Sepramin aloitus, miten nopeasti tullut aloitusoireet?

Äläkä muitakaan masennuslääkkeitä, vaan hakeudu ammattimaiselle psykoterapeutille ja alat hoitamaan itseäsi sitä kautta!



Masennuslääkkeiden vaikuttavuus on tutkitusti lumelääkkeen luokkaa - eli jos USKOT, että se vaikuttaa, voi se vähän vaikuttaakin. Mutta sivuvaikutukset saat ihan uskomattakin.



Sivuvaikutukset Sepramilla omalla kohdallani:



Pysyväksi jäänyt painonnousu (ehti nousta 7 kg 7:n kuukauden aikana, jonka jälkeen lopetin ja painonnousu lakkasi.) Painoa en nyt enää vain saa millään alkuperäiseksi 55 kg;ksi, jollainen olen vuosia ollut. Tiedetään: lääke ei nosta painoa, mutta lääke aiheuttaa valtavan ruokahalun kasvamisen ja sellaisen näläntunteen, että on hyvin vaikea olla syömättä.



Pahin sivuvaikutus oli hiustenlähtö, joka sekin onneksi loppui lääkken syömisen lopetettuani. Ja hiukset oikeasti lähtivät: suihkun jälkeen lattiakaivo oli aivan täynnä hiuksia, mitä ei koskaan ennen ollut!



Samalla kun lopetin noiden plaseboluokkaa olevien sivuvaikutuslääkkeiden syömisen, aloitin psykodynaamisen ryhmäterapian, joka todella auttaa. Lääkeellä painetaan vain oireita pois, kun syyt jäävät ikuisiksi kytemään. Ei ole mikään hyvä ratkaisu: nämä tulevat aina tulemaan eteesi sopivissa tilanteissa. Masennuksella on tarkotuksensa - olisi hyvä tutkia sen syyt kuin vain yrittää painaa se pois. Kun todelliset syyt selviävät, selviät sinä itsekin!



Toivottavasti löydät hyvän terapeutin ja uskallat luottaa selviytymiseesi ilman kehnoja lääkkeitä! Onnea ja voimia sinulle!



Nimim. Paranoidisen äidin lapsi

Minulla alkuannos 20 mg, nostettu siitä nykyiseen 50 mg:n päiväannokseen. Lääkkeen aloituksessa minulle ei tullut sivuvaikutuksia, eikä myöhemmin annosta nostaessakaan.



Edellinen puhui painon noususta, olen itse lihonnut sen kolmen vuoden aikana, mutta mielestäni syy ei ole lääkkeissä (olen kokeillut monia eri lääkkeitä ennenkuin päädyin Sepramiin), vaan siinä että ruoka yksinkertaisesti parantaa oloani. Eli olen siis tunnesyöppö.



Olen ollut tyytyväinen lääkkeeseen, tosin annokseni on melko suuri. Lääkärini mukaan Sepram on todella turvallinen lääke, voi käyttää pienellä annoksella myös raskauden ajan jos on pakko.



Voimia sulle elämääsi ja ihanaa syksyä!

Jospa tämä tästä hiljalleen, mukavaa syksyä kaikille :)

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2010 klo 14:24"]sen jälkeen ei mitään ikävää sanottavaa [/quote] Mutta kun lopetat aloitus oireet tulevat jälleen.

[/quote]

Ei välttämättä paitsi jos olet käyttänyt liikaa ja pilannut aivosi niin ettei aivot enää kykene tuottamaan samoin serotoniinia kuin ennen koska ovat tottuneet lääkeaineeseen. Tällöin on vaarana jäädä koukkuun koska lopettamisen jälkeen olot voivat olla todella paljon pahemmat eikä oloa saa normaaliksi ilman lääkkeen jatkamista. Masennuslääkkeitä ei myöskään saa koskaan lopettaa seinään vaan 2 kk pitäisi käyttää hyvän olon jälkeenkin

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 14:30"]

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2010 klo 14:24"]sen jälkeen ei mitään ikävää sanottavaa [/quote] Mutta kun lopetat aloitus oireet tulevat jälleen.

[/quote]

Ei välttämättä paitsi jos olet käyttänyt liikaa ja pilannut aivosi niin ettei aivot enää kykene tuottamaan samoin serotoniinia kuin ennen koska ovat tottuneet lääkeaineeseen. Tällöin on vaarana jäädä koukkuun koska lopettamisen jälkeen olot voivat olla todella paljon pahemmat eikä oloa saa normaaliksi ilman lääkkeen jatkamista. Masennuslääkkeitä ei myöskään saa koskaan lopettaa seinään vaan 2 kk pitäisi käyttää hyvän olon jälkeenkin

[/quote]

Lääkkeiden jättäminen kokonaan on sama kuin käynnistäisi aikapommin mutta itse käytän lääkettä vain puolet siitä mitä lääkäri määrännyt koska en halua aivojen tottuvan lääkkeeseen

[quote author="Vierailija" time="05.07.2010 klo 14:34"]

Voi hyvät hyssykät ihmiset! Lopettakaa paskan puhuminen jos ette tiedä mistä puhutte! Jos sairastuu Masennukseen on aina hyvä käydä keskustelemassa asiasta, olkoon se psykoterapeutti tms..Mutta lääkehoito on myös yhtä tärkeä, mikäli sen tarvitsee. Itselläni ei serotoniinia aivot tuota juuri ollenkaan, joten tarvitsen lääkettä, ja näin on myös monella muullakin ihmisellä. Ei se lääke mikään "kummoisempi ole". Jokaiselle löytyy varmasti sopiva lääkitys, josta ei juuri sivuoireita tule. ON HULLUA edes suosia sitä vaihtoehtoa Että jätä lääkkeet syömättä! Varsinkaan kun ei tiedä millainen tilanne toisella on. Masennus näyttäytyy monella eri tavalla, riippuen ihmisestä. Pahimmassa tapauksessa ihminen riistää itseltään hengen. En ikinä neuvoisi ketään jättämään lääkkeitä.. olkoon se masennus lääke tai sydänlääke tms.. Miettikää oikeesti vähän!

