Lue keskustelun säännöt.
Puhuin juuri äitini kanssa puhelimessa
27.10.2009 |
ja mainitsin, että lisäaineista tuli juuri televisiosta mielenkiintoinen ohjelma. Siinä puhuttiin sitä samaa, mitä minäkin olen heille yrittänyt kertoa, eli lisäaineita kannattaa välttää.
Olen ammattini vuoksi tutustunut lisäaineisiin suhteellisen paljon ja esittänyt huolestuneisuuteni äitini tavasta tarjota lapselleni kaikenlaista "herkkua". Paitsi, etten halua lapseni oppivan syömään kaikenlaista roskaa, en myöskään halua hänen saavan elimistöönsä kaikkia kyseisen moskan sisältämiä ainesosia. Äitini heittäytyy tilanteessa niin marttyyriksi, että en voi ymmärtää sitä. Yritin esittää asian niin "positiivisessa" ja rakentavassa hengessä kuin suinkin, mutta pah. Hukkaan meni. Vastauksena kyseenalaistamista, sekä minun, että haittavaikutusten. Hän kayttäytyy aivan kuin olisin joku hörhö, jolla ei ole enää kosketusta todellisuuteen. Loppukaneettina hän esitti ne tutut, "kyllä minä kuolen kohta, niin ei tarvitse minusta kärsiä" ja "ei sitten enää ikinä anneta lapselle mitään hyvää" jne. Yritä siinä sitten selittää, että ei lapsi osaa kaikenmaailman vanukkaita ja pussimuffineja ym. kaivata, ja että kaikenlaista "herkkukategoriaan" sopivaa löytyy kaupasta kylla ilman lisäaineitakin.Huoh.
Ja helposti heerneen nenäänsä ottajille lisäys, että en siis vastusta "herkkuja" noin yleisesti. Kyllä meilläkin pullaa leivotaan jne. En vain pidä kaikenlaisten ikuisuuksia säilyvien kaupan valmisleivonnaisten ja esanssilitkujen ylenmääräisestä mässyttämisestä.
Kommentit (36)
Meil on sellainen asenne mieheni kanssa, että senkerran, kun muksut ovat mummolassa niin siinäpähän syövät mitä tarjotaan. Kotona on sitten omat kuviot. Eivät he kuitenkaan tietoisesti yritä rakkaita lapsenlapsiaan myrkyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli miten suuresta ongelmasta tässä on oikeasti kyse?
Minuakin ärsyttäisi tuollainen tapa reagoida nätisti esitettyyn palautteeseen.
Mutta olen kyllä 2:n ja 3:n kanssa samaa mieltä siinä, että realaa hiukan. Jos lapsesi eivät ole mummolassa joka päivä, niin mitä väliä sillä oikeasti on, vaikka saisivatkin joskus pussimuffineita??
Kannattaa ottaa järki käteen. Jo pelkässä hengitysilmassa on kaupungeissa niin paljon haitta-aineita, että yksi pussimuffini on sen rinnalla pikkujuttu.
ja syöttehän te sentään kotona terveellistä kotiruokaa.
Ei kai se nyt niin vakavaa ole, jos lapsesi mummolassa käydessään saa epäterveellisiä herkkuja? En itsekään tykkää lisäaineista, mutta kyllä mun mielestä voisit vähän rennommin ottaa. Ei ne nyt niin hirveitä myrkkyjä ole, etteikö lastesi elimistö niitä voisi tossa määrin kestää.
Kai asut myös keskellä Lappia metsässä, syöt vain luomua ja käytät ainoastaan värjäämättömästä luomupuuvillasta ja poronvuodasta tehtyjä vaatteita? Niin ja puhdistat hampaasi suopayrttiä pureskellen ja levität yövoiteeksi valaanrasvaa?
Et vai?
Joo...
mistähän aloittaisin..
Lapsi on mummonsa luona hoidossa 4 päivää viikossa, kun me olemme normaalipituisen päivän töissä. Tietysti näkevät usein muulloinkin kuin vain hoitoaikoina.
Nyt on siis kysymys siitä, että en halua lapseni arjen kuluvan ties mitä mussuttaen. Eikä ole ihme, kun ei aina iltaisin kotona ruoka maistu, kun on juuri vetäissyt kasan roskaa ja pari mukillista mehua.
