Etsin satukirjaa!!! Vakaa tinasotamies jne 1980 -luvulta!

Päähenkilöt kuolivat lopussa: tuuli lennätti paperisen balettitanssijan tuleen ja rampa tinasotilas heittäytyi myös liekkeihin.



Älä ainakaan lapselle lue tuollaista,jää paha mieli...

muistan, en kirjoittajaa valitettavasti. oliko korkea ja kapea kirja ja kannessa kissa? kamala se tinasotilassatu, en pidä siitä yhtään enkä lukisi lapsilleni :(

mutta musta se Vakaa tinasotilas oli ehkä kirjan paras satu :)

Suuri satukirja. On minulla tallessa :)

En tiedä, onko kyseessä sama kirja, mutta meillä on H. C. Andersenin satuaarteet- kirjasarjan kirjoja, joissa yhdessä Vakaa tinasotamies ja Tuhma-Jussi. Kirjan kannet on ruskeat, kuvitus Malene Laugesenin käsialaa. Meille kirja on tullut kirjakerhosta (joko Lasten Parhaat kirjat tai Uppo-Nallen kirjakerho). Vakaa tinasotamies oli minusta aika outo satu, mutta kyllä meillä lapset on sen halunneet kuulla pariinkin otteeseen. On olemassa vieläkin ankeampia satuja (kuten Raul Roineen Satuja -kirjassa esim. satu perunasta).

Kerro! Jooko? Ihan lyhyesti vain?

Tahtoo iltasadun... :-)

On olemassa vieläkin ankeampia satuja (kuten Raul Roineen Satuja -kirjassa esim. satu perunasta).

Tuo mainitsemani valittujen palojen kirja on kokoelma, joka taisi olla melkein joka kodissa 80-luvulla. Kokoelmaan siis sisältyy vakaa tinasotamies. Itse nyt sitä olen lapsille lukenut. Kannessa on tuo mainittu kissa ja muitakin hahmoja.

"Oli pimeätä kuin kellarissa ja kellarissapa oltiinkin. Tänne oli tuotu ruukkukasveja nauttimaan talvilepoa. Ruusut, pelargoniat, verenpisarat nukkuivat sikeässä, melkeinpä kuolemankaltaisessa unessa. Vain kerran viikossa ne hieman havahtuivat, kun palvelustyttö kävi antamassa niille vettä. Silloin kukat katsoivat ympärilleen ja huokaisivat syvään, koska oli niin pimeätä. Sitten ne taas nukahtivat ja näkivät suloisia unia kesästä, jolloin taas saisi elää, työntää lehtiä ja puhjeta kukkaan.

– Kyllä pimeydessäkin elelee, kun on varma ylösnousemuksesta. Mikäpäs on ollessa, kun on ruukku, on multaa ja saa vettä juodakseen. Toisin on minun laitani...

Tähän tapaan puheli kellarin synkimpään nurkkaan vierähtänyt suuri peruna"... Jatkuu

Varsinkii se suuri satukirja kiinnostais, muistaisin heti jos näkisin kannen!!! Ap :)

Perunan kyljestä kasvoi itu joka venyi pituutta päivä päivältä etsien valoa. Valoa itu oli nähnyt vain pari kertaa kynttilästä.

Kellarissa oli myös rotta, joka vihasi valoa.Ja ettei peruna olisi saanut valoa, rotta söi kynttilän.



Sitten tuli kevät ja tultiin hakemaan siemenperunoita. Päästyään perunamaahan, peruna kasvatti viisi itua ja aikanaan kaksi tusinaa uutta perunan mukulaa. Perunan lapset imivät perunaäitinsä voimat niin tyystin, ettei hänestä jäänyt jäljelle paljon muuta kuin kuori. Mutta peruna oli onnellinen ja mietti olleensa todella typerä kun luuli kellarissa ollessaan pimeää kellaria koko maailmaksi.Sitten peruna antoi elämänojeita lapsilleen kellarissa oloajalle. Sitten tuli kastemato ja haukkui perunaa multakokkareeksi johon peruna napautti "multaahan minä jo olenkin, mutta minä uskon ylösnousemukseen ja valkeuden voittoon. Minun elämäni tulee jatkumaan kahdessakymmenessäneljässä kauniissa ja valkoisessa perunassa."

Olet ihana! Hali ja pusu, hyvää yötä! :-)

T: 7

on H.C. Andersenin satu - auttaako yhtään?

pääsivät yhteen. Ei meidän lapset ainakaan traumatisoituneet.