Kuinka usein itket jonkun vieraan ihmisten sanomisten takia?

Aina olleet täysin tuntemattomia miehiä, jotka huomauttaneet painostani herkällä hetkellä..



T. 165cm, 95kg

Ehkä ala-asteella?

Ei ku kerran opiskeluaikana humalassa baarista lähtiessä, kun erään varatun miehen veli tuli läksyttämään mua siitä, että yritän iskeä hänen veljeä, vaikken edes yrittänyt vaan veli itse oli syypää.



Mulle ei oo kukaan tuntematon mies koskaan huomauttanut mun painosta, ei kyllä ole tainneet sitä tehdä tututkaan. Enkä osaa kuvitella, että itkisin asiasta... En kyllä usko, että sanattomaksikaan jäisin.



t. 163cm, 106kg

olen aina sanonut takaisin paljon pahemmin. Tosin eipä ole ollut tarvettakaan sitten kouluaikojen. Minkälaisia aikuisia te oikein tunnette?

i]Kolme pitkää vuotta olen ollut jyrättävänä,

[/quote]

Aika pitkä aika...

Onneksi viimeinkin saat lähdettyä![

Ei mua toisten sanomiset kauheasti hetkauta, etenkin jos ei oo lähipiiriä, niin en edes jaksa välittää.

Olen lähdössä pois työpaikastani, sillä ilmapiiri on hirveä, yksi työntekijä terrorisoi muita..En jaksa katsella hänen naamaansa ja kun kuulin uudesta työpaikastani tunsin pitkästä aikaa iloa!

Kolme pitkää vuotta olen ollut jyrättävänä, vakituinen työsuhde lähtee alta nyt, mutta uskon että mieluumin teen pätkätöitä kuin olen kynnysmattona!

Itseeni kohdistuvista sanomisista en ole koskaan itkenyt. Sen sijaan itken helposti toisen mukana, jos hän on kovassa tunnekuohussa.

oikein hyvinkin vastaan. Itken oikeastaan pelkästään silloin kun mies sanoo hieman ajattelemattomasti.

(Paitsi nyt muistin kun työpaikka oli menossa alta ja soitin sitten erääseen työpaikkaan jonne haettiin vuorotteluvapaan sijaista niin tämä puhelun vastaanottanut nainen arvosteli jyrkästi kaupallista korkeakoulututkintoani ja sen huonoutta. Silloin itkin, mutta silloin minua huolestutti muutenkin tuleva työttömyys.

sanoisin suorat sanat. Älkää ihmiset jääkö ovimatoiksi!

normaalisti en juuri koskaan. Nyt hormoonit pistävät niin herkäksi, että on vaikea sanoa mitään vastaan. Viimeksi olen itkenyt kotiin tultua, kun kaupan kassa antoi ymmärtää minun varastavan (just joo) ja edellisen kerran kun toinen kaupan kassa alkoi nälvimään minua edellisen asiakkaan hihnalle jättämästä ruokapaketista.



Tällä hetkellä ei paljoa huvita lähteä kotoa pois, kun tilanteita tulee koko ajan eteen. Normaalisti antaisin palaa takaisin täysillä ja oikein nauttisin siitä, että pääsen näpäyttämään idiootteja asiakaspalveluhenkilöitä...

Muuten en yleensä niin välitä vieraiden puheista.