Minulla on herkkä e-lapsi

Adhd on kasvatuksen tulosta, on nössöä lapselta pelätä pimeää.... ja mitä muuta soopaa viestissä nyt olikaan! Todella kylmää suhtautumista pienen ihmisen hätään. Sydämetön ihminen.

ja miksi sinä sanoisit isoa lasta joka tarvii mamin kainaloa kun menee nukkuun? Minä sanon nössöksi. Vaikka vaikea kuvitella, että luokkaa häiriköivä adhd joka vetää kaikkia turpaan ja syljeskelee päin opettajaa voi olla nössö.

Lapseni luokalla on yks adhd ja se on ihan kauhea. Ei paljoo haittais vaikka sille sattuis jotain.

että joku täällä osaa sanoa noin niin kuin tapausta tuntematta, mistä jonkun lapsen ongelmat johtuu. Taitaa sussa olla selvännäkijän vikaa!

Mulla itsellä oli ala-asteaikana useampi vuosi, etten uskaltanut nukkua yksin. Kärsin siis yöllisistä pelkotiloista. Sitä ennen (noin kolmannelle tai neljännelle luokalle asti) yksin nukkumisen kanssa ei ollut ongelmia kuin satunnaisesti. Mua kiusattiin koulussa ja olen nyt myöhemmällä iällä myös tajunnut, että mulla on adhd. Epäilen, että johtui noista molemmista ne mun yöpelot, miellän ne samaksi, kuin mun aikuisiän univaikeudet.

Harmittaa, että vanhempani eivät silloin selvittäneet asian syytä ja esim. vieneet kasvatusneuvolaan tms. Suosittelen jotain tällaista sunkin lapselle, jos ei mene ohi. Muakin harmitti ja hävetti tää ongelma, olisin halunnut nukkua omassa sängyssä pelkäämättä.

Ja sinä, nössöksi haukkuja, haluaisitko, että mullekin tapahtuu jotain pahaa, kun mulla on adhd, vai vain tälle sun lapses luokalla olevalle tapaukselle?

mitä tarkoittaa e-lapsi?

koska siihen on mukava nukahtaa. Ja oon ihan aikuinen, enkä tosiaankaan nössö... Ja meidän lapset saa olla kainalossa vaikka armeijaan asti jos haluu. Hellyyttä ei maailmassa oo ikinä liikaa, julmuutta sen sijaan on.



Täälläkin, näemmä.

Itse aloin nukkua omassa sängyssä vasta kun menin yläasteelle. En kehdannut enää nukkua siinä vaiheessa äidin vieressä vaikka varmaan olisin halunnut :D Ja ihan normaali ihminen minusta tuli, tosin DI.

Itse aloin nukkua omassa sängyssä vasta kun menin yläasteelle. En kehdannut enää nukkua siinä vaiheessa äidin vieressä vaikka varmaan olisin halunnut :D Ja ihan normaali ihminen minusta tuli, tosin DI.

Siis kaikki nämä adhd:t, asbergerit, dysfaatikot jne...

lähihoitajaksi, 44v ja 3 lasta itselläni, ei erityislapsia siis, 6v, 10v, 16v ja kuule, nekin näkevät painajaisia ja herättävät yöllä ja pelkäävät pimeää ja sängyn alusta välillä jne..liittyy myös ikävaiheisiin, kehitykseen, peloilla on kehityksellisesti myös oma tehtävänsä ihmiskunnan selviytymiselle..ym ym. En ole itse kieltänyt läheisyyttä ja lohduttaudun sillä että yleensä pojat esim viim armeijaan mennessä lopettavat vieressä nukkumisen.. tosin mun hyvän unen takia, pienimmät saavat nukkua yhden yön/vko viekussa (mulla ei ole miestä - siksi helppoa) ja jos on painajaisia, paijaan vieressä uneen tai otan viekkuun, riippuu oman väsymykseni tasosta. Olen juuri vasta työharjoittelussa erityislastenryhmässä, joten e-lapsen vastaavista jutuista en osaa tarkkaan sanoa.. mutta varmasti tietoa ja kokemusperäistä tietoa löytyy netistä ja/tai kirjastosta. Tsemppiä!!

terveisin sirpa