Lapsi ei nukahda - Mitä tehdä?

Meillä auttoi, kun mentiin lääkäriin ja saatiin melatoniiniresepti. Tuskaa lapselle tuo ilta, kun ei varmasti väsyneenä valvo "tahallaan". Nykyisin nukahtaminen onnistuu useimmiten ilmankin, kun ahdistus poistui " nukkunappien" myötä. Meillä nyt 7- vee poika nukkuu puoli kymmenestä puoli kahdeksaan, ennen meni aamuyölle!

Nukkuuko lapsi omassa huoneessa? ts häiritseekö mölinä toisten unta? Pysyykö siis huoneessaan kuitenkin, vaikka möykkää?

entä jos antaisitte mölistä niin paljon kuin huvittaa, ettekä reagoi, luulisi lopulta kyllästyvän itsekin.

Aina, kun annatte palautetta, hyvää tai pahaa, niin lapsi saa siitä lisää voimia toimintaansa.

Meillä toimii myös satu-cdt hyvin, 4v jää kuuntelemaan sänkyyn, yövalon loisteeseen ja nukahtaa lopulta. Sammutan soittimen sitten yöllä.

Ja tosiaan ei reagointia huuteluun. 1-2 kertaa saa käydä vessassa ja kerran saa vettä juotavaksi.



Mutta toiset vaan taitaa olla huonoja nukahtamaan/nukkumaan.

Ei varsinaisesti häiritse ketään, mutta nukahtamiseen menee aina niin kauan, että aamulla herääminen on ihan mahdotonta, kun ei saa riittävästi unta.



Ollaan kokeiltu sitä, ettei vastata, jolloin se apina kömpii sieltä uudestaan ja uudestaan ylös. Jos käsketään olla hiljaa, jatkuu väittely toista tuntia. Yleensä vasta hermostuminen auttaa, kun lapsi itkee itsensä uneen. Siis ihan kauheeta!



Cd:tä ollaan kans kokeiltu, mutta voi kuunnella niitä vaikka ilta yhteentoista eli ei toimi sekään, kun tarkoits olisi nukahtaa niin, että unta saisi riittävästi.



Sietämätön tilanne!

varmaankin jo jätetty pois?

kun on kerran sänkyyn menty. Onko liian tiukkaa?



ap

kun on kerran sänkyyn menty. Onko liian tiukkaa? ap

että meillä on iltapalalla juotu, sen jälkeen pestään hampaat ja pissataan (vaikkei pissattaisikaan) eikä sängystä enää tulla pois.

mutta mielestäni menette metsään juuri tuossa väittelyssä. Ja joo lapsi kömpii uudestaan ja uudestaan ylös mutta ensin sanotte että on ilta nyt nukutaan ja sanotte saman toistekin mutta sitten vain olette hiljaa ja viette sänkyyn vaikka kuinka huutaisi tai kiljuisi tai laittaisi vastaan. Ja teette sen vaikka koko yön. Ja seuraavana iltana sama juttu.



Muista: te vanhempina päätätte että nyt mennään nukkumaan, ettehän te kaupassakaan anna hänen tehdä mitä tahansa? Joten jos ilta ja muut rutiinit on jo hallussa niin vielä se selkeä viesti että sänkyyn mennään ja siellä pysytään. Vaikka itkisi itsensä uneen ensimmäisen viikon ajan niin kyllä se lopulta oppii. Voittehan kokeilla vaikka huoneessa istumistakin ja vähitellen vähentää sitä.

Lapsi on selvästi ihan väsyny, mutta ei vaan nukahda. Yleensä vasta itkun kanssa. Jos me vanhemmat ei suututa ja "itketetä", niin keksii itse syyn ulvoa kuin susi. Siihen sitten nukahtaa.



ap

Noin me ollaan ajateltukin ja tuota sänkyyn raahaamista kokeiltu, mutta ilman tulosta.



Näitä eri menetelmiä on puolen vuoden ajan kokeiltu, mutta mikään ei toimi.

ap

Jos on jo yliväsynyt ja siksi rauhoittuminen vaikeaa?

Auttaisko jo toinen vanhemmista hetken vieressä makaamassa? Meillä auttaa vieressä oleminen rauhoittumiseen, jos vaikea ilta, mutta meillä on unelma nukkuja, joten en ole oikea ihminen neuvomaan.

silloin tällöin on ilta, jolloin eivät millään asetu aloilleen, senkun riekkuvat sängyissään. Silloin menen lastenhuoneeseen ja sanon lapsille, että nyt nukutaan, ja istun täällä niin kauan, että nukutte.

Sitten ei ole enää lpa puhua tai tehdä yhtään mitään. Jos koittavat sanoa jotain, sanon heti "shhh". Näin nukahtavat hyvin.

En sitten tiedä, toisiko teille avun huoneessa oleminen, kunnes lapsi nukahtaa? Teillä kuitenkin lapsi taitaa olla sängyssänätisti?

Siis tarra /ilta kun homma sujuu eikä huutele ja vaikka viidellä jotakin mitä haluaa kovasti.



Tai sitten toinen vanhemmista vaikka huoneeseen lukemaan lehteä / kuuntelemaan musiikkia kuulokkeiden kanssa tai jotain vastaavaa. Eli vanhempi olisi huoneessa lähellä mutta ei kommentoisi tai ottaisi mitään kontaktia. Auttaisikohan se ?



Meillä esikoiselle aiheutti mintun makuinen fluoritabletti illalla huonoa oloa josta seurasi ongelmia nukkumaanmenossa. Kun fluori jätettiin hetkeksi tauolle ja vaihdettiin sitten toisenlaiseen helpotti illat. Kannattaa miettiä / kokeilla ettei mikään tuollainen turhaa haittaa ja hankaloita elämää.

