Paljonko 9-10 kk vanhat vauvanne heräilevät yöllä?

Mä jäin vielä miettimään sellasta, et voiko toiset lapset tarvita yksinkertaisesti enemmän läheisyyttä ja turvaa yölläkin? Ettei vaikka sen takia voi nukkua omassa sängyssä saati eri huoneessa? Entä jos kaikista lapsista ei vaan ole nukkumaan ihan yksikseen? Vai onko se vaan kiinni siitä mihin se opetetaan? Meillä tyttö rauhottuu yöllä aina heti jos pääsee meidän keskeen ja nukkuu alkuyöstä paljon huonommin siihen asti ku jompikumpi vanhemmista menee nukkumaan. Meillähän siis nukutaan oikeestaan ku perhepedissä, mut pinnasänky on meidän sängyssä kiinni ilman laitaa. Ennen kyllä nukuttiin omissa sängyissä, mut sit pahimpina aikoina oli paljon helpompaa hyssytellä lasta ku ei ollu pinnoja välissä ja miehen käsi ei mahtunu pinnojen välistä :) Siispä siitä on tullu nyt pysyvä muoto.. No joo, hyvä täällä omaa lasta syyttää huonosti nukutuista öistä ku ite kukkuu puolille öin netissä :) Nukkumaan siis!

meidän 6kk vanha vauveli opetettiin just yösyötöistä pois ja nukkuu yöt putkeen. päivälläkin nukahtaa itsekseen. oppi viikossa tracy hoggin kirjoittaman kirjan vinkkien mukaan. siellä on tosi tarkat ohjeet unikouluun jossa ei huudateta lasta. ja tämä ihan tosissan toimii. kaikki kaverinikin ovat olleet tyytyväisiä. kirjan nimi on the baby whisperer solves all your problems. oheita kannattaa noudattaa tarkkaan, muuten se ei toimi. ja lapsen itkua pitää oppia kuunteleen.. kiukkuitkua ei kannata mennä häiritsemään (tätä ei kutsuta edes itkuksi). ainakin meidän poika halusi itse hakea unen, kun oli nukahtamaan kerta oppinut. mut välillä tosi äänekkääästi... hätäitkuun tietty sit pitää mennä lohduttaan.. itse suhtauduin ensin tosi epäilevästi kirjaan, mut hämmästyin kun se toimi. suomen neuvoloissa ei oltu kuultu tuosta. kirja on mm. new yorkissa bestselleri..

Meillä erittäin aktiivinen ja liikkuvainen poika (tähän asti ollut tosi terve), mutta siis ei tosiaan olla nukuttu koko aikana kuin pari hassua suht kokonaista yötä!

Unikoulua on tassutteluineen ym. kokeiltu reilu 6 kk iästä alkaen, yösyöttö lopetettiin n. 1 kk sitten jonka jälkeen heräilyt vähenivätkin n. 3 krt/yö. Uudenvuoden tienoilla lopetin imettämisen kokonaan, pulloa on suostunut syömään aina. Tutistakin vieroitettiin jo n. 6 kk vanhana, koska heräsi vähän väliä sen tiputteluun.



Jouluaaton vastaisena yönä poitsu antoi meille parhaan mahdollisen joululahjan ja nukkui historiallisen pitkän yön heräämättä 20-06 ja tätä juhlaa kesti n. 4 yötä (muistaakseni). Nyt ollaan taas tilanteessa, jossa heräilee öisin n. tunnin välein. Nousee sängyssään (omassa huoneessa) seisomaan ja huutaa puoliunessa. Kun käymme laittamassa takaisin makuuasentoon,nukahtaa suht helposti, mutta taas tunnin päästä sama juttu :(



Kaipa tämä kaikki tuohon liikkumiseen ja uuden opetteluun liittyy, mutta on tosiaan ollut tosi surkeita nämä meidän yöt ihan alusta asti ja nyt alkaa voimavarat olemaan jotakuinkin käytetty! Aina kun sitä luulee, että NYT helpottaa, niin takapakkia otetaan ja rajusti.

Itseäni jo pelottaa, että voiko poika olla ihan yliaktiivinen (jopa jotain adhd:n suuntaista) koska käy niin kierroksilla koko ajan...

