Oletko joskus pyörtynyt kaupassa tai julkisella paikalla?
Kommentit (19)
Suitsukkeet olivat liikaa krapulaiselle...
Mannerheimintiellä liikennevaloissa, Sokoksen lasiosastolla, koulun jumppasalissa hoosiannaa laulaessa...
ja jouduin muiden autettavaksi. en kyennyt itse enää toimimaan.
aamupäivystysjonossa, kun verensokerit vähän tipahti.
Ja heti sain narkkarin leiman.Yks mies kävi repii multa takkia pois ja tarkistaa käsivarsia nähdäkseen piikitysjäljet ja haukku narkkarialkoholistiksi, vaikka olin ollut 3v. absolutisti, enkä muutenkaan käyttänyt alkoholia kuin ehkä kerran kuussa.Olin jäännyt työttömäksi enkä ollut saannut rahaa 3 kuukauteen mistää, joten oli pakko hinata luut sossun luukulle.
Luukulle asti en koskaan päässy ja jäi mun ekaks ja viimoseks kerraks soosun luukulla, sen verran paljon hävetti.Hain sitten seurakunnalta ruokakassin....
aamupäivystysjonossa, kun verensokerit vähän tipahti. Ja heti sain narkkarin leiman.Yks mies kävi repii multa takkia pois ja tarkistaa käsivarsia nähdäkseen piikitysjäljet ja haukku narkkarialkoholistiksi, vaikka olin ollut 3v. absolutisti, enkä muutenkaan käyttänyt alkoholia kuin ehkä kerran kuussa.Olin jäännyt työttömäksi enkä ollut saannut rahaa 3 kuukauteen mistää, joten oli pakko hinata luut sossun luukulle. Luukulle asti en koskaan päässy ja jäi mun ekaks ja viimoseks kerraks soosun luukulla, sen verran paljon hävetti.Hain sitten seurakunnalta ruokakassin....
en kehdannu edes mennä sen sossun ovista sisään.Meinaan porukkaa oli varmaa 30 henkee ja kaikki tuijotti silmät metrin irti päästä.
Kaikkeist eniten ketutti se, et olin jo aamu 6 hinannu itteni paikalle (sossu aukes 8), kun sillon oli niin et 3 ekaa pääs sisää ja mä oli just se kolmas!!!!
#8
Olen pyörtynyt monta kertaa kaupassa,junassa,kadulla jne.
Nolointa oli,kun olin yhdellä viikonloppukurssilla,ja ventovieras ihminen tuli sanomaan,että "olet niin tutun näköinen ja olen koko ajan miettinyt, missä olen nähnyt sinut ennen. Oletko joskus pari vuotta sitten pyörtynyt junassa?" Joo, minähän se:(
Koulun puutyöluokassa lapsena, sain aivotärähdyksen:/, magneettikuvauksessa viimeisilläni raskaana ja sektion jälkeen noustuani vessaan:9
odottelin yksinäni kyytiä pyörätuolissa ja siitä sitten heräsin lattialta lääkärilauman keskeltä. onneksi olin hyvän paikan valinnut;)
Ekan kerran kun mut nostettiin "potalle" ja sitten sairaalan suihkuun...
Olin juuri maksamassa kun taju karkasi. Heräsin penkiltä, pari asiakasta ilmeisesti raahasi minut sinne.
Olin just tullut lääkäristä luomenpoistosta ja olin varmasti jännittänyt tosi kovin, ja sitten jännitys laukesi.. Löin pääni niin kovin kivilattiaan, että muutaman päivän tapahtumat hävisivät mielestäni. Jouduin kavereilta tarkistelemaan, mikä on totta ja mikä mielikuvitusta..
Kahdesti olen pyörtynyt myös napalävistystä ottaessani (jännityksestä myös), mutta niinä kertoina osasin varautua ja varoitin myös lävistäjää.
Oli ollut pitkä työpäivä ja en ollut kerennyt kunnolla edes syömään. Kahvin voimalla olin mennyt koko päivän. Päivän päätteeksi kiirellä kaupan kautta kotiin ja sitten ruuhka metroon. Ensin vähän heikotti ja sitten pyörryin.
Kamalinta musta oli oikeastaan se että vaikka metro oli täynnä ihmisiä ja mua vastapäätkin istui ihmisiä, niin silti vain yksi nainen tuli avuksi, muut vain tollottivat suu auki.
Alkuraskaudessa Hesen jonossa. Kyllä tuli ruokaa tiskiin aika nopsaan sen jälkeen, maksoinkin vasta syötyäni ;)
Oli ollut pitkä työpäivä ja en ollut kerennyt kunnolla edes syömään. Kahvin voimalla olin mennyt koko päivän. Päivän päätteeksi kiirellä kaupan kautta kotiin ja sitten ruuhka metroon. Ensin vähän heikotti ja sitten pyörryin. .
Multa ei kyllä heru sympatiaa aikuiselle, joka ei pidä huolta siitä että syö/juo riittävästi päivän aikana! ( ja krapulassa pyörtyville vielä vähemmän)
Yksi tuttu on samanlainen pyörtyilijä ja tuntuu hakevan pelkkää huomiota hommalla; kauhistelee jälkikäteen kuinka ei vaan muistanut syödä koko päivänä ja sitten "hups!" pyörtyy. Ei se mikään yllätys silloin ole; säännöllisestä syömisestä ja juomisesta vaan on pidettävä huolta!
Oli ollut pitkä työpäivä ja en ollut kerennyt kunnolla edes syömään. Kahvin voimalla olin mennyt koko päivän. Päivän päätteeksi kiirellä kaupan kautta kotiin ja sitten ruuhka metroon. Ensin vähän heikotti ja sitten pyörryin. .
Multa ei kyllä heru sympatiaa aikuiselle, joka ei pidä huolta siitä että syö/juo riittävästi päivän aikana! ( ja krapulassa pyörtyville vielä vähemmän) Yksi tuttu on samanlainen pyörtyilijä ja tuntuu hakevan pelkkää huomiota hommalla; kauhistelee jälkikäteen kuinka ei vaan muistanut syödä koko päivänä ja sitten "hups!" pyörtyy. Ei se mikään yllätys silloin ole; säännöllisestä syömisestä ja juomisesta vaan on pidettävä huolta!
Ja en mä mitään empatiaa sulta kerjää. Ise kyllä auttaisin pyörtynyttä, oli se sitten vaikka kadunmies.
baarissa pyörryin krapulassa kun oli verensokeri "hieman" tipahtanut.