En halua kummiksi - miten kieltäytyä?

juuri siksi, että halusin kertoa hänelle, että toivoisin hänen olevan osa elämääni myös lapsen syntymän jälkeen! Fakta on se, että emme näe yhtä usein kuin ennen, meillä on vähemmän yhteistä aikaa ja täysin erilainen elämäntilanne. Mutta uskon, että syvä ystävyys kestää kyllä tällaisen vähän "kylmemmänkin" kauden. Ei mene pitkään, kun omat muksuni ovat jo teinejä, ja minullakin on enemmän aikaa ystäville.

ole oikea syy kieltäytyä! Kummius on kunnia, josta ei ole soveliasta kieltäytyä noin heikoilla perusteilla. Kolme kummilasta ei ole paljon. Lahjoja ei ole pakko ostaa, muistaa voi muutenkin. Ihan älytöntä, jos kummin oletetaan ostavan kalliita lahjoja synttäreille, nimppareille ja jouluna.



Kummilapsesi äiti on vielä ystäväsi, jota tulet näkemään jatkossakin. Mieti miltä tuntuu nähdä sitten ystävääsi ja lasta, josta olisi pitänyt tulöla kummilapsesi.

kannattaa kertoa reilusti se, että sinulla on jo kaksi kummilasta ja koska pidät kummin tehtävää tärkeänä (niin kuin ilmeisesti pidät), et usko voivasi panostaa uuteen kummilapseen niin paljon kuin lapsi ansaitsisi.



Itse ainakin arvostaisin tuollaista rehellisyyttä.



Meille syntyy lapsi ihan lähiviikkoina ja itse mietin kummiasiaa paraikaa.

haluaisin tietää rehellisen kantasi. En haluaisi kummiksi sellaista, joka ei sitä itse halua. ELi sanot rohkeasti, että sinulla on jo kaksi ummilasta ja sinusta tuntuu, että aika ei enää riitä kolmannelle, kiitos kunniasta, mutta annetaan homma mieluummin sellaiselle, jolla on aikaa hoitaa pesti hyvin. Ei kieltäytymisestä voi loukkaantua, musta on parempi olla tässä asiassa rehellinen.

Ei kai se lahjojen ostaminen olekaan se kuluttavin tai aikaa vievin osa kummiudesta. Minä ainakin koen itseni niin rajalliseksi, että en voi lupautua kummiksi kuin nykyisille kolmelle kummilapselle. Ehkä muutaman vuoden kuluttua, kun vanhin rupeaa olemaan jo teini, niin saatan olla eri mieltä.



Minä en ainakaan halua olla sellainen kummi, joka ostaa kaksi kertaa vuodessa lahjoja. Haluan olla osa kummilapsen elämää ja se vaatii aikaa. Olen itse perheellinen ja minulla on myös työ, joten aika on se resurssi, jota minulla on vähiten.

Kummin tehtävähän on tukea lapsen kristillistä kasvatusta. Sano ystävällesi ystävällisesti, että sulla on kaksi kummilasta ennestään. Et ole pystynyt hoitamaan heidän kristilistä kasvatustehtävää riittävästi, kun itsekin mietiskelet uskon asioita. Kerro, ettet tällä hetkellä valitettavasti koe olevasi kykenevä kummin vastuulliseen tehtävään.

jos kieltäytyy kummin hommasta.



Tapakasvattaja juuri kommentoi näitä juttuja lehdessä. Siis voi kieltäytyä monesta muusta ja on hyväkin opetella kieltäytymään, mutta kummius ei ole niitä asioita.

Eli kehotat valehtelemaan ystävälle? Niinkö sinä toimit?

Sanot, että olet eronnut kirkosta niin että et enää kelpaa kummiksi.

jos kieltäytyy kummin hommasta.

Tapakasvattaja juuri kommentoi näitä juttuja lehdessä. Siis voi kieltäytyä monesta muusta ja on hyväkin opetella kieltäytymään, mutta kummius ei ole niitä asioita.

Itse kieltäydyimme miehen työkaverin lapsen kummiudesta. En ollut koskaan tavannut lapsen äitiä, isää vain kerran... Ei tehnyt mieli sitoutua. Onneksi kieltäydyimme juuri tähän vedoten. Pari on jo eronnut, eikä miehenikään ole tämän ex-kollegan kanssa missään tekemisissä. Meillä on jo monta kummilasta, jotka oikeasti tunnemme ja joihin oikeasti pidämme yhteyttä.

voitko hyvä ap kertoa kuinka paljon sinulla menee aikaa näihin kahteen muuhun kummilapseen ?



Mä olen kuullut lahjalistoista kun on ollut lähes teiniäitejä, mutta en muilta, eli tuskin sinua pidetään lahja-automaattinakaan.



Mä pyydän että harkitset asiaa uudestaan. Ekaks ajattele sitä että kummius on kunnia-asia. Toi uskonnollinen hölöpölö, ei siihen kukaan enää usko eikä varmaan yksikään vanhempi sitä odota. Mä toivon että mun lapselleni hänen kumminsa ovat aina läsnä, hän tietää ketkä hänen kumminsa ovat ja että hän saa heiltä aikaa.