Tosin näitä kirjoituksia kun luin, niin kyllähän teitä kohtalotovereita löytyy ;)Tuntuu vain,että kaikki oman lähipiirini vauvat ovat paljon paljon helopompia tapauksia kuin tämä meidän! Mutta yksilöitähän nämä ovat jokainen ja meistä vanhemmista molemmat kun olemme suht vauhdikkaita, niin tulos on vissiin sitten tässä ;)

toki noita kausia tulee kaikille, kun opitaan konttaamaan ja seisomaan ym. vauvan kans ei koskaan sais tuudittautua tunteeseen, et jes nyt onnistu lopullisesti.. aina tulee takapakkia, mut onneksi mennään eteenkin päin. vaikka meidän poitsu osaa nukahtaa itse sänkyyn ja yleensä nukkuu yöt putkeen, niin tulee tosi vaikeitakin iltoja. vauva voi olla todella villi, eikä sillä tarvitse olla ADHD:ta. =) meilläkin poika on joskus vaikea saada nukkumaan kun toinen käy niin täysillä. siks ennen nukkumaanmenoa kannattaakin vauvan kans istua hämärässä huonessa ja tuijottaa vaikka seinää tai pehmolelua ja lauleskella ym. kaikki värikkään objektit pois. vauvaa ei kannata myöskään paljon paijata tai keinutella, ettei sitten tule huuto siitä kun paijaaja lähtee pois. joillekin riittää 5min rauhoittelu, joillekin 30min. ja kumpikin on normaalia.

itse laitan pojan sänkyyn, silittelen, toivotan hyvää yötä, annan suukon ja vielä muutaman sekunnin katselen, että toiselle tulee turvallinen olo. sitten vain puhetta taustalle. hiljaisuus ei ole hyvä. suoraan en painele ovasta ulos, vaan vetäydyn taaksepäin. jos lasta katsoo silmiin, se ei kyllä ikinä nukahda.. tänään oli hankalampi ilta ja lopulta vauveli nukahti niin että piti molemmista sormistani kiinni. :D oiskohan ollu sikapiikistä vähän kiukku...

Lilliputti, mietit sitä että onko jollain lapsilla vaan suurempi läheisyyden kaipuu kun nukkuvat paremmin kun ovat vieressä. Uskon että suuri osa uniongelmista johtuu siitä että liian pienet vauvat laitetaan nukkumaan yksin omaan sänkyyn ja ehkä jopa omaan huoneeseen. Kun lapsi sitten itkee läheisyyden kaipuutaan otetaan avuksi unikoulut jossa lasta itketetään(ja paijataan vieressä!)ja lapsi siitä traumatisoituu entistä pahemmin. Olen kuulut Tracy Hoggin unikoulusta joka kuullostaa mukavan lempeältä, mutta onko se sitä sitten jos lapsen "kiukku-itkua" ei edes kutsuta itkuksi. Minusta lapsen tunteenilmaukset tulisi ottaa tosissaan ja huolehtia siitä että lapsi tuntee itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi ja että hänen tarpeensa, varsinkin läheisyyden tarve, täytetään.



En nyt halua syyllistää ketään, en usko että kukaan haluaa itkettää tai traumatisoida lastaan mutta ei ehkä vaan tiedetä että on olemassa vaihtoehtoja. Yksi hyvä metodi on Elizabeth Pantleyn No-cry sleep solution, pehmeä ja lasta ymmärtävä, aattelin ehkä kokeilla jossain vaiheessa, olen kuullut siitä paljon positiivista.



Itselläni on 1v 4kk poika joka heräilee vielä öisin 3-5 kertaa, nukkuu vieressä ja imetän hänet takaisin uneen. Nukutan myös imettämällä. Olen aatellut jatkaa näin kunnes itse lopettaa yösyömiset ja yöheräilyt, kun ei siitä ole mitään haittaa. Tietty olisi mukava saada nukkua koknaisia öitä mutta aikansa kutakin. Itseäni ei niin väsytä kun yritän nukkua tai levätä aina silloin kun poika nukkuu. Tietty helppoa sillä olen kotona enkä töissä.



