Espoo kehotti asunnotonta miestä muuttamaan Helsinkiin

Helsingin Sanomat



Ensin avataan poste restante -osoite.



Helsingin Albertinkadun maistraatissa kirjaudutaan helsinkiläiseksi ja lähdetään Kallioon Toiselle linjalle.



Asunnottomien sosiaalipalveluista kyllä järjestyy paikka tilapäismajoitukseen.





Espoon seurakuntien diakoni kertoo saaneensa tällaiset ohjeet Espoon sosiaaliviranomaisilta 29. syyskuuta. Diakoni etsi apua espoolaismiehelle, joka oli ollut viimeiset kolme viikkoa kadulla.



Mies pyysi ensin apua kirkolta, mutta sillä ei ollut tarjota yösijaa. Diakoni soitti kaupungin kriisipäivystykseen, josta todettiin, ettei asia kuulu heille. Soita sosiaalitoimistoon, diakonia ohjattiin.



Siellä turhautunut sosiaalityöntekijä totesi, ettei Espoolla ole mitään, mitä tarjota.



"Kun teille diakoniatoimistoon tulee noita vaeltelevia ihmisiä, joilla ei ole mitään paikkaa, käskekää ne Helsinkiin", sosiaalityöntekijä oli sanonut.



Diakoni haluaa pysytellä nimettömänä, jottei sosiaalityöntekijä paljastuisi. Diakonin mielestä vastuu ei ole rivityöntekijän vaan Espoon "pöyristyttävän sosiaalipolitiikan".





Helsingissä on epäilty kymmeniä vuosia, että asunnottomuudesta ja muista sosiaalisista ongelmista kärsiviä ihmisiä lähetetään muualta Suomesta pääkaupunkiin. Näyttöä tästä ei ole kuitenkaan ollut.



"Jos tapaus pitää paikkansa, minun kommenttini ei ole painokelpoinen. Tämä ei ole hyväksyttävää", Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (kok) sanoo.



Hän vaatii muilta kunnilta reilua peliä. Muidenkin on kannettava osuutensa.



"Yritämme rakentaa hyvät palvelut. Emme tee sitä tietenkään sitä varten, että houkuttelisimme muualta maasta tänne Helsinkiin kaikki, joilta puuttuu jotain."





Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on herrasmiessopimus siitä, että jokainen hoitaa omat asunnottomansa.



Espoossa asunnottomia on arvion mukaan 490, Vantaalla 600 ja Helsingissä 3 150.



"Vantaalaiset asutetaan Vantaalla. Meillä on kriisipalvelu ympäri vuorokauden, sitä kautta löytyy jokaiselle joku paikka", vakuuttaa Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen.



"Missään tapauksessa Espoo ei ohjaa asunnottomiaan muiden niskoille. Huolehdimme omistamme. Jos tällaista on tapahtunut, asiaan täytyy puuttua", perusturvajohtaja Juha Metso sanoo.



Espoon asunnottomien tilanne ei ole kovin hyvällä tolalla, toteaa johtava sosiaalityöntekijä Marja Koskenalho.



"Mutta meillä on hyvä suunnitelma. Parin vuoden päästä tilanne on jo aivan toinen."





Nyt päihdeongelmaiset voivat mennä Olarinluoman vastaanottokotiin mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Muille asunnottomille kaupungilla ei ole vakituista paikkaa. Tilapäismajoitus järjestetään aina tapauskohtaisesti.



"Se voi olla esimerkiksi matkustajakoti, johon kaupunki antaa maksusitoumuksen. Mutta ketään ei kehoteta menemään Helsinkiin", perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes toteaa.



Pääkaupungin sosiaalitoimeen ilmoittautuu joka kuukausi kymmeniä asunnottomia Helsingin ulkopuolelta.



Nämä ihmiset ovat ilmoittautuneet maistraatissa helsinkiläisiksi, ennen kuin ovat tulleet Toisen linjan asuntotoimistoon.



Esimerkiksi huhti–toukokuussa 2008 pidetyn sosiaaliviraston epävirallisen kirjanpidon mukaan tällaisia "maistraattihelsinkiläisiä" oli 57.



"Espoosta, Vantaalta ja muualta Suomesta valuu Helsinkiin asunnottomia. Totuus on, että Helsingin maistraattiin voi kävellä ja ilmoittautua helsinkiläiseksi. Se on asia, joka on meitä jonkin verran häirinnyt", asunnottomien sosiaalipalveluiden päällikkö Taru Neiman kertoo.



Hänelläkään ei ole näyttöä siitä, että muiden kuntien sosiaalitoimet olisivat erityisesti työntäneet näitä asunnottomia Helsinkiin.