Asiasta on vain puhuttu jo niin paljon, että en tiedä mitä tekisin kun muutosta ei vain tapahdu.
Kiitos myös viisastelijoille, mutta en ota neuvostanne vaarin. Käytän kyllä mahdollisuuksien mukaan luomutuotteita, mutta ostan hammastahnani kaupasta. Ihminen saa elämässään muutenkin niin paljon kaikenlaisia myrkkyjä elimistöönsä ympäristöstä ym. että niiden välttäminen edes jossain määrin olisi kaikille enemmän kuin suotavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin itsekin yhtä huolissani. Olisiko lapsi mahdollista saada muualle hoitoon? Tai olisiko mahdollista että veisitte lapsen ruuat äidillesi ruokalistan kera? Tai ottaisit äitisi neuvolakäynnille mukaan, jossa terv.hoitaja puhuisi järkeä, siis muutkin kuin sinä?
hakisit lapselle päivähoitopaikan kunnallisesta päivähoidosta tai perhepäivähoitajalta? (Tosin, kyllä päiväkoti- ja kouluruokakin nykyään sisältää tosi paljon puolivalmisteita, valmisruokaa, lisäaineita... mutta ei se ihan pussimuffini- ja kääretorttulinjalla mene kuitenkaan.)
Ymmärrän huolestumisesi, sillä lapsi tarvitsee kasvaakseen täysipainoista ruokaa. Liika sokerin ja lisäaineiden puputtaminen tekee hallaa pirteydelle, oppimiselle, jaksamiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tuo ohjelma oli?
Ja ongelmaasi. Voit hyvin sanoa, että herkkuja ei syödä joka päivä. Silloin ei satunnainen pussimuffinssi pilaa terveyttä. Ja osta mehut vaikka itse mummolaan.
Tämä ei ole kriittinen kysymys. Jos olette kovin eri mieltä hoidosta, niin olisiko parempi, että miettisitte muuta hoitopaikkaa? harmi sinänsä, minunkin isoäitini hoiti minua pienenä, ja suhde muodostui siksi erityisen läheiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis minä joka ehdotin päivähoitopaikan hakemista. Tässä ehkä eniten taitaa olla kyse sinun ja äitisi välisestä valtataistelusta lapsen hoidon ja "hallinnan" suhteen? Jos lapsi olisi päiväkodissa niin se jäisi pois ja äitisi saisi enemmän aikaa itselleen. Hän ansaitsee oman aikansa myös, on jo oman lapsensa/lapset kasvattanut. Minkä ikäinen sun lapsi on? Päiväkodit ovat mainettaan PALJON parempia paikkoja, ei niitä kannata karsastaa!
kolmen äiti
Olen itse jo varmaan jonkin sortin hörhö lisäaineiden ja roskaruoan suhteen, se täytyy myöntää. Mutta siis: en ymmärrä, miksi meidänkin suvussamme muutama opettamalla opettaa lapselle, että HERKKUA ovat kaupan valmiit, lisäaineilla ja sokerikasalla maustetut leivonnaiset, keksit ym. Herkkuruokaa ovat vastaavasti nakit ja ranskalaiset.
Oikeasti, siis vielä, meidän lapset tykkäävät vähintään yhtä paljon marjoista ja hedelmistä, ja jos ne tarjoaa kermavaahdon tai vaikka jäätelön kanssa, ei paljon voi valittaa mausta tai siitä että lapsia ei lainkaan "hemmoteltaisi". Tai jos lapset pääsevät itse leipomaan, se on ihan huippuhauskaa heidän mielestään ja tuotos huippuhyvää. Ja suosikkiruokana on toistaiseksi ollut kala, ei ranskalaiset.
Eikö nuo voisi olla muidenkin kuin minun mielestäni hyviä hemmottelutapoja, ilman lisäaineita, ilman valtavaa sokerimäärää?
Mutta ei, taas kuulen, että ruokana on ollut nakkeja ja ranskalaisia ja välipalana kaupan pullaa ja valmiskiisseliä. Kun pitäähän lapsille herkkuja antaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kiitos nr.9.
Olen myös miettinyt toisenlaisia hoitojärjestelyjä, mutta en raaskisi millään tehdä niin radikaalia vetoa. Sekä äitini, että lapsi nauttivat yhteisistä päivistään, eikä minulla muiden asioiden suhteen ole valittamista.