Löysin tietoa "luonnollisista" nukkumistavoista kun itse halusin (ympäristön painostuksesta...) lopettaa yösyötöt ja siirtää pojan omaan sänkyyn vuoden ikäisenä. Huudattamistakin harkitsin kun vaikutti että "niin kaikki tekevät" ja muita vaihtoehtoja ei ole. Mutta onneksi niitä löytyi sentään...

Heipä hei!



Meillä on nyt nukuttu omassa huoneessa reilun viikon verran ja meillä se tällä kertaa toimii, onneksi :) Yhtenä yönä vain kyllästyin siihen ainaiseen hyssyttelyyn ja hytkyttelyyn ja annoinkin lapsen itsekseen valvoa omassa sängyssä. No, pari tuntia se jaksoi siinä ihmetellä ja ähistä, välillä nousi seisomaan ja yritti itkeskellä mutta kun ei saanut huomiota niin istahti alas ja jatkoi tyynyn kanssa painimista :) Aikansa ( 2h ) touhuttuaan alkoi itkemään, jolloin laskin vaan selälleen ja laitoin tutin suuhun ja menin itse sänkyyn. Toistin tämän pari kertaa, jonka jälkeen tyttö nukahti itsekseen. Seuraavana aamuna päätin, että tästä lähtien tyttö saa nukkua omassa huoneessa ja valvoa siellä ihan rauhassa ja opetella itsekseen nukahtamaan. Siitä lähtien se on myös alkanut yöunillekin ilman nukuttamista. Ensimmäisenä yönä nukahtaminen kesti 30 min. jolloin annoin aina jonkun aikaa itkeä ennen kuin menin rauhottelemaan ja laskin takaisin selälleen. Samaa kuviota toistettiin yöllä, jos ei itsekseen rauhottunut. Joskus vaatii että vähän aikaa pidetään kättä selällä että rauhottuu, mut ei tarvi heilutella eikä silitellä Eka yönä valvoi taas sen 2 h ja nukahti sitten ku alkoi taas itkemään ja kävin laskemassa selälleen. Seuraavana iltana nukahti 10 min. sisällä ilman suurempia itkuja ja nukku täyden yön 21 - 9.00. Toki uneksii yöllä edelleen, muttei tarvi käydä rauhottelemassa vaan on oppinut itse jatkamaan unia. Joinakin öinä tarvii käydä auttamassa takaisin uneen, mutta tähän mennessä kerran yössä on riittänyt.



Tietenkin nyt kun täällä mainostan meidän hyviä öitä niin tulee takapakkia, mut niin taitaa käydä joka tapauksessa. Nyt meillä tehdään lisää hampaita ja lämpöäkin on ollut niin silti, vaikka nukkuu levottomasti niin nukkuu paremmin kuin ennen. Vaikka välistä tuntui, että kaikkea on jo kokeiltu eikä enää oikein innostanut tähänkään ryhtyä niin onneksi sen tein. Ei siitä näköjään mitään haittaa ole vaikka aina jotain kokeileekin. Mietin myös sitäkin että kun aikasemmin ei omassa huoneessa nukkuminen onnistunut niin oliko nyt vasta oikea aika? Nyt vasta huomaa kuinka paljon sitä kulutti aikaa sen miettimiseen, että miten lapsen saisi nukkumaan hyvin. Tuntuu että iso lasti vierähti harteilta ku huomasi oman lapsen nukkuvan. Toivottavasti te muut osaatte silti ottaa mahdollisimman rennosti kaikesta huolimatta, toisin kun minä. Päättäväisyys auttoi ainakin meillä.



Toivottavasti muutkin löytävät keinonsa parempiin öihin! :)

Hyvä lilliputtiii! :) Se on niin ihana tunne, kun vauva oppii nukkuun. Luulen kyl, et tuo tulee pysymään teillä melko hyvin, kunhan päättää vain niin ja jaksaa pitää kiinni siitä periaatteesta. ;) Toki niitä takapakkeja tulee välillä, mut jos lapsi on kerran oppinut jotain niin siihen on todella helppo palata. Esim kaverilla vauva oppi nukahtaan 6kk iässä, mut sit ku tuli hampaat niin pari viikkoa nukkui vain äidin mahan päällä. Mut sit ku hampaat oli tullu, niin ei ollu mitään ongelmia palata omaan sänkyyn. Muistan ku mies on ollu pari kertaa reissussa ja jos vauva on heränny yöllä, niin aina tulee mieleen, et pitäskö vain ottaa viereen. Mut sit vain ajattelee, et eipä se kuitenkaan enää hyödytä, kun vauva ei varmaan osaisi nukkua siinä enää. Ja todella nopeaa se sitten rauhoittuukin lopulta.

