Neljäs lapsi?

nainen sen kovimman työn tekee (muista yöheräämiset =). tosin se on ohimenevä vaihe. meillä neljä (2, 4, 6 ja 8 v,eli reilusti alle 6 vuoden sisään neljä lasta, tyttö, poika vuorotellen. hyvin on rutiinit säilynyt ja vaatteet kiertää lapselta toiselle. emme ole tippaakaan katuneet tätä viimeisintä (joka sellaiseksi jää), ihana elämä. meillä oli just ajatus, et lapset tiuhaan, et on kaveria toiselle.



auton vaihto on pikkujuttu. itse vaihdettiin reilun kymppitonnin farkku halvempaan tila-autoon (Rellu ESpace), kun neljäs syntyi.

ja ajankohtainen meilläkin. Lapset 5, 4 ja 2. Huonoina päivinä en voisi edes kuvitella vielä yhtä mutta hyvinä päivinä se tuntuisi oikein hyvältä. Ja tosiaan tyttö tarvisi siskon meilläkin ja varsinkin kun äidillä ei ole itsellään siskoa niin haluaisin sen tytölle suoda.



Autoon mahtuisi vielä kaksi. Taloon mahtuisi vielä monta. Synnytys ei pelota mutta raskaus hieman. Edellinen oli niin kurjaa aikaa pahoinvointeineen ja karmaisevan väsymyksen kanssa.

Kaikilla muksuilla on hieman sairauksia ja yhdellä niin että saadaan ihan keskimmäistä vammaistukeakin toistaiseksi. Paranevat todennäköisesti ajan kanssa mutta vielä teettää ylimääräistä työtä.



Miten saisin takuun terveestä tyttövauvasta. Sitten taidettaisiin ruveta heti tilaamaan. Mutta tosiaan eniten pelottaa että saataisiin vauva jolla olisi jotain vakavampaa parantumatonta vaivaa. Siihen ei oikein perheen voimavarat riittäisi.



Taitaa uskallus loppua mutta tsemppiä muille.

Se olis aika hirveää.



No ei vaitsikaan vaan ihan yhtä rakas kuin kaikki muutkin lapsemme. Mutta kuten kirjoitin niin ainoalle tytöllemme toivoisin siskoa.

edelliset kolme on jo kouluikäsiä, keskimmäisellä on asperger johon saadaan kuntoutusta ja vammaistukea. Olen vielä kaiken 'lisäksi' yh ja neljännen lapsen isä osallistuu elämäämme mutta emme asu yhdessä. Itse en näe tässä ongelmaa, enkä kyllä osaa nähdä muidenkaan neljättä kuumeilevien kohdalla ongelmia. Siitä vaan jos tuntuu et jaksaa.



Omat synnytykset on onneksi ollu helppoja, joten synnytys ei pelota eikä myöskään vauva-ajan valvominen.

Ei millään pahalla mut eikö kannattais keskittyä niihin kolmeen jo olemassaolevaan lapseen eikä aina haaveilla uudesta vauvasta! Ja edellinen vielä yh! Eikö teillä ole yhtään suhteellisuudentajua? Taatusti teidän erityislapsinne tarpeet jäävät toissijaisiksi, jos uusi vauva tulee taloon!



T: kolmen äiti, joka ymmärtää omat resurssinsa

meidän jokaisen resurssit on erilaiset. Ei uuden lapsen syntymä tarkoita muiden työntämistä taka-alalle.



Meillä on tähänkin asti oltu paljon perheen kanssa ja tullaan jatkossakin olemaan. Tyyliin kaikki osallistuu kaikkeen. En oiekin ymmärrä miten se yksi (tai kaksi) lasta lisää tässä muuttaisi jotenkin oleellisesti asioita. Kaikille lapsille on ollut tähänkin asti aikaa ja uskon että vastaavalla tavalla tulee jatkossakin olemaan.



Kaikille ei sovi suurperhe, ei se sen kummosempaa ole. Mutta ihan esimerkkinä, paremmin kasvatettuja lapsia saa etsiä ku mitä naapurista löytyy. Ja siellä sisaruksia on kahdeksan.. Tuloilla eivät leveile, mutta aikaa on joka ikiselle lapselle ja kaikki ovat selkeästi rakkaita.



T. kutonen, joka myös ymmärtää omat resurssinsa

Vaan jos se haluamisen syy on tytölle sisko niin eipä kannata kun sieltä voi hyvinkin tulla se kolmas poika kuten meillä kävi. Itsekkin ajattelin kun vahingossa aloin odottamaan neljättä että tämähän oli tähtiin kirjoitettu etä tyttäremme ei jää ainkaiseksi tytöksi kun olin hänelle siskoa toivonut aiemmillakin kerroilla. Itselläni kun on sisko. Vaan niin siinä kävi että poika tuli. Rakas kylläkin. Ja viidettä ei todellakaan hankita vain siksi etä mahdollisesti saataisiin tytölle sisko.