Oletteko te vanhemmat sellaisia että tarvitsette paljon vai vähän unta vuorokaudessa? Näissäkin on yksilöllisiä eroja.



Meillä oli sama homma joskus kuin teillä ap. Kunnes lopulta ymmärsin, että lapsi ei vaan todellakaan tarvitse sitä unta klo 20.30-7.30 vaan että hänelle riitti 5-vuotiaana todellakin vain 9 tuntia vuorokaudessa... Mieheni tarvitsee unta nyt aikuisena vain 6h vuorokaudessa, enempää ei pysty nukkumaan ja on ihan pirteä. Itse taas nukun sen 9h, pakko saada niin paljon unta jotta jaksan. Joten meillä isukki ja lapsi jää vielä valvomaan kun itse menen pehkuihin (ihan kohta)...

Niin valitettavaa kuin se onkin, mutta kuopus tarttee itkarit. Sen jälkeen silitellään ja nukahtaa uninallen kanssa. Ilman itkareita kukkuu yli puolen yön, mikään ei auta.

aikaisempi nukkumaan meno ei ole auttanut nukahtamaan aiemmin. Täytyy varmaan nyt yrittää kasata näiden koottujen ajatusten perusteella jälleen uusi toimintamalli ja aloitettava todellinen väsytystaisto. Alkaa vaan olla aika lailla hermot kireellä tämän pelleilyn kanssa.



Kiitos kaikille.



ap

Vaikuttaisi ihan selkeästi siltä, että lapsi yksinkertaisesti vaatii tiukempaa otetta vanhemmilta, kerran itku vaan tehoaa. Kun on nukkuma-aika ei ole ollenkaan liian tiukkaa sanoa lapselle, että kun sänkyyn on menty, sieltä ei enää pois tulla. Vanhemman otettava tiukka linja, niin lapsi kokee olonsa turvallisemmaksi.

Siellä on vinkkejä lasten nukuttamiseen jne. Saattaa löytyä joku uus kikka.



Mä hoidan työkseni erityislapsia ja toi teidän nukutusrumba on ihan tuttua. Siis en väitä, että teidän lapsessa olisi mitään erityistä, mutta kun yrittää nukuttaa yhtä aikaa 8, jotka pitää yllä tota samaa showta, niin tulee kokeiltua kikkaa, jos toistakin. Yleensä lasten iltariekkumisten pohjalla on aina samat syyt: A)lasta oikeesti pelottaa mennä yksin nukkumaan, ja yrittää kaikin keinoin saada teidät luokseen B)lapsi ei ole mielestään saanut päivällä riittävästi huomiota ja huomaa, että illalla saa vanhempien jakamattoman huomion, kun kotihommat jne. ei häiritse C) lapsi on uhmakas syystä tai toisesta ja käy vanhempien kanssa valtataistelua, kuka on pomo. Näissä kaikissa auttaa vaan se, että valta ja vastuu on vanhemmilla ja lapsi sen myös ymmärtää.



Kokeilisin ehkä jotain seuraavaa A) yövalo, ettei tarvii nukkua pimeessä, turvallinen unilelu, joka suojelee pelottavilta asioilta, jos selviää, mitä lapsi oikeasti pelkää, niin yhdessä pistetään pelolle piste (esim. katsotaan valosassa sängyn alle, ettei siellä ole mörköjä jne.). B) annetaan extrahuomiota päivällä ja illalla rutiininomaiset iltajutut, esim. satu ja silittely, tietyt jutut, jotka lapsi tietää, että ovat vain ja ainoastaan häntä varten, eikä mitään lisähuomiota kiukuttelulla. C) joka ilta samat iltarutiinit, jotka aikuinen on päättänyt, ja joita ei lasten toiveesta muuteta, lapsi voi kuitenkin päättää pienistä asioista (esim. kumpi kahdesta kirjasta luetaan), lapselle tulee silloin tunne, että saa päättää jostain ,eikä tarvitse kiistellä vallasta. Kun lapsi ramppaa huoneestaan, ekalla kerralla saatetaan hyvän yön toivotusten kanssa takaisin, toisella kerralla saatetaan tiukasti sanoen takaisin, sen jälkeen saatetaan takaisin sänkyyn ja peitellään mitään sanomatta. Tätä menetelmää olen työssä joutunut parhaimmillaan toistamaan 20 kertaakin illan aikana. Kaikista olennaisinta ja vaikeinta aikuiselle on kuitenkin se, ettei saisi menettää hermoja, muuten peli on menetetty ja lapsi voittaa valtataistelun...



Tsemppiä unikouluun, se vaatii voimia, mutta palkitsee ihan varmasti lopuksi!

Palkinto on kaikille motivoivampaa, kuin rangaistus. Eli esim. tarrasysteemi kehiin ja pienin tavottein edetään kohti hyvää lopputulosta. Eli hyvästä toiminnasta tarra ja kun tarroja tarpeeksi, saa palkkion. Palkkiot pitää kuitenkin pysyä kohtuudessa, ei tarvitse aina olla jotain arvokasta/ tavaraa. Esim. pelihetki vanhemman kanssa on hyvä palkinto, tai saa toivoa lempiruokaansa vklopuksi. Lapsen pitää kuitenkin kokea, että palkinto on joskus saavutettavissa, eli tarra pitää saada esim. siitä, että käy vaan yhden kerran vessassa tms. Ei voi heti olettaa, että koko nukutusrumba menee moitteettomasti...