Meillä tosiaan 6kk iässä opetettiin itse nukahtamaan ja sen jälkeen on nukkunut yöt putkeen. En ois yhtään jaksanu enää leikkiä tuttia öisin. Mut sen pari viikkoa mitä pidettiin unikoulua ja samalla päivärutiinikoulua, niin olin kyl aika stressaantunu enkä pätkääkään rauhallinen. Se on jotenki aika työlästä ja odotukset on niin korkealla, mut kannattaa ihmeessä kokeilla kaikkea. =) Ja se kaikki unohtuu sit. :) Ihailen itekki kaikkia rauhallisia ihmisiä ja koitan aina muistaa itekki ottaa mahdollisimman rauhallisesti.

Huomenna siirretään vauva omaan huoneeseen, kun en saa nukuttua samassa huoneessa sen kans, koska herään jokaiseen tuhinaan. Mut eipä se minua yöllä tarvi, niin sama kai tuo on siirtää. Ja kuulen kyllä, jos se alkaa itkeen tai jokelteleen isommin. On testattu. ;) Toivottavasti se tottuu sinne pian. On siellä kyl leikitty paljo ym. Kaverin luokin nukahti ongelmitta, et jospa se siitä.

Hei Choco,

tosi monet tuntuvat kehuvan tätä Tracya ja hänen metodejaan. Ollaan ulkomailla asustelemassa joten en oikein pysty kirjaa hankkimaan(paikallisella kielellä ainakaan :P)...Voisitko tai kuka tahansa joka tietää, pähkinänkuoressa kertoa tästä unikoulusta?? Olisin kiitollinen :) Meillä kohta 6 kk poika, joka on aloittanut yölliset heräilyt tunnin välein (noin). Eka pätkä 22- n. 02, mut sen jälkeen melkeinpä tunnin välein sinne 7 asti jolloin herää uuteen päivään..vaikuttaa aina aamuisin kuitenkin virkeältä ja hyväntuuliselta. Aamupuuron jälkeen yleensä 10 maissa ekat päikkärit, 1-2 tuntia. Päivällä nukkuu yleensä vielä 2 päikkärit (yhdet sisällä ja yhdet kärrytellen). 18-22 taitaa olla pisin valveillaoloaika (tosin joskus jos oikein väsy niin ottaa pienet tirsat n. klo 20). Nukahtaa kyllä suht mallikkaasti vellin jälkeen, mut yöt on tosi rikkonaisia. Täällä ollaan aikas väsyneitä, ollaan yritetty vuorotella valvomisten kanssa...

Vinkkejä kaivataan siis :) Kiitos!!

meidän 6kk vanha vauveli opetettiin just yösyötöistä pois ja nukkuu yöt putkeen. päivälläkin nukahtaa itsekseen. oppi viikossa tracy hoggin kirjoittaman kirjan vinkkien mukaan. siellä on tosi tarkat ohjeet unikouluun jossa ei huudateta lasta. ja tämä ihan tosissan toimii. kaikki kaverinikin ovat olleet tyytyväisiä. kirjan nimi on the baby whisperer solves all your problems. oheita kannattaa noudattaa tarkkaan, muuten se ei toimi. ja lapsen itkua pitää oppia kuunteleen.. kiukkuitkua ei kannata mennä häiritsemään (tätä ei kutsuta edes itkuksi). ainakin meidän poika halusi itse hakea unen, kun oli nukahtamaan kerta oppinut. mut välillä tosi äänekkääästi... hätäitkuun tietty sit pitää mennä lohduttaan.. itse suhtauduin ensin tosi epäilevästi kirjaan, mut hämmästyin kun se toimi. suomen neuvoloissa ei oltu kuultu tuosta. kirja on mm. new yorkissa bestselleri..