Se riehakas elämä on nyt hetkeksi ystävältäsi ohi, mutta se ei tarkoita että se on lopullisesti näin. Mä olen aina mennnyt ja paljon. Olin yli 30 v kun tapasin mieheni ja olen tänä aikana matkustanut yksin ulkomailla, risteillyt, käynyt baarissa. Minulla on jatkuvasti lippuja konsertteihin, käyn tyttöjen illassa. Nytkin lähden pidennetylle viikonlopulle pohjoiseen huomenna. Se että tulee lapsi, ei tarkoita että elämä loppuu silloin.



Mä voin sanoa että olen hyvän ystäväni lapsen kummi, kun en ollut itse vaihtanut ikinä vaippoja, on ollut ihana asia. Olen tutustunut häneen vauvasta asti, ollut koko ajan elämässä mukana Voin sanoa että äitiys on tämän kummisuhteen takia sujunut astetta paremmin. Kyllä kummius myös vahvistaa teidän ystävyyttä. Usko vaan kun se pieni syntyy.



Ja jos et viihdy kummina, onhan lapsella muitakin kummeja. Et ole eka joka lopettaa leikin kesken, mutta et myöskään eka, joka tajuaa ajan myötä kuinka upea juttu kummius on.

Se on kummin funktio. Jos ei halua tällasiat roolia ottaa, voi olla muuten lapsen elämässä.

Voit toki vedota oleviin kummikiireisiisi, mutta eikö kummius pikemminkin yhdistäisi teitä?

kerrot vaan että koska sinulla on jo kaksi kummilasta, ei olisi mielestäsi reilua heitä eikä ystäväsi lasta kohtaan ottaa vielä kolmas, koska haluat todella paneutua kummiuteen ja kahden kummilapsen kummius on jo aika kuormittavaa. Muista kiittää kunniasta! Jos oma ystäväni näin kieltäytyisi, en osaisi suuttua.

Kerro ystävällesi, mitä juuri kirjoitat. Voihan hän olla yllättynyt, mutta ymmärtää syysi. Keskimmäisen lapsemme kummiksi pyysimme erästä lämmintä ja ilosta sukulaista. Hän kieltäytyi kunniasta. Koki ettei hänellä jo olemassa olevien kummilasten lisäksi ollut rahkeita.



Itse olen iloinen, että hän rohkeni olla suora ja rehellinen. Melko onnetonta olisi olla velvollisuus-kummi tai velvollisuus-kummilapsi. Asia ei jäänyt mitenkään "väliimme" tapaamme muutaman kerran vuodessa ja hän osoittaa kiinnostusta myös kaikkia lapsiamme kohtaan heidät ihanasti huomoiden.



rohkeasti siis suu auki:)

että tulette olemaan entistä vähemmän tekemisissä lapsen syntymän jälkeen? Hän ei selvästikään niin ajattele koska haluaa sinut esikoisensa sylikummiksi. Sehän on valtavan suuri luottamuksenosoitus! Oletko ajatellut ollenkaan sitä? Olet selvästikin erityisen tärkeä ihminen ystävällesi. Surullista, jos sinun mielestäsi lapsen saaminen automaattisesti etäännyttää ystävät.

ja sinulla on kummilapsia vain kaksi, en kieltäytyisi. Kuulostaa siltä, että vedät itse kuilua välillenne. Minä loukkaantuisin varmasti, jos läheisenä ystävänäni pitämäni ihminen ei suostuisi kummiksi kahden muun kummilapsen vuoksi. Enkä todellakaan toivo ja odota kummista lahja-automaattia...



nimim. 6 kummilasta

Kenties nyt tuntuu siltä, että elätte täysin erillaisessa elämänvaiheessa. Ajat kuitenkin muuttuvat enkä itse luovuttaisi hyvää ystävyyssuhdetta noin helpolla.

Se on tietenkin hyvä syy kieltäytyä kummiudesta, että sinulla on jo kaksi kummilasta. Onko kummius kuitenkaan niin sitova asia? Eikö sitä voisi nähdä asiana, joka yhdistäisi sinua ystävääsi?

äiti, jolla on esikoinen. Haluaisit luottoystäväsi kummiksi, mutta hän kieltäytyisi. Miltä sinusta tuntuisi, etkö loukkaantuisi ainakin vähän. Kaksi kummilasta ei ole paljon. Ja lisäksi ei se kummius nyt niin hirveitä vaadi.

rohkeasti jos siltä tuntuu! Mielestäni on PELKURIMAISTA "ottaa" lisää kummilapsia jos tuntee ettei jaksa/halua enempää! Sama kuin toisille riittää yksi lapsi toisille vasta 20 lasta!



Minun mielestä on oikein kieltäytyä jo jopa lasta ajatellen jos se tuntuu "liian raskaalle".



Mieti ja harkitse, perustele se ystävällesi vaikka ajanpuutteella. Reilumpaa kaikkia kohtaan!

Kaksi kummilasta ei ole paljon, itselläni on kuusi kummilasta, ja luulen, että lisää tullee joskus. eihän sitä tartte ostaa mitään kallista. itse muistan synttäreinä ja jouluna ja ostan lahjat pääaisassa alesta. voi tuntua hyvin loukkaavalta jos kieltäydyt, mutta parempi olla rehellinen. ajattele jos itse saat lapsia ja joku kieltäytyy..