Pelkään poikani puolesta -Sikainfluenssa-
Pojallani on krooninen sairaus ja hänellä on rankkaa lääkitys, siksi hän kuuluu riskiryhmään sikainfluenssan osalta. Pelottaa kovin että mitä jos se on juuri minun lapseni kuka kuolee. Varmaa nimittäin on että kuolemia tulee. Minulle on merkityksetöntä kuinka moni ja vaikka kuinka lähipiiristäni kuolee, KUNHAN SE EI OLE OMA POIKANI.
Kommentit (16)
Tuo nyt ei ainakaan auta. Sun täytyy nyt ap vaan saada itsesi tajuamaan, kuinka ÄÄRIMMÄISEN EPÄTODENNÄKÖISTÄ se on, että poikasi kuolee. Oikeasti, näin on.
Toivottavasti edellisellä kirjoittajalla EI ole lapsia, eikä koskaan SAA lapsia..
Ei tuommoinen niitä ansaitse!!
Mulle on ihan sama vaikka sun poikas kuolis.
Tota just tarkotinkin. Mulle on ihan sama mitä tapahtuu muiden lapsille, kunhan oma poika pysyy hengissä. Surulliseksi tulen kyllä mutta samalla helpottunut siitä ettei osunut. Kuolemia nimittäin tulee. Pelottaa kovasti että se on oma lapsi kun kuolee.
Tarkoitan toisen vietin kirjoittajaa..
Mielessä pyörii ajatus, mitä jos kuolema osuukin meidän perheeseen vaikka ihan perusterveitä ollaankin.
että naapurin poika kuolee suojele teidän poikaa.
Tuo nyt ei ainakaan auta. Sun täytyy nyt ap vaan saada itsesi tajuamaan, kuinka ÄÄRIMMÄISEN EPÄTODENNÄKÖISTÄ se on, että poikasi kuolee. Oikeasti, näin on.
Minua ainakin auttaa kun voin antaa tunteiden tulla ja mennä. Niiden kieltäminen ei varmasti auttaisi.
Tuo nyt ei ainakaan auta. Sun täytyy nyt ap vaan saada itsesi tajuamaan, kuinka ÄÄRIMMÄISEN EPÄTODENNÄKÖISTÄ se on, että poikasi kuolee. Oikeasti, näin on.
Eli jos on sairas lapsi saa toivoa että se on toisten lapsi joka kuolee?
Toivottavasti edellisellä kirjoittajalla EI ole lapsia, eikä koskaan SAA lapsia.. Ei tuommoinen niitä ansaitse!!
En ymmärrä sun logiikkaa.
Mullekin on ihan sama kuinka monta kuolee kunhan se ei ole omasta perheestä.
Joten koita nyt vaan ottaa mahdollisimman rauhallisesti. Ei ole mitenkään kiveen kirjoitettu, että vaikka poikasi sairastuisikin, että hän siihen kuolisi. Maailma on täynnä erilaisia uhkia ja äidit pelkäävät omiensa puolesta, näin se vaan menee. Mutta pelolle ei saa antaa valtaa, pitää vaan luottaa siihen, että kaikesta selvitään.
Irtisanouduimme molemmat töistämme 3kk sitten. Ostimme varastoon ruokaa. Säilykkeitä ja maitojauhetta yms säilyvää.
Eristäydyimme kohtuullisen hyvin ja jatkamme tätä epidemian ajan. Meitäkin pelottaa lapsemme vuoksi, lapsemme jota yritimme yhdessä 8 vuotta.
Emme todellakaan ota riskeä että menettäisimme hänet nyt kun vihdoinkin saimme rakkaimpamme.
Ap elä pelkää!
Minulle on merkityksetöntä kuinka moni ja vaikka kuinka lähipiiristäni kuolee, KUNHAN SE EI OLE OMA POIKANI.
Jos on provo, niin tosi huono!
Jos ei, niin ihmettelen, kuinka joku voi elää ajatellen noin! Sellainen ihminen ei ole Elossa ollenkaan! En pysty edes kirjoittamaan tähän mitä ajattelen. Mitään sympatiaa et ainakaan keneltäkään aloituksellasi saa, päinvastoin!!!
Irtisanouduimme molemmat töistämme 3kk sitten. Ostimme varastoon ruokaa. Säilykkeitä ja maitojauhetta yms säilyvää.
Eristäydyimme kohtuullisen hyvin ja jatkamme tätä epidemian ajan. Meitäkin pelottaa lapsemme vuoksi, lapsemme jota yritimme yhdessä 8 vuotta.
Emme todellakaan ota riskeä että menettäisimme hänet nyt kun vihdoinkin saimme rakkaimpamme.
Ap elä pelkää!
Irtisanouduimme molemmat töistämme 3kk sitten. Ostimme varastoon ruokaa. Säilykkeitä ja maitojauhetta yms säilyvää.
Eristäydyimme kohtuullisen hyvin ja jatkamme tätä epidemian ajan. Meitäkin pelottaa lapsemme vuoksi, lapsemme jota yritimme yhdessä 8 vuotta.
Emme todellakaan ota riskeä että menettäisimme hänet nyt kun vihdoinkin saimme rakkaimpamme.
Ap elä pelkää!
Mulle on ihan sama vaikka sun poikas kuolis.