Onko tämä hyvä tapa poistaa 3,5v mustasukkaisuutta vauvasta?

Eihän tuon ikäinen asiaa näe kuten vanhempansa. 3,5 v. ajattelee, että nyt tuli uusi rakas vauva äidille ja isille ja hänet laitetaan syrjään (kuin vanha nukke uuden ja hienon tullessa tilalle.)



Ei ihme, että isompi sisarus reagoi negatiivisesti. Ei ole oikea ratkaisu sulkea isompaa pois perheestä pikku sisaruksen syntyessä. Tärkeintä on ottaa esikoinen mukaan vauvan hoitoon ja pitää lähellä sekä antaa aivan erityistä huomiota samalla kehuen, kuinka hieno ja upea isosisko/veli hän pikkuiselle on.



T:kätilö

teki, tärkeintä on tunnerehellisyys. Että kerrotaan lapselle miten asia on ja kunnioitetaan lapsen todellisia tunteita. Mitä mieltä lapsi itse on mummolakeikoista, osaako sanoa? Onko lapselle kerrottu että mummolaan mennään siksi että äitiä väsyttää valvominen vauvan kanssa. Että äiti rakastaa silti ihan yhtä paljon kuin ennenkin. Miten monta tuntia mummolassa ollaan kerralla? Jos lapsella on tilanteesta kurja olo, on tärkeää että joku näkee sen ja antaa ymmärtää että on ok ja luonnollista tuntea kurjaa oloa ja mustasukkaisuuden tunteita. Mutta kyllä tästä selvitään. Pahinta olisi se että mustasukkaiselle lapselle tolkutetaan että kun sinä niin nautit mummolla olosta.

Vauva kärryihin ja esikoisen kanssa puistoon. Varmasti isompi nauttii, kun isillä on aikaa lähteä puistoon leikkimään.



Ja sisällä ollessa samalla kuin pitää vauvaa sylissä, niin esikoinen kainaloon ja yhteinen satutuokio.



Järjestelykysymys. Nythän isällä on mahdollisuus kotona ollessaan antaa aikaa esikoiselle. Ja se on kerta kaikkiaan paras lääke mustasukkaisuuteen. Osoittaa, että olet edelleen rakas ja tärkeä, vaikka perheeseen tulikin uusi jäsen!!!

Tietenkin niin, että jompi kumpi vanhemmista on aina vieressä ja näyttää kedestä pitäen, että tästä vauvaa voi paijata jne.



Ja tuon ikäinen nauttii saadessaan olla äidin ja isän pikku apulainen ja tuntea itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi.



Esikoiselle tulee osoittaa, että hän on korvaamaton apu. Esim. pyytää hakemaan puhdasta vaippaa, tuttia, rättiä ja kehua sitten ylitsevuotavasti kuinka iso apu siitä on.



Kylvetyksessäkin isompi voi olla mukana. Ja ottakaa paljon kuvia tilanteista, esim. kun esikoinen auttaa vauvan kylvetyksessä. Sitten katsotte heti seuraavana päivänä kuvia ja muistutatte, miten hienosti meni ja miten upesti isosisko/veli osaa auttaa.



Tämä palkitsee, uskokaa pois!!!

voihan mummi myös vauvaa hoitaa välillä, että vanhemmat voivat tehdä jotain isomman kanssa. eikä tarvitse olla mikään iso juttu, kirjan lukeminen vaikka tai piirtäminen tai jotain mistä lapsi tykkää. ja äidillekin voisi tehdä hyvää mennä vaikka ulos hetkeksi isomman kanssa.

Tietenkin niin, että jompi kumpi vanhemmista on aina vieressä ja näyttää kedestä pitäen, että tästä vauvaa voi paijata jne. Ja tuon ikäinen nauttii saadessaan olla äidin ja isän pikku apulainen ja tuntea itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Esikoiselle tulee osoittaa, että hän on korvaamaton apu. Esim. pyytää hakemaan puhdasta vaippaa, tuttia, rättiä ja kehua sitten ylitsevuotavasti kuinka iso apu siitä on. Kylvetyksessäkin isompi voi olla mukana. Ja ottakaa paljon kuvia tilanteista, esim. kun esikoinen auttaa vauvan kylvetyksessä. Sitten katsotte heti seuraavana päivänä kuvia ja muistutatte, miten hienosti meni ja miten upesti isosisko/veli osaa auttaa. Tämä palkitsee, uskokaa pois!!!

-6

jos miettii esikoisen näkökulmasta: Ollut ainokainen 3,5 vuotta, sitten aikaa vanhempien (jotka kuiténkin ovat ne tärkeimmät vaikka kuinka ihana mummi olisikin) rajoitetaan ja vanhemmat ovat uuden vauvan kanssa. Totta kai esikoinen reagoi ja oirehtii. Ihan älytöntä edes enää leikkiä että perheessä on yksi lapsi kun kuitenkin niitä on kaksi. Aikamoista...

ymmärsivätkö vai suuttuivatko?

Minullakin 2 lasta, joilla ikäeroa vajaat 2 vuotta eikä tilanne minusta ole yhtään eri isommalla ikäerollakaan. Päinvastoin 3,5v lapsi on jo paljon kiinnostuneempi vauvasta ja sosiaaliset taidot ihan erit kuin omillani aikanaan.

Minullakin 2 lasta, joilla ikäeroa vajaat 2 vuotta eikä tilanne minusta ole yhtään eri isommalla ikäerollakaan. Päinvastoin 3,5v lapsi on jo paljon kiinnostuneempi vauvasta ja sosiaaliset taidot ihan erit kuin omillani aikanaan.

isommalla ikäerolla. Pieni alle 2-vuotias ei osaa olla kovin mustasukkainen. Tai ainakaan meillä ei ollut minkäänlaista mustasukkaisuutta 1,5 vuoden ikäerolla. Vanhempi jo tajuaa että vauva on hänen ajastaan pois, eikä saa enää kaikkea huomiota vanhemmiltaan. On kokemusta myös isommasta ikäerosta, mutta tilanne ei ollut enää sama kun oli kaksi lasta ennestään, eli kumpikaan ei ollut tottunut olemaan se ainut kaiken huomion saava.

ja vauva syntyy lähiviikkoina. 3,5-v on reagoinut jo nyt erittäin vahvasti ja on mustasukkainen ja pelkää, etten rakasta häntä enää kun vauva tulee. =( Missään nimessä ei tulisi mieleenikään sulkea häntä pois vauvan hoidosta, vaan päinvastoin otan niin paljon mukaan kuin vain itse haluaa! Lisäksi toivon, että saisin isovanhemmilta alkuviikkoina sellaista apua, että he olisivat tunnin-pari vauvan kanssa, jotta minä saisin olla vanhempien lasten kanssa! Näin päinhän sen pitää mennä!