Ovatko Halloweenin viettäjät muutenkin jenkkikulttuurin ihannoijia?
En ollenkaan ymmärrä tuon kurpitsajuhlan apinointia tänne. Mutta en toisaalta tunnekaan ihmisiä, jotka tuota oikeasti juhlivat Suomessa. Millaisia he oikein ovat? Veikkaisin että ainakin amerikkalaisen saippuaoopperakulttuurin suurkuluttajia.
Ja turha nyt vetää mitään juhlan kelttijuuria tähän. Nykymuodossaan se on täysin amerikkalaistunut kaupallinen krääsäjuhla.
Kommentit (10)
Kekrin ja nyky-Halloweenin välille et voi vetää yhtäläisyyttä.
Terv. Suomen historiaa pääaineena opiskellut.
että yhtä paljon yhteistä on joululla ja ramadanilla.
vastaa minunkin puolestani ap:n kysymykseen. Älä esitä.
Halloween ei ole edes kelttijuhla vaan kun kerran tiedät niin kerrohan?
aika kaukaa haettua verrata nyky-Halloweenia ja kekriä. Toivottavasti tuo Halloween ei todellakaan rantaudu tänne meidän peräkylälle... Tän talon penskat ei ainakaan luvan kanssa lähe toisten oven taakse Halloweenina.
Kekrin ja nyky-Halloweenin välille et voi vetää yhtäläisyyttä. Terv. Suomen historiaa pääaineena opiskellut.
Sinä et varmaankaan voi tietää, minkä perinteen mukaista juhlapäivää kukin viettää? Se, että suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluu yhtä lailla samanlaisia piirteitä kuin jenkkiversioon (ja aika moneen muuhunkin, mm. wicca- ja pakana-uskontoihin) todistaa vain sen, että halloweenin vietto ei ole jenkkikulttuurin ihannoimista. (toki se VOI OLLA jonkun kohdalla sitäkin).
Mitä te halloweenin nykymuodosta tiedätte, kun ette sitä edes vietä? Mistä te tiedätte, miksi ja miten kukakin mitäkin juhlaa viettää?
Kautta aikain ollut vuodenkiertoon ajoittuvia juhlia, joita vietetään ympäri maailmaa paljolti saman sisältöisinä, vaikka nimi on eri. Halloween/kekri/kelttijuhlat on hyvä esimerkki tästä. Samoin esim. saturnalia/joulu/hanukka. Nimet ja merkitykset on vaihdelleet ajoista toiseen ja esim. kristinusko on tehnyt kaikkensa omiakseen vanhat juhlaperinteet itselleen. Mun mielestä on hirveän ylimielistä asettautua tällaisten erilaisten perinteiden yläpuolelle ja tuomita tietyt juhlat ja niiden viettäjät alempiarvoisiksi..
ilmoitin pojan opettajallekin, että minä en sitten hyväksy mitään Halloween juttuja. EN halua, et sellaista potaskaa suositaan kouluissa ja päiväkodeissa.
Mieluummin Halloween kuin ankeita kristillisiä kirkkopyhiä.
Minä ilmoitin päiväkotiin ettemm hyväksy mitään hihhulijuttuja. Kristinusko on pelkkä potaskaa.
ennen kuin alat muita arvostelemaan??
Terveisin,
kulttuurihistorioitsija, joka viettää halloweenia (tosin omassa mielessäni kutsun sitä kekriksi, mutta lasten on helpompi puhua halloweenista, kun muutkin niin tekevät)
Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota vietettiin mikkelinpäivän (29.9.) ja nykyisen pyhäinpäivän välisenä aikana, tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.
Kekrin vietto
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.
Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Kekrinä alkoi palveluväen vapaaviikko. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen.
Kekri muistutti usein saksalaisia karnevaaleja.
Kekrin toisena päivänä lähdettiin "kekriä kiertämään". Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Kylän Kaisan paimentamana saattoi kulkueeseen kuulua myös Runsauden haltijatar, jonka iso rinta oli täynnä nännejä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin koota niin, että karhuntaljan tai vastaavan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa. Kylän Kaisaksi puettiin kylän pisin tai komein mies. Hän vartioi pukkia.