Suomessa kirjan saa vain nettikaupasta. Esim www.bookplus.fi. En tiedä toimittavatko he ulkomaille. Suomenkielisen kirjan voi lainata kirjastosta, mutta se ei ole ollenkaan yhtä hyvä ja kattava. Kaverini osti kirjan Belgiasta ja siellä se myytiin englanniksi. Luulisi, että kirja löytyy monesta maasta englanninkielisenä.. Oletko etsinyt kaupoista tai netistä? Entä, jos joku tuttunne ostaisi kirjan Suomesta ja postittaisi sen teille? =) Kirja maksaa noin 14€. Suosittelen kyllä tuota kirjaa. Sen avulla meillä selvittiin! :D Meillä yöheräilyt menivät suunnilleen samanlain 4-5kk iässä. 6kk iästä lähtien vauva laittoi yöunille klo 19 ja nukkuu sinne 6-7 asti. Vauva siirtyi muuten myös omaan huoneeseen tällöin. Sekin helpotti öitä, kun ei herännyt joka tuhahdukseen. Nyt 8kk nukkuu vielä kahdet päikkärit.

Tuossa kirjassa on 100sivua asiaa tuosta unikoulusta ja niitä neuvoja pitää noudattaa tarkkaan, joten on hieman vaikea tiivistä sitä tänne. :D Mut pähkinänkuoressa:

jos tassuttelu ei tehoa lapseen (se myös on aika aikaavievää), niin otetaan käyttöön pick up, put down -unikoulu. Lapsi laitetaan sänkyyn ja kun se alkaa huutaan, niin se nostetaan syliin. Ei hyppyytetä. Silitetään selästä ja rauhoitellaan. Kun vauva rauhoittuu, niin lasketaan se välittömästi alas ja irroitetaan ote. Puheella voi myös rauhotella. Max 2-3min kerrallaan pidetään sylissä ettei lapsi nukahda siihen. Ideana on opettaa lapsi rauhoittumaan ja nukahtamaan itse. Jos lapsi alkaa rimpuilemaan niin käytetään sitä alhaalla. Eka iltana tein noin 100 toistoa. Seuraavana taiskin mennä 10. Päiväunien kans oli vähän haastavampaa, mut tarkat päivärutiinit auttoivat siinä (lähinnä ruokailuajat, päikkärithän vaihtelevat). Kirjassa kerrotaan vinkkejä niihinkin. 1-2vkoa tuossa kesti. Ja lapsen itkua kannattaa opetella kuuntelemaan. Alussa lapsi on yleensä aina hätäinen mutta esim viikon koulun jälkeen huuto muuttuu protestoinniksi eikä tällöin vauvan luo tarvi juosta pää kolmantena jalkana. Itkua oppii ajan kanssa kuuntelemaan. Esim öisin vauva saattaa nousta huutelemaan 1-2min mut nukahtaa itsekseen takas. Jotkut eivät ole edes kunnolla hereilläkään... Hankala selittää. Kirja ottaa huomioon vauvojen eri tempperamentit. Noita sääntöjä pitää hieman muokata omalle vauvalle sopivaksi. Tuo unikoulu on kuitenkin ihana, kun siinä ei anneta lapsen itkeä sängyssä yksin, vaan sitä lohdutellaan sylissä. Toivottavasti tästä sai jotain selvää. =)

Terve vuoden ikäinen poika ja heräilee edelleen noin 4 kertaa. vähentynyt jo huomattavasti, mitä oli tuolloin 9-10kk sitten. Jokainen vauva on yksilö, enkä ole itse edes yrittänyt unikoulua. Lapseeni nukkumiseen vaikuttavat niin hampaiden tulo, kuin uuden asian oppiminen. Lapsi nukkuu meidän välissä, joten yöheräily ei viä niin voimia. Tämä meille hyvä ratkaisu. Unikoulua mietitty, mutta jaksan hyvin näinkin. katsotaan sitten taas myöhemmin.

ja tilasin kirjankin netitse. käymme kotosuomessa pian joten eiköhän se siellä jo meitä odota :)