[/quote]

Juuri näin mutta näitä vastauksia lukiessa osaa täältä tulee olo että onkohan näistä puoletkaan oikeasti kärsiny masennuksesta. Pahasti masentunu ja ahdistunu ihminen pysyy koossa lääkkeiden avulla eikä se ole mitään lumevaikutusta että lääkkeet auttaa aivoja pitämään ihmisen koossa. Toinen vaihtoehto on tappaa itsensä sillä olo ei muutu jos aivot ei saa apua ja siihen ei vaikuta mitenkään mikään juttelu. Itse olen vuoden päivät käynyt vähän väliä psykiatrilla ja ties millä ja heille todennut ihan päin naamaa että " onhan tämä juttelu juttelua ja mukavaa mutta ei se muuta masennustiloja joille ei löydy syytä eli olen kärsinyt masennuksesta ja ahdstuksesta myös silloin kuin asiat on olleet hyvin. Joillekkin tämä saattaa kuulostaa oudolta mutta minulla onkin todettu ahdistuneisuushäiriö joka on sairaus niinkuin diabetes. Te jotka sanotte ettei masentunut saisi ottaa lääkkeitä vaan pitäisi piristyä on sama asia tässä tapauksessa kuin sanoisi diabeetikolle ettei saa insuliinia ja tämä on FAKTA!! Ihmiset ei vaan ymmärrä puoliakaan millaisia mielenterveysongelmat voi olla paitsi että sekoaminen on paljon pahempi jopa kuin diabetes joka pysyy paljon helpommin kurissa

[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 11:30"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2010 klo 14:34"]

Voi hyvät hyssykät ihmiset! Lopettakaa paskan puhuminen jos ette tiedä mistä puhutte! Jos sairastuu Masennukseen on aina hyvä käydä keskustelemassa asiasta, olkoon se psykoterapeutti tms..Mutta lääkehoito on myös yhtä tärkeä, mikäli sen tarvitsee. Itselläni ei serotoniinia aivot tuota juuri ollenkaan, joten tarvitsen lääkettä, ja näin on myös monella muullakin ihmisellä. Ei se lääke mikään "kummoisempi ole". Jokaiselle löytyy varmasti sopiva lääkitys, josta ei juuri sivuoireita tule. ON HULLUA edes suosia sitä vaihtoehtoa Että jätä lääkkeet syömättä! Varsinkaan kun ei tiedä millainen tilanne toisella on. Masennus näyttäytyy monella eri tavalla, riippuen ihmisestä. Pahimmassa tapauksessa ihminen riistää itseltään hengen. En ikinä neuvoisi ketään jättämään lääkkeitä.. olkoon se masennus lääke tai sydänlääke tms.. Miettikää oikeesti vähän!

[/quote]

Juuri näin mutta näitä vastauksia lukiessa osaa täältä tulee olo että onkohan näistä puoletkaan oikeasti kärsiny masennuksesta. Pahasti masentunu ja ahdistunu ihminen pysyy koossa lääkkeiden avulla eikä se ole mitään lumevaikutusta että lääkkeet auttaa aivoja pitämään ihmisen koossa. Toinen vaihtoehto on tappaa itsensä sillä olo ei muutu jos aivot ei saa apua ja siihen ei vaikuta mitenkään mikään juttelu. Itse olen vuoden päivät käynyt vähän väliä psykiatrilla ja ties millä ja heille todennut ihan päin naamaa että " onhan tämä juttelu juttelua ja mukavaa mutta ei se muuta masennustiloja joille ei löydy syytä eli olen kärsinyt masennuksesta ja ahdstuksesta myös silloin kuin asiat on olleet hyvin. Joillekkin tämä saattaa kuulostaa oudolta mutta minulla onkin todettu ahdistuneisuushäiriö joka on sairaus niinkuin diabetes. Te jotka sanotte ettei masentunut saisi ottaa lääkkeitä vaan pitäisi piristyä on sama asia tässä tapauksessa kuin sanoisi diabeetikolle ettei saa insuliinia ja tämä on FAKTA!! Ihmiset ei vaan ymmärrä puoliakaan millaisia mielenterveysongelmat voi olla paitsi että sekoaminen on paljon pahempi jopa kuin diabetes joka pysyy paljon helpommin kurissa

[/quote]

27. vielä jatkaa että olot on olleet ilman lääkkeitä aivan helvetillisiä ja itsemurhat kokoajan mielessä vaikka on ollut töitä hyvin ja talous kunnossa ja vielä hyvä parisuhdekkin. Siinä vaiheessa on korkein aika lähteä lääkäriin sillä masennus on kohtuu normaalia jos sille on syy tai elämässä on vaikeaa mutta jos asiat ovat hyvin ja olo on paha on kyse paljon pahemmasta asiasta ihan näin psykiatrinikin sanoi. 

[quote author="Vierailija" time="05.07.2010 klo 14:24"]sen jälkeen ei mitään ikävää sanottavaa
[/quote]
Mutta kun lopetat aloitus oireet tulevat jälleen.

Aivan, itse olen pitänyt pitkähköjä taukoja psyykelääkkeistä juuri siksi, etteivät aivot totu "vaatimaan" säännöllistä "annostaan".