Ruoat ovat mielestäni aivan hyviä, mitä äitini valmistaa, mutta ongelma on hänen heltymisensa ostamaan ja antamaan lapselle jälkiruokia ja ylimääräisiä välipaloja. Lisäksi päiväunien jälkeinen välipala on aina jotakin makeaa. Pullaa, keksiä, kakkua, jäätelöä jne. ja mehua. Tarjoaa kyllä hedelmiäkin, mutta kun 3 v. lapselta kysytään haluatko jäätelöä ja suklaakastiketta vai omenaa, niin kai se valinta on jo selvä. Lisäksi lapsi ei enää kotonakaan malta keskittyä ruoan syömiseen, kun on heti kyselemässä jälkiruokaa.
Taidanpa tosiaan pyytää äitini viemään lapseni neuvolakäynnille ja pyytää etukäteen neuvolansuunnasta pientä panostusta ruoka-asioista keskustelemiseen.
Kyllä hoitajien kuuluu noudattaa vanhempien antamia ruokaohjeita.Pian lapsestasi tulee sokerihiiri,jollet saa äitiäsi kuriin.Tämä näin kärjistetysti.Sama juttu suolan ja rasvan kanssa:makuaisti turtuu ja mikään ei maistu jollei o kermaa ja hirveesti suolaa ja voita..Ja tosiaan pikkulapsillakin on todettu kohonnutta kolesterolia sekä alkavaa suonten kalkkeumaa..Ja verensokeripiikit ja sen jälkeinen väistämätön verensokerin lasku näkyy kiukutteluna,väsynä ja sokerinhimona.
Itse olen muuten huomannut,että kasvikset kelpaa tosi hyvin,kun ne antaa alkupaloina.Esim. pilkottua kurkkua ja tomaattia menee yllättävän paljon sillä välin,kun ruoka jäähtyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan lapseni synnyttä ilmoitimme jonkinlaiset rajat isovanhemmille, osittain jopa kirjallisestikin. Sokeria/karkkia/suolaa/lisäaineita ei alle 1-vuotiaille, eikä vanhentuneita ruokia tai yli 2 tuntia pöydällä seisoneita ja pilaantuneita kylmäruokia. Välit meni poikki anoppiin, koska tyhmyyksissään piti ton henkilkohtaisena vittuiluna. Äiti vielä välillä yrittää, että voisko antaa toisenkin jätskin samana päivänä tms. Järkyttävää, kun isovanhemmat haluaa myrkyttää pienet lapsensa sotkuillaan. Me päätämme lastemme puolesta, ei isovanhemmat!
En siis tosiaan halua viedä lasta päiväkotiin, sillä kaikki muut asiat toimivat loistavasti. Lapsen ja mummon suhde on upea, mummo jaksaa vielä touhuja ja keskittyä lapseen, naapurustossa on paljon leikkikavereita päivisin jne. Tämä herkkutaistelukin on syntynyt vasta viimeaikoina.
Vielä kun pihalta sai marjoja, äitini ja lapseni seikkailivat pienen kipon kanssa puutarhassa ja keräsivät pensaista ja puista välipalansa. Innoissaan lapsi sitten illalla selitti, kuinka oli tänään syönyt taas mustikoita, vadelmia, karviaisia, viinimarjoja, mansikoita, luumuja, omenoita jne.
ja se tarkoittaa sitä että parasta hoitoa omalle lapselle kykenee antamaan vain oma äiti eli minä. Olen jäänyt kotiäidiksi. Tässä on se hyvä puoli että ei tarvitse vaivata ketään ja saa kasvattaa ja syöttää oman lapsensa juuri niinkuin haluaa.
välipalat ovat sielläkin täyttä sontaa. Valmiita kiisseleitä, jogurtteja (niitä lisäainesokeri), vanukkaita, pastejoita yms. Näin ainakin Espoossa.
Lapsellista touhua. Älä erehdy viemään lastasi hoitoon isovanhemmille ettei vain saa yhtä jäätelöä liikaa.
Jugurttipurkkeja, lisäainekiisseleitä tai pelkkää jätskiä!
Kotona saavat vain luonnonjugurttia (+marjoja, hedelmiä) ja jätski joskus harvoin vaan jälkiruokana, ei pelkkänä välipalana.
onko se "ylenmääräistä mässyttämistä"?