä, mutta kun he lähtevät, en heitä paljon muistele.
Niin miten se sinua voi nyppiä?
Enkä sitä paitsi edes allekirjoita moista väitettä. Olen vaan itseriittoinen, en välttämättä tarvi muita (paitsi Jumalaa). Tunteeton ja kylmä ei välitä siitä miltä toisista tuntuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunteistasi häntä kohtaan? Eikö olisi ystävällisempää erota ja antaa hänellekin tilaisuus löytää todellinen rakkaus?
tunteistasi häntä kohtaan? Eikö olisi ystävällisempää erota ja antaa hänellekin tilaisuus löytää todellinen rakkaus?
Eikä ero ole vaihtoehto, kummallekaan! Ja mulle on ainakin ihan selvää ettei mun miehellä ole kovin lämpimiä tunteita mua kohtaan. Mutta kun avioliitto ei ole tunteista kiinni, vaan lupauksesta. Ja se lupaus on tehty Jumalalle, ei pelkästään aviopuolisolle. Eikä sitä voi purkaa loukkaamatta Jumalaa.
Ihan varmaan on alakerrastakin paikka varattuna. Mutta kun Jeesus testasi sen paikan mun puolestani ja hommasi mulle armahduksen. Siksi mä olen kiitollisuudenvelassa yläkertaan ja kestän jopa sitä miestäni enkä käy panemassa muita vaikka kovasti tekisi mieli.
se ap
Että kannan heidät tänne ja jaksan olla läsnä, kuunnella ja kasvattaa heistä uskovaisia, erilaisiksi itseään tuntevia syrjittyjä ihmisiä jotka tarvitsevat aina lähipiirin tukea.
Minä, joka en pidä ihmisistä enkä (muitten) lapsista. Ehkäisyä en käytä, vaikka en ole edes lesta. Lapsia on nyt viisi ja lisää saa tulla.
ap
Kaikille syntisille on paikka kellarikerroksessa vaikka kuinka uskoisi armoon.
Kyllä jumala näkee sinunkin pahat ajatuksesi ja mustan sielusi.
Hyvät pääsee kyllä taivaaseen omine ansioineen (tosin Jeesuksen lisäksi sellaista ihmistä ei ole vielä löytynyt).
Ei armo ole halpaa, mutta se on kyllä ilmaista.
Eivät lapset ole mikään uhri äidiltä, eikä minusta lapsia tuohon tyyliin pitäisi edes tehdä. Pakkoko sitä on mennä naimisiin, jos ei rakasta miestään, ja pitää lapsia velvollisuutenaan.
Voisihan sitä tehdä jotain ihan muuta, ja säästää monta viatonta ihmistä kärsimykseltä.
Mutta joo, aika selvä provo tämä on. Tai sitten hanki hoitoa, ainakin lastesi takia, he ansaitsevat äidin, joka surisi heidän kuolemaansa.