täällä kun kysyttiin, mitä lapsesi ei saa harrastaa

lapsella on oikeasti mahdollista päästä huipulle.



Ja sinne korkeammalle päästäkseen kyllä täytyy tehdä paljon työtä ja silloin nuori on jo aikuinen, sekä päättää itse jatkostaan.



Eikä kenenkään tarvitse viedä lastaan minnekään, minne ei halua. Mutta tietyt myytit on hyvä kumota.

...kuin jokin itämainen kamppailulaji (karate, judo, aikido jne.) tai vaikkapa paini.



Tämä on ehdottomasti asia, joka olisi jokaisen hyvä tajuta. Nyrkkeilyssä annetaan ja otetaan osumia niin kehoon kuin suoraan päähänkin. Ja ne päähän jatkuvasti tulevat osumat vaikuttavat aivoihin - tutkitusti. Ja tämän valitettavasti huomaa oikeastaan jokaisesta nyrkkeilyä pidempään harrastaneesta. Kuntonyrkkeily on sitten eri asia, eikä nyt puhuta siitä.



En missään nimessä kannustaisi omaa lastani nyrkkeilyyn.



Samaan hengenvetoon sanon, että olen harrastunut vuosia monipuolisesti muita kamppailulajeja, etenkin karatea. Ja nämä ovat ehdottomasti hyviä lajeja nuorille. Niissä ei sinänsä ole mitään väkivaltaista vaan opetetaan monipuolisesti itsepuolustusta ja kehon- sekä mielenhallintaa. Toki lajit ovat rankkoja ja fyysisiä, mutta sehän on vain erittäin hyvä asia, etenkin nykynuorille. Ja ensimmäisiä asioita, joita jokainen oppii on se, ettei näitä taitoja saa käyttää muuhun kuin itsepuolustukseen. Ne, jotka taitojaan naapurustossa esittelevät ovat lähes aina niitä, jotka ovat juuri alkeiskurssilla käyneet, eivät lajin todellisia harrastajia.



On kurjaa huomata täältä, että miten tietämättömiä monet (äidit ilmeisesti) ovat näistä muista kamppailulajeista. Ikään kuin kaikki kamppailulajit niputetaan samaksi väkivaltamössöksi, mistä ei tietenkään ole kyse.



Itse asiassa vaikkapa jääkiekko on paljon väkivaltaisempi ja epärehdimpi laji kuin nuo mainitut kamppailulajit.

lapsesi harrastaa yleisurheilua. Ei siinäkään ole välttämättä mahdollista kilpailla juniori-ikää pidemmälle, jos ei ole hyvä. Tai itseasiassa varsinkaan yleisurheilussa.



Mutta kaikkia lajeja voi jollain tavalla jatkaa koko elämänsä, monet ovat niin tehneetkin. On kyse sitten judosta, nyrkkeilystä, keihäänheitosta, jalkapallosta tai juoksusta.

_vaaralliseksi_ jos pystyt ja haluat jatkaa pidemmälle.

lapsesi harrastaa yleisurheilua. Ei siinäkään ole välttämättä mahdollista kilpailla juniori-ikää pidemmälle, jos ei ole hyvä. Tai itseasiassa varsinkaan yleisurheilussa. Mutta kaikkia lajeja voi jollain tavalla jatkaa koko elämänsä, monet ovat niin tehneetkin. On kyse sitten judosta, nyrkkeilystä, keihäänheitosta, jalkapallosta tai juoksusta.

Mutta esimerkiksi karate ei ole yksi laji. Muunmuassa yhdessä karaten haarassa, Kyokushinissa lyödään jo alusta pitäen kehoon ilman hanskoja, ja lujaa. Myös karaten "oikeassa" treenaamisessa tyylisuunnasta riippumatta sparrataan, eli kyllä päähän ne lyönnit osuvat. Judossa pää kolahtelee vähän väliä lujaa mattoon, ukemitaidoista huolimatta.



Ja se uhittelu on yksilökysymys. Yhtä paljon niitä on pitkään ja vähän harrastaneissa, lajista riippumatta.



Todellinen henkinen kasvu ja kuri tulee rankasti harjoittelemalla, ei pienillä palopuheilla(joita kyllä harrastetaan myös nyrkkeily -ja painisaleilla, joista lentää ulos kuin leppäkeihäs jos väärinkäyttää taitojaan).

eikä se ole tavoitekaan niin silti mieluummin joku muu harrastus kuin tuo nyrkkeily. Jos nyt vaikka sattuisi käymään niin että lapsesi sattuisikin olemaan erityislahjakkuus tuossa nyrkkeilyssä niin etpä sitten enää juniori-iän jälkeen estäkään häntä jatkamasta.

_vaaralliseksi_ jos pystyt ja haluat jatkaa pidemmälle.

lapsesi harrastaa yleisurheilua. Ei siinäkään ole välttämättä mahdollista kilpailla juniori-ikää pidemmälle, jos ei ole hyvä. Tai itseasiassa varsinkaan yleisurheilussa. Mutta kaikkia lajeja voi jollain tavalla jatkaa koko elämänsä, monet ovat niin tehneetkin. On kyse sitten judosta, nyrkkeilystä, keihäänheitosta, jalkapallosta tai juoksusta.

Ei näin ole. Kuinka paljon esimerksi kuolemantapauksia on nyrkkeilyssä viimeisen 20 vuoden aikana?

Ottakaa asioista selvää. Jos lapsenne haluaa nyrkkeillä, jutelkaa paikallisen valmentajan kanssa mahdollisista vaaroista ja harjoittelumetodeista, ei mitään mistään tietämätön nettiguru tai sensei pysty antamaan oikeita vastauksia. Tai sitten esimerksi soitatte suomen nyrkkeilyliittoon. Tai potkunyrkkeilypuolelle tai thaipuolelle.

joku harrastus on toista parempi tai huononpi? Kyllä nyrkkeily on erinomaisen hieno laji ja ennenkaikkea hyvä keholle ja mielelle. Kuten myös muut kamppailulajit. Jos mun tytär haluais tulevaisuudessa alkaa harrastaan vaikka ultimate fightingia ni mikäs sen hienompaa. Eiköhän lapsi saa harrastaa sitä mitä haluaa ja mihin vanhemmilla rahkeet riittää. Ois aika ilkee sanoa penskalle että et nyt saa alkaa harrastaan sitä koska se on mun mielestä ihan perseestä koko laji.

..no, kun nyt saivaratelemaan rupeat, niin kerron vielä, että karate ON yksi laji. Tässä yhdessä lajissa on sitten eri tyylisuuntia.

Karaten monissa tyylisuunnissa kyllä lyödään ja potkitaan kehoon, kyllä. Mutta pointti on se, että nämä osumat lähinnä sattuvat, eivät aiheuta vahinkoa toisin kuin toistuvat päähän osuvat lyönnit nyrkkeilyssä. Lisäksi ei takuulla yhdessäkään tyylisuunnassa ketään "hakata" esim. isomman/paremman vastustajan toimesta.

Otteluharjoituksissa karatessa EI päähän saa osua kuin vain hieman, mieluummin "osuma" päähän on yhtä kuin osuma ihan pään lähelle. Kova kontakti päähän on kiellettyä niin treeneissä kuin myös virallisessa karateottelussakin (ottelija diskataan jo yhdestä liian kovasta kontaktista). Tämän vuoksihan karatessa ei myöskään edes käytetä kunnon pehmustettuja hanskojakaan, kun tarkoitus ei ole osua päähän.

Judon "pään kolahtelu" on kyllä hyvin pientä ja tatamihan on hyvin pehmeä myös. Jos tuon perusteella alat sanomaan, ettei laji sovi vaikkapa muksullesi, niin ei kyllä sitten sovi oikeastaan moni muukin laji viulunsoiton lisäksi.

No, toki uhittelu on yksilökysymys, mutta fakta todellakin on se, ettei yhtään edistyneemmällä harrastajalla ole mitään tarvetta esitellä taitojaan kadulla.

Mutta esimerkiksi karate ei ole yksi laji. Muunmuassa yhdessä karaten haarassa, Kyokushinissa lyödään jo alusta pitäen kehoon ilman hanskoja, ja lujaa. Myös karaten "oikeassa" treenaamisessa tyylisuunnasta riippumatta sparrataan, eli kyllä päähän ne lyönnit osuvat. Judossa pää kolahtelee vähän väliä lujaa mattoon, ukemitaidoista huolimatta. Ja se uhittelu on yksilökysymys. Yhtä paljon niitä on pitkään ja vähän harrastaneissa, lajista riippumatta. Todellinen henkinen kasvu ja kuri tulee rankasti harjoittelemalla, ei pienillä palopuheilla(joita kyllä harrastetaan myös nyrkkeily -ja painisaleilla, joista lentää ulos kuin leppäkeihäs jos väärinkäyttää taitojaan).

.



En ole vielä kirjoittanut tähän ketjuun...



Mutta puhut nyt vain ja ainoastaan kilpakaratesta. Alkuperäisessä karatessa Okinawalaisessa muodossaan ei ole otteluita, vaan vasta näissä sporttimuodoissa. Kyllä karaten harjoittelutilanteissa voi syntyä vahinkoja, jos nyt ei harrasteta pelkkää kataa(silloinkin voi).



Nyrkkeilyssä on painorajat ja tuomari, joten isompi ja vahvempi ei hakkaa ketää täysin rikki.



Ja todella pitkältä ajalta mukana kamppailupiireissä(jo isäni kautta) olleena täytyy sanoa, että tuo katumittelöinti on vain ja ainoastaan tyypistä kiinni. Olen nähnyt ja kuullut mustavöisten niin monia kertoja uhittelevan ja tappelevankin treenien ulkopuolella.



Mielestäni nämä kaikki kamppailuharrastukset ovat oivia lapsille, niin tytöille kuin pojillekin.

..."karatella" totta kai tarkoitan niitä karaten muotoja, joita Suomessa harjoitellaan. Ainakin niissä karateseuroissa, joita itse tiedän usein myös harjoitellaan ottelua jossain muodossa. Ei toki kaikissa. No, vahinkojahan syntyy lajissa kuin lajissa. Karatessa ei sen enempää kuin monessa muussakaan fyysisessä lajissa tai pelissä. Näin ollen vahingoista on täysin irrelevanttia edes keskustella.

No, tuosta "katumittelöinnistä" voitaisiin vääntää peistä loputtomiin. Väitän edelleen ehdottomasti, että kamppailulajeissa pitkälle edennyt henkilö ei helposti ala kadulla taitojaan esittelemään. Hän myös tietää seuraukset, mitä esim. lyönnistä voi syntyä sekä hän myös pääsee taitojaan esittelemään ihan riittävästi salilla. Suomeksi sanottuna, hän varsin usein on sinut itsensä kanssa eikä siten ylimääräisen uhon tarvetta ole. Totta kai poikkeuksiakin löytyy se on selvä.

EI TIETENKÄÄN nyrkkeilyssä kukaan hakkaa ketään "täysin rikki" yksittäisessä ottelussa, eihän nyt siitä ollut kyse!!!

Kyse on vain ainoastaan siitä, että enpä ole täysin "selväjärkistä" pitkälle nyrkkeilyssä edennyttä miestä tavannut tai haastattelua sellaiselta henkilöltä nähnyt. Se nyt vaan on niin, että kun päähän tarpeeksi lyödään, niin sillä on vaikutuksensa. Ja meinaatko, että lapsena nyrkkeilyn aloittaneelle sitten vaikkapa 16-vuotiaana mennään sanomaan ettet voi enää lajia harrastaa, kun homma käy totisemmaksi?

Kamppailulajit ovat jaloja lajea (myös nyrkkeily on sitä ehdottomasti!!), mutta nyrkkeily on ihmiselle sen verran vaarallista etten sitä omille lapsilleni suosittelisi.

. En ole vielä kirjoittanut tähän ketjuun... Mutta puhut nyt vain ja ainoastaan kilpakaratesta. Alkuperäisessä karatessa Okinawalaisessa muodossaan ei ole otteluita, vaan vasta näissä sporttimuodoissa. Kyllä karaten harjoittelutilanteissa voi syntyä vahinkoja, jos nyt ei harrasteta pelkkää kataa(silloinkin voi). Nyrkkeilyssä on painorajat ja tuomari, joten isompi ja vahvempi ei hakkaa ketää täysin rikki. Ja todella pitkältä ajalta mukana kamppailupiireissä(jo isäni kautta) olleena täytyy sanoa, että tuo katumittelöinti on vain ja ainoastaan tyypistä kiinni. Olen nähnyt ja kuullut mustavöisten niin monia kertoja uhittelevan ja tappelevankin treenien ulkopuolella. Mielestäni nämä kaikki kamppailuharrastukset ovat oivia lapsille, niin tytöille kuin